Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Selvitettiin, miten pohjoinen luonnonkasvillisuus sopeutuu kaupunkirakentamiseen. Samalla kehitettiin metsäkasvillisuuden inventointimenetelmiä kaupunkirakentamisen suunnittelua varten. Tutkimuskohteena oli Kostamuksen kaupungin (64°35'N ja 30°36'E, pohjoisessa Neuvosto-Karjalassa) ensimmäinen rakennusvaihe. Inventointitiedot kerättiin kuvioittaisella arvioinnilla, jossa metsäkasvillisuus jaettiin homogeenisiin yksikköihin. Tietoa kerättiin mahdollisimman paljon mittaamalla, mutta mittauksilla ei pystytty kokonaan korvaamaan subjektiivisen arvioinnin merkitystä. Inventointitulokset tulostetiin ATK-piirturilla kartoiksi. Kartoista selviää muun muassa puuston tämänhetkinen tila, tilavuus ja hoitoehdotukset. Metsäkasvillisuus oli sopeutunut melko huonosti rakentamiseen. Alueen yleisimmät puut, männyt, olivat kasvaneet tiheässä ja kärsineet hyönteistuhoista (pystynävertäjä, Tomicus piniperda) rakentamisaikana. Puiden vihermassa oli näin ollen pienehkö. Luonnonkasvillisuuden menestymistä oli lisäksi haitannut ihmisten aiheuttama pintakasvillisuuden kuluminen, metsikkörakenteen pirstoutuminen ja paikoin veden patoutuminen. Tilannetta voidaan vielä kohentaa kanavoimalla jalankulkua uudelleen, tekemällä kunnostushakkuita, yhdistämällä metsikköjä istutuksin sekä järjestelemällä veden virtausta. Olemassa oleva kasvillisuus tulisi ottaa huomioon jo asuinalueiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun apuna kannattaa käyttää ilmavalokuvia, mieluiten niin sanottuja väri-infrakuvia. Luonnonvarainen kasvillisuus säilyy parhaiten, jos säilytetään laajahkoja kokonaisuuksia ja valmennetaan puustoa rakentamiseen etukäteen kunnostushakkuiden avulla. Hyönteistuhojen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onnistuminen ankarissa ilmastooloissa edellyttää vielä huolellisempaa paneutumista olemassa olevan kasvillisuuden hoitoon kuin suotuisan ilmaston alueella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-2246-X
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita
PublisherVTT
No.421
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • urban planning
  • community development
  • buildings
  • construction
  • forest trees
  • vegetation
  • Kostomuksa
  • town planning
  • photography

Cite this

Häme, T. (1985). Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 421
Häme, Tuomas. / Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 421).
@book{781df84cb5f54b51914b45f9636b636a,
title = "Rakentamisen vaikutus pohjoiseen mets{\"a}kasvillisuuteen",
abstract = "Selvitettiin, miten pohjoinen luonnonkasvillisuus sopeutuu kaupunkirakentamiseen. Samalla kehitettiin mets{\"a}kasvillisuuden inventointimenetelmi{\"a} kaupunkirakentamisen suunnittelua varten. Tutkimuskohteena oli Kostamuksen kaupungin (64°35'N ja 30°36'E, pohjoisessa Neuvosto-Karjalassa) ensimm{\"a}inen rakennusvaihe. Inventointitiedot ker{\"a}ttiin kuvioittaisella arvioinnilla, jossa mets{\"a}kasvillisuus jaettiin homogeenisiin yksikk{\"o}ihin. Tietoa ker{\"a}ttiin mahdollisimman paljon mittaamalla, mutta mittauksilla ei pystytty kokonaan korvaamaan subjektiivisen arvioinnin merkityst{\"a}. Inventointitulokset tulostetiin ATK-piirturilla kartoiksi. Kartoista selvi{\"a}{\"a} muun muassa puuston t{\"a}m{\"a}nhetkinen tila, tilavuus ja hoitoehdotukset. Mets{\"a}kasvillisuus oli sopeutunut melko huonosti rakentamiseen. Alueen yleisimm{\"a}t puut, m{\"a}nnyt, olivat kasvaneet tihe{\"a}ss{\"a} ja k{\"a}rsineet hy{\"o}nteistuhoista (pystyn{\"a}vert{\"a}j{\"a}, Tomicus piniperda) rakentamisaikana. Puiden vihermassa oli n{\"a}in ollen pienehk{\"o}. Luonnonkasvillisuuden menestymist{\"a} oli lis{\"a}ksi haitannut ihmisten aiheuttama pintakasvillisuuden kuluminen, metsikk{\"o}rakenteen pirstoutuminen ja paikoin veden patoutuminen. Tilannetta voidaan viel{\"a} kohentaa kanavoimalla jalankulkua uudelleen, tekem{\"a}ll{\"a} kunnostushakkuita, yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} metsikk{\"o}j{\"a} istutuksin sek{\"a} j{\"a}rjestelem{\"a}ll{\"a} veden virtausta. Olemassa oleva kasvillisuus tulisi ottaa huomioon jo asuinalueiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun apuna kannattaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ilmavalokuvia, mieluiten niin sanottuja v{\"a}ri-infrakuvia. Luonnonvarainen kasvillisuus s{\"a}ilyy parhaiten, jos s{\"a}ilytet{\"a}{\"a}n laajahkoja kokonaisuuksia ja valmennetaan puustoa rakentamiseen etuk{\"a}teen kunnostushakkuiden avulla. Hy{\"o}nteistuhojen est{\"a}miseen on kiinnitett{\"a}v{\"a} erityist{\"a} huomiota. Onnistuminen ankarissa ilmastooloissa edellytt{\"a}{\"a} viel{\"a} huolellisempaa paneutumista olemassa olevan kasvillisuuden hoitoon kuin suotuisan ilmaston alueella.",
keywords = "urban planning, community development, buildings, construction, forest trees, vegetation, Kostomuksa, town planning, photography",
author = "Tuomas H{\"a}me",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2246-X",
series = "Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "421",
address = "Finland",

}

Häme, T 1985, Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 421, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen. / Häme, Tuomas.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 421).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen

AU - Häme, Tuomas

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Selvitettiin, miten pohjoinen luonnonkasvillisuus sopeutuu kaupunkirakentamiseen. Samalla kehitettiin metsäkasvillisuuden inventointimenetelmiä kaupunkirakentamisen suunnittelua varten. Tutkimuskohteena oli Kostamuksen kaupungin (64°35'N ja 30°36'E, pohjoisessa Neuvosto-Karjalassa) ensimmäinen rakennusvaihe. Inventointitiedot kerättiin kuvioittaisella arvioinnilla, jossa metsäkasvillisuus jaettiin homogeenisiin yksikköihin. Tietoa kerättiin mahdollisimman paljon mittaamalla, mutta mittauksilla ei pystytty kokonaan korvaamaan subjektiivisen arvioinnin merkitystä. Inventointitulokset tulostetiin ATK-piirturilla kartoiksi. Kartoista selviää muun muassa puuston tämänhetkinen tila, tilavuus ja hoitoehdotukset. Metsäkasvillisuus oli sopeutunut melko huonosti rakentamiseen. Alueen yleisimmät puut, männyt, olivat kasvaneet tiheässä ja kärsineet hyönteistuhoista (pystynävertäjä, Tomicus piniperda) rakentamisaikana. Puiden vihermassa oli näin ollen pienehkö. Luonnonkasvillisuuden menestymistä oli lisäksi haitannut ihmisten aiheuttama pintakasvillisuuden kuluminen, metsikkörakenteen pirstoutuminen ja paikoin veden patoutuminen. Tilannetta voidaan vielä kohentaa kanavoimalla jalankulkua uudelleen, tekemällä kunnostushakkuita, yhdistämällä metsikköjä istutuksin sekä järjestelemällä veden virtausta. Olemassa oleva kasvillisuus tulisi ottaa huomioon jo asuinalueiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun apuna kannattaa käyttää ilmavalokuvia, mieluiten niin sanottuja väri-infrakuvia. Luonnonvarainen kasvillisuus säilyy parhaiten, jos säilytetään laajahkoja kokonaisuuksia ja valmennetaan puustoa rakentamiseen etukäteen kunnostushakkuiden avulla. Hyönteistuhojen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onnistuminen ankarissa ilmastooloissa edellyttää vielä huolellisempaa paneutumista olemassa olevan kasvillisuuden hoitoon kuin suotuisan ilmaston alueella.

AB - Selvitettiin, miten pohjoinen luonnonkasvillisuus sopeutuu kaupunkirakentamiseen. Samalla kehitettiin metsäkasvillisuuden inventointimenetelmiä kaupunkirakentamisen suunnittelua varten. Tutkimuskohteena oli Kostamuksen kaupungin (64°35'N ja 30°36'E, pohjoisessa Neuvosto-Karjalassa) ensimmäinen rakennusvaihe. Inventointitiedot kerättiin kuvioittaisella arvioinnilla, jossa metsäkasvillisuus jaettiin homogeenisiin yksikköihin. Tietoa kerättiin mahdollisimman paljon mittaamalla, mutta mittauksilla ei pystytty kokonaan korvaamaan subjektiivisen arvioinnin merkitystä. Inventointitulokset tulostetiin ATK-piirturilla kartoiksi. Kartoista selviää muun muassa puuston tämänhetkinen tila, tilavuus ja hoitoehdotukset. Metsäkasvillisuus oli sopeutunut melko huonosti rakentamiseen. Alueen yleisimmät puut, männyt, olivat kasvaneet tiheässä ja kärsineet hyönteistuhoista (pystynävertäjä, Tomicus piniperda) rakentamisaikana. Puiden vihermassa oli näin ollen pienehkö. Luonnonkasvillisuuden menestymistä oli lisäksi haitannut ihmisten aiheuttama pintakasvillisuuden kuluminen, metsikkörakenteen pirstoutuminen ja paikoin veden patoutuminen. Tilannetta voidaan vielä kohentaa kanavoimalla jalankulkua uudelleen, tekemällä kunnostushakkuita, yhdistämällä metsikköjä istutuksin sekä järjestelemällä veden virtausta. Olemassa oleva kasvillisuus tulisi ottaa huomioon jo asuinalueiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun apuna kannattaa käyttää ilmavalokuvia, mieluiten niin sanottuja väri-infrakuvia. Luonnonvarainen kasvillisuus säilyy parhaiten, jos säilytetään laajahkoja kokonaisuuksia ja valmennetaan puustoa rakentamiseen etukäteen kunnostushakkuiden avulla. Hyönteistuhojen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onnistuminen ankarissa ilmastooloissa edellyttää vielä huolellisempaa paneutumista olemassa olevan kasvillisuuden hoitoon kuin suotuisan ilmaston alueella.

KW - urban planning

KW - community development

KW - buildings

KW - construction

KW - forest trees

KW - vegetation

KW - Kostomuksa

KW - town planning

KW - photography

M3 - Report

SN - 951-38-2246-X

T3 - Tiedotteita

BT - Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Häme T. Rakentamisen vaikutus pohjoiseen metsäkasvillisuuteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 421).