Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin

Torsti Kivistö, Irmeli Wahlgren

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimus liittyy vuonna 1975 käynnistettyyn asuntoalueiden taloudellisuutta käsittelevään ns. ASTA-tutkimussarjaan, jonka kohteena on 24 asuntoaluetta eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kohdealueiden rakentamisprosessi, rakentamiskustannusten vaihtelu eri toteuttamisvaiheissa sekä epätasapainoisesta toteuttamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tutkimus perustuu ASTA I -tutkimuksen yhteydessä määritettyyn aineistoon, jota on täydennetty mm. kohdealueiden toteuttamista v. 1976 - 1979 koskevilla tiedoilla. Tutkimus osoittaa, että kaavan sallima rakennusoikeus on hyödynnetty tarkemmin kerrrostalo kuin pientalovaltaisilla kohdealueilla. Palvelurakennusten toteuttaminen on yleensä painottunut rakentamisajan loppuun. Useassa tapauksessa ne ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta. Verkostot on toteutettu yleensä suurissa erissä kokonaan. Kerrosalan rakentamisnopeus lisääntyy kohdealueilla alueen koon, kerrostaloprosentin ja osittain myös kunnan asukasluvun kasvaessa. Rakentamisaika vaihtelee paljon kasvaen jonkin verran alueen koon kasvaessa. Kunnan vuotuiset kustannukset vaihtelevat paljon verkostokustannusten painottuessa rakentamisajan alkuun ja palvelukustannusten rakentamisajan loppuvaiheeseen. Myös kokonaiskustannukset vaihtelevat vuosittain suuresti. Alkuvuosina verkostojen osuus niistä on suuri, ja laskee sitten rakennusten muodostaessa valtaosan kaikista kustannuksista. Suhteelliset kustannukset ovat yleensä suurimmat rakentamisajan alussa verkostorakentamisen ja vähäisen kerrosalamäärän vuoksi. Verkostojen korkotappiot ovat suurimmillaan alueilla, joilla on suuret verkostokustannukset, selvästi etupainoisesti toteutetut verkostot ja pieni kerrosalan käyttöönottoaste. Suhteelliset korkotappiot pienenevät keskimääräisen talokoon, kerrosalan käyttöönottoasteen ja rakentamisnopeuden kasvaessa ja kasvavat verkostojen etupainoisuuden kasvaessa. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvien matkojen ajoneuvokustannukset kasvavat ulkoisten palvelujen etäisyyden kasvaessa ja laskevat keskimääräisen vuotuisen palvelutason noustessa. Myös matkoista aiheutuvat aikamenetykset laskevat keskimääräisen palvelutason noustessa. Suhteelliset ajoitustappiot yhteensä vaihtelevat kohdealueilla 27 - 190/k-m2 keskiarvon ollessa 91 mk/k-m/. Vastaavat luvut asukasta ja asuntoa kohden ovat 854 - 6 590 mk/asukas ja 3 092 mk/asukas sekä 2 088 - 26 244 mk/asunto ja 9 063 mk/asunto. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvat aikamenetykset vaihtelevat 93 - 909 h/asukas keskiarvon ollessa 241 h/asukas. Tutkimuksen perusteella voidaan asuntoalueen toteuttamiseen liittyvinä suosituksina todeta seuraavaa. Asuntoaluetta ei tulisi jättää keskeneräiseksi kerrosalan toteuttamisen osalta ainakaan tilanteessa, jossa suurin osa verkostoinvestoinneista ja/tai isot palveluinvestoinnit on jo tehty. Tehtyjä verkosto- ja palveluinvestointeja hyödyntävä täydennysrakentaminen on selvästi edullisempaa kuin täysimääräiset investoinnit edellyttävä uuden alueen rakentaminen. Kunnallisten investointien ajoituksen harkinnalla on mahdollista päästä kansantaloudellisesti kohdealueita edullisempaan toteuttamisprosessiin lisäämättä kunnallistaloudellista rasitetta. Asuntoalueen toteuttamisessa tulisi pyrkiä verkostojen ja kerrosalan tasapainoiseen toteuttamiseen, jossa vältetään tarpeettoman suurta verkostojen etupainoisuutta. Palvelut tulisi toteuttaa keskimäärin aikaisemmin kuin kohdealueilla on toteutettu. Hyvän maaperän alueet tulisi pyrkiä ottamaan käyttöön aikaisemmin kuin huonon maaperän alueet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages294
ISBN (Print)951-38-1987-6
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume269

Fingerprint

residential areas

Keywords

  • residential areas
  • construction
  • timing of construction
  • urban planning

Cite this

Kivistö, T., & Wahlgren, I. (1984). Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 269
Kivistö, Torsti ; Wahlgren, Irmeli. / Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 294 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 269).
@book{0a9a93d3a2fa4281a08ee308362a5177,
title = "Rakentamisj{\"a}rjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin",
abstract = "Tutkimus liittyy vuonna 1975 k{\"a}ynnistettyyn asuntoalueiden taloudellisuutta k{\"a}sittelev{\"a}{\"a}n ns. ASTA-tutkimussarjaan, jonka kohteena on 24 asuntoaluetta eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} kohdealueiden rakentamisprosessi, rakentamiskustannusten vaihtelu eri toteuttamisvaiheissa sek{\"a} ep{\"a}tasapainoisesta toteuttamisesta aiheutuvat ylim{\"a}{\"a}r{\"a}iset kustannukset. Tutkimus perustuu ASTA I -tutkimuksen yhteydess{\"a} m{\"a}{\"a}ritettyyn aineistoon, jota on t{\"a}ydennetty mm. kohdealueiden toteuttamista v. 1976 - 1979 koskevilla tiedoilla. Tutkimus osoittaa, ett{\"a} kaavan sallima rakennusoikeus on hy{\"o}dynnetty tarkemmin kerrrostalo kuin pientalovaltaisilla kohdealueilla. Palvelurakennusten toteuttaminen on yleens{\"a} painottunut rakentamisajan loppuun. Useassa tapauksessa ne ovat j{\"a}{\"a}neet kokonaan tai osittain toteutumatta. Verkostot on toteutettu yleens{\"a} suurissa eriss{\"a} kokonaan. Kerrosalan rakentamisnopeus lis{\"a}{\"a}ntyy kohdealueilla alueen koon, kerrostaloprosentin ja osittain my{\"o}s kunnan asukasluvun kasvaessa. Rakentamisaika vaihtelee paljon kasvaen jonkin verran alueen koon kasvaessa. Kunnan vuotuiset kustannukset vaihtelevat paljon verkostokustannusten painottuessa rakentamisajan alkuun ja palvelukustannusten rakentamisajan loppuvaiheeseen. My{\"o}s kokonaiskustannukset vaihtelevat vuosittain suuresti. Alkuvuosina verkostojen osuus niist{\"a} on suuri, ja laskee sitten rakennusten muodostaessa valtaosan kaikista kustannuksista. Suhteelliset kustannukset ovat yleens{\"a} suurimmat rakentamisajan alussa verkostorakentamisen ja v{\"a}h{\"a}isen kerrosalam{\"a}{\"a}r{\"a}n vuoksi. Verkostojen korkotappiot ovat suurimmillaan alueilla, joilla on suuret verkostokustannukset, selv{\"a}sti etupainoisesti toteutetut verkostot ja pieni kerrosalan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoaste. Suhteelliset korkotappiot pienenev{\"a}t keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen talokoon, kerrosalan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoasteen ja rakentamisnopeuden kasvaessa ja kasvavat verkostojen etupainoisuuden kasvaessa. Palvelujen viiv{\"a}stymisest{\"a} aiheutuvien matkojen ajoneuvokustannukset kasvavat ulkoisten palvelujen et{\"a}isyyden kasvaessa ja laskevat keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen vuotuisen palvelutason noustessa. My{\"o}s matkoista aiheutuvat aikamenetykset laskevat keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen palvelutason noustessa. Suhteelliset ajoitustappiot yhteens{\"a} vaihtelevat kohdealueilla 27 - 190/k-m2 keskiarvon ollessa 91 mk/k-m/. Vastaavat luvut asukasta ja asuntoa kohden ovat 854 - 6 590 mk/asukas ja 3 092 mk/asukas sek{\"a} 2 088 - 26 244 mk/asunto ja 9 063 mk/asunto. Palvelujen viiv{\"a}stymisest{\"a} aiheutuvat aikamenetykset vaihtelevat 93 - 909 h/asukas keskiarvon ollessa 241 h/asukas. Tutkimuksen perusteella voidaan asuntoalueen toteuttamiseen liittyvin{\"a} suosituksina todeta seuraavaa. Asuntoaluetta ei tulisi j{\"a}tt{\"a}{\"a} keskener{\"a}iseksi kerrosalan toteuttamisen osalta ainakaan tilanteessa, jossa suurin osa verkostoinvestoinneista ja/tai isot palveluinvestoinnit on jo tehty. Tehtyj{\"a} verkosto- ja palveluinvestointeja hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a} t{\"a}ydennysrakentaminen on selv{\"a}sti edullisempaa kuin t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}iset investoinnit edellytt{\"a}v{\"a} uuden alueen rakentaminen. Kunnallisten investointien ajoituksen harkinnalla on mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"a} kansantaloudellisesti kohdealueita edullisempaan toteuttamisprosessiin lis{\"a}{\"a}m{\"a}tt{\"a} kunnallistaloudellista rasitetta. Asuntoalueen toteuttamisessa tulisi pyrki{\"a} verkostojen ja kerrosalan tasapainoiseen toteuttamiseen, jossa v{\"a}ltet{\"a}{\"a}n tarpeettoman suurta verkostojen etupainoisuutta. Palvelut tulisi toteuttaa keskim{\"a}{\"a}rin aikaisemmin kuin kohdealueilla on toteutettu. Hyv{\"a}n maaper{\"a}n alueet tulisi pyrki{\"a} ottamaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n aikaisemmin kuin huonon maaper{\"a}n alueet.",
keywords = "residential areas, construction, timing of construction, urban planning",
author = "Torsti Kivist{\"o} and Irmeli Wahlgren",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1987-6",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kivistö, T & Wahlgren, I 1984, Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 269, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin. / Kivistö, Torsti; Wahlgren, Irmeli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 294 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 269).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin

AU - Kivistö, Torsti

AU - Wahlgren, Irmeli

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Tutkimus liittyy vuonna 1975 käynnistettyyn asuntoalueiden taloudellisuutta käsittelevään ns. ASTA-tutkimussarjaan, jonka kohteena on 24 asuntoaluetta eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kohdealueiden rakentamisprosessi, rakentamiskustannusten vaihtelu eri toteuttamisvaiheissa sekä epätasapainoisesta toteuttamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tutkimus perustuu ASTA I -tutkimuksen yhteydessä määritettyyn aineistoon, jota on täydennetty mm. kohdealueiden toteuttamista v. 1976 - 1979 koskevilla tiedoilla. Tutkimus osoittaa, että kaavan sallima rakennusoikeus on hyödynnetty tarkemmin kerrrostalo kuin pientalovaltaisilla kohdealueilla. Palvelurakennusten toteuttaminen on yleensä painottunut rakentamisajan loppuun. Useassa tapauksessa ne ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta. Verkostot on toteutettu yleensä suurissa erissä kokonaan. Kerrosalan rakentamisnopeus lisääntyy kohdealueilla alueen koon, kerrostaloprosentin ja osittain myös kunnan asukasluvun kasvaessa. Rakentamisaika vaihtelee paljon kasvaen jonkin verran alueen koon kasvaessa. Kunnan vuotuiset kustannukset vaihtelevat paljon verkostokustannusten painottuessa rakentamisajan alkuun ja palvelukustannusten rakentamisajan loppuvaiheeseen. Myös kokonaiskustannukset vaihtelevat vuosittain suuresti. Alkuvuosina verkostojen osuus niistä on suuri, ja laskee sitten rakennusten muodostaessa valtaosan kaikista kustannuksista. Suhteelliset kustannukset ovat yleensä suurimmat rakentamisajan alussa verkostorakentamisen ja vähäisen kerrosalamäärän vuoksi. Verkostojen korkotappiot ovat suurimmillaan alueilla, joilla on suuret verkostokustannukset, selvästi etupainoisesti toteutetut verkostot ja pieni kerrosalan käyttöönottoaste. Suhteelliset korkotappiot pienenevät keskimääräisen talokoon, kerrosalan käyttöönottoasteen ja rakentamisnopeuden kasvaessa ja kasvavat verkostojen etupainoisuuden kasvaessa. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvien matkojen ajoneuvokustannukset kasvavat ulkoisten palvelujen etäisyyden kasvaessa ja laskevat keskimääräisen vuotuisen palvelutason noustessa. Myös matkoista aiheutuvat aikamenetykset laskevat keskimääräisen palvelutason noustessa. Suhteelliset ajoitustappiot yhteensä vaihtelevat kohdealueilla 27 - 190/k-m2 keskiarvon ollessa 91 mk/k-m/. Vastaavat luvut asukasta ja asuntoa kohden ovat 854 - 6 590 mk/asukas ja 3 092 mk/asukas sekä 2 088 - 26 244 mk/asunto ja 9 063 mk/asunto. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvat aikamenetykset vaihtelevat 93 - 909 h/asukas keskiarvon ollessa 241 h/asukas. Tutkimuksen perusteella voidaan asuntoalueen toteuttamiseen liittyvinä suosituksina todeta seuraavaa. Asuntoaluetta ei tulisi jättää keskeneräiseksi kerrosalan toteuttamisen osalta ainakaan tilanteessa, jossa suurin osa verkostoinvestoinneista ja/tai isot palveluinvestoinnit on jo tehty. Tehtyjä verkosto- ja palveluinvestointeja hyödyntävä täydennysrakentaminen on selvästi edullisempaa kuin täysimääräiset investoinnit edellyttävä uuden alueen rakentaminen. Kunnallisten investointien ajoituksen harkinnalla on mahdollista päästä kansantaloudellisesti kohdealueita edullisempaan toteuttamisprosessiin lisäämättä kunnallistaloudellista rasitetta. Asuntoalueen toteuttamisessa tulisi pyrkiä verkostojen ja kerrosalan tasapainoiseen toteuttamiseen, jossa vältetään tarpeettoman suurta verkostojen etupainoisuutta. Palvelut tulisi toteuttaa keskimäärin aikaisemmin kuin kohdealueilla on toteutettu. Hyvän maaperän alueet tulisi pyrkiä ottamaan käyttöön aikaisemmin kuin huonon maaperän alueet.

AB - Tutkimus liittyy vuonna 1975 käynnistettyyn asuntoalueiden taloudellisuutta käsittelevään ns. ASTA-tutkimussarjaan, jonka kohteena on 24 asuntoaluetta eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kohdealueiden rakentamisprosessi, rakentamiskustannusten vaihtelu eri toteuttamisvaiheissa sekä epätasapainoisesta toteuttamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tutkimus perustuu ASTA I -tutkimuksen yhteydessä määritettyyn aineistoon, jota on täydennetty mm. kohdealueiden toteuttamista v. 1976 - 1979 koskevilla tiedoilla. Tutkimus osoittaa, että kaavan sallima rakennusoikeus on hyödynnetty tarkemmin kerrrostalo kuin pientalovaltaisilla kohdealueilla. Palvelurakennusten toteuttaminen on yleensä painottunut rakentamisajan loppuun. Useassa tapauksessa ne ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta. Verkostot on toteutettu yleensä suurissa erissä kokonaan. Kerrosalan rakentamisnopeus lisääntyy kohdealueilla alueen koon, kerrostaloprosentin ja osittain myös kunnan asukasluvun kasvaessa. Rakentamisaika vaihtelee paljon kasvaen jonkin verran alueen koon kasvaessa. Kunnan vuotuiset kustannukset vaihtelevat paljon verkostokustannusten painottuessa rakentamisajan alkuun ja palvelukustannusten rakentamisajan loppuvaiheeseen. Myös kokonaiskustannukset vaihtelevat vuosittain suuresti. Alkuvuosina verkostojen osuus niistä on suuri, ja laskee sitten rakennusten muodostaessa valtaosan kaikista kustannuksista. Suhteelliset kustannukset ovat yleensä suurimmat rakentamisajan alussa verkostorakentamisen ja vähäisen kerrosalamäärän vuoksi. Verkostojen korkotappiot ovat suurimmillaan alueilla, joilla on suuret verkostokustannukset, selvästi etupainoisesti toteutetut verkostot ja pieni kerrosalan käyttöönottoaste. Suhteelliset korkotappiot pienenevät keskimääräisen talokoon, kerrosalan käyttöönottoasteen ja rakentamisnopeuden kasvaessa ja kasvavat verkostojen etupainoisuuden kasvaessa. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvien matkojen ajoneuvokustannukset kasvavat ulkoisten palvelujen etäisyyden kasvaessa ja laskevat keskimääräisen vuotuisen palvelutason noustessa. Myös matkoista aiheutuvat aikamenetykset laskevat keskimääräisen palvelutason noustessa. Suhteelliset ajoitustappiot yhteensä vaihtelevat kohdealueilla 27 - 190/k-m2 keskiarvon ollessa 91 mk/k-m/. Vastaavat luvut asukasta ja asuntoa kohden ovat 854 - 6 590 mk/asukas ja 3 092 mk/asukas sekä 2 088 - 26 244 mk/asunto ja 9 063 mk/asunto. Palvelujen viivästymisestä aiheutuvat aikamenetykset vaihtelevat 93 - 909 h/asukas keskiarvon ollessa 241 h/asukas. Tutkimuksen perusteella voidaan asuntoalueen toteuttamiseen liittyvinä suosituksina todeta seuraavaa. Asuntoaluetta ei tulisi jättää keskeneräiseksi kerrosalan toteuttamisen osalta ainakaan tilanteessa, jossa suurin osa verkostoinvestoinneista ja/tai isot palveluinvestoinnit on jo tehty. Tehtyjä verkosto- ja palveluinvestointeja hyödyntävä täydennysrakentaminen on selvästi edullisempaa kuin täysimääräiset investoinnit edellyttävä uuden alueen rakentaminen. Kunnallisten investointien ajoituksen harkinnalla on mahdollista päästä kansantaloudellisesti kohdealueita edullisempaan toteuttamisprosessiin lisäämättä kunnallistaloudellista rasitetta. Asuntoalueen toteuttamisessa tulisi pyrkiä verkostojen ja kerrosalan tasapainoiseen toteuttamiseen, jossa vältetään tarpeettoman suurta verkostojen etupainoisuutta. Palvelut tulisi toteuttaa keskimäärin aikaisemmin kuin kohdealueilla on toteutettu. Hyvän maaperän alueet tulisi pyrkiä ottamaan käyttöön aikaisemmin kuin huonon maaperän alueet.

KW - residential areas

KW - construction

KW - timing of construction

KW - urban planning

M3 - Report

SN - 951-38-1987-6

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kivistö T, Wahlgren I. Rakentamisjärjestyksen ja -nopeuden vaikutus asuntoalueen rakentamiskustannuksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 294 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 269).