TY - BOOK
T1 - Rakentamisrobotiikka
T2 - Nykytila ja kehitysnäkymät
AU - Salo, Esko
AU - Koskela, Lauri
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin rakentamisrobotiikan
nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Tuloksena esitetään
rakentamisen robotisoinnin ongelmat ja esteet,
rakennustöiden asettamia vaatimuksia robottitekniikalle
ja rakentamisen robotisointimahdollisuuksia erityisesti
suomalaisen rakennustuotannon kannalta. Erityinen paino
on kehitettyjen rakentamisrobottien ja alan tärkeimmän
tutkimustyön esittelyssä. Rakentamisessa on lukuisia
ominaispiirteitä - mm. hankkeiden ainutkertaisuus,
lukuisat ja vähän toistuvat työtehtävät, alati muuttuvat
ja sijainniltaan vaihtuvat työskentelypisteet sekä
rakennusalan konservatiivisuus - joiden vuoksi
rakentamisrobottien kehittäminen on vaikeaa sekä
teknisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti.
Robottien käytössä rakentamiseen on kuitenkin
varteenotettavia mahdollisuuksia. Se on suurimpia
toimialoja kaikissa maissa. Rakentaminen on edelleen
melko käsityövaltaista, eikä sen tuottavuus ole seurannut
muiden teollisuudenalojen kehitystä. Rakentaminen on myös
vaarallisimpia toimialoja; Suomessa joka viides
työtapaturma sattuu rakennusalalla. Myös uudenkaltaiset
rakennuskohteet, kuten merenpohjan hyödyntäminen ja
ydinreaktorien huolto- ja purkutyöt, ovat
rakentamisrobottien tulevia käyttökohteita.
Nykyisellä robottitekniikalla on jo paljon käyttöä
rakentamisessa. Erityisesti vuorovaikutteiset,
kauko-ohjattavat robotit näyttävät teknisesti kypsiltä
työmaakäyttöon. Tulevaisuudessa tekoälytutkimuksen
kehittymisen myötä rakentamisrobotit kykenevät
työskentelemään muuttuvassa ympäristössä nykyistä
selvästi joustavammin.
Japani on rakentamisrobotiikan kärkimaa: sikäläiset
rakemusurakoitsijat ovat kehittäneet pari tusinaa
työmailla kokeiltua rakentamisrobottia. Myös Yhdysvallat
ja Ranska ovat ryhtymässä voimalliseen
rakentamisrobottien tutkimus- ja kehitystyöhön.
Robotteja voidaan käyttää parhaiten kytkemällä ne
yhtenäiseen teolliseen järjestelmään, jossa hyödynnetään
kehittyneen tekniikan suomia menetelmiä seuraavilla
alueilla: teolliset rakentamisjärjestelmät,
rakennusmateriaalien ja -osien tuotekehitys,
tietokoneavusteinen suunnittelu ja tuotannonohjaus,
rakennusosien tietokoneavusteinen valmistus sekä
työntekijöiden ja johdon koulutus ja motivointi.
AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin rakentamisrobotiikan
nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Tuloksena esitetään
rakentamisen robotisoinnin ongelmat ja esteet,
rakennustöiden asettamia vaatimuksia robottitekniikalle
ja rakentamisen robotisointimahdollisuuksia erityisesti
suomalaisen rakennustuotannon kannalta. Erityinen paino
on kehitettyjen rakentamisrobottien ja alan tärkeimmän
tutkimustyön esittelyssä. Rakentamisessa on lukuisia
ominaispiirteitä - mm. hankkeiden ainutkertaisuus,
lukuisat ja vähän toistuvat työtehtävät, alati muuttuvat
ja sijainniltaan vaihtuvat työskentelypisteet sekä
rakennusalan konservatiivisuus - joiden vuoksi
rakentamisrobottien kehittäminen on vaikeaa sekä
teknisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti.
Robottien käytössä rakentamiseen on kuitenkin
varteenotettavia mahdollisuuksia. Se on suurimpia
toimialoja kaikissa maissa. Rakentaminen on edelleen
melko käsityövaltaista, eikä sen tuottavuus ole seurannut
muiden teollisuudenalojen kehitystä. Rakentaminen on myös
vaarallisimpia toimialoja; Suomessa joka viides
työtapaturma sattuu rakennusalalla. Myös uudenkaltaiset
rakennuskohteet, kuten merenpohjan hyödyntäminen ja
ydinreaktorien huolto- ja purkutyöt, ovat
rakentamisrobottien tulevia käyttökohteita.
Nykyisellä robottitekniikalla on jo paljon käyttöä
rakentamisessa. Erityisesti vuorovaikutteiset,
kauko-ohjattavat robotit näyttävät teknisesti kypsiltä
työmaakäyttöon. Tulevaisuudessa tekoälytutkimuksen
kehittymisen myötä rakentamisrobotit kykenevät
työskentelemään muuttuvassa ympäristössä nykyistä
selvästi joustavammin.
Japani on rakentamisrobotiikan kärkimaa: sikäläiset
rakemusurakoitsijat ovat kehittäneet pari tusinaa
työmailla kokeiltua rakentamisrobottia. Myös Yhdysvallat
ja Ranska ovat ryhtymässä voimalliseen
rakentamisrobottien tutkimus- ja kehitystyöhön.
Robotteja voidaan käyttää parhaiten kytkemällä ne
yhtenäiseen teolliseen järjestelmään, jossa hyödynnetään
kehittyneen tekniikan suomia menetelmiä seuraavilla
alueilla: teolliset rakentamisjärjestelmät,
rakennusmateriaalien ja -osien tuotekehitys,
tietokoneavusteinen suunnittelu ja tuotannonohjaus,
rakennusosien tietokoneavusteinen valmistus sekä
työntekijöiden ja johdon koulutus ja motivointi.
KW - construction
KW - robotics
KW - robots
M3 - Report
SN - 951-38-2795-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Rakentamisrobotiikka
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -