Raskaan liikenteen sähköistyminen – SIX HOVE loppuraportti

SIX HOVE -innovaatioklusteri pyrkii edistämään raskaan liikenteen sähköistymistä Suomessa tukemalla yritysten kokeiluja, tutkimusta, kehitystä ja ekosysteemiyhteistyötä. Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä erityisesti kuorma-autoliikenteessä, ja sähköistyminen tarjoaa lupaavia ratkaisuja. Klusteri yhdistää teknologiatoimittajat, tutkimuslaitokset ja loppukäyttäjät neljällä painopistealueella: kaupunkiliikenne, pitkän matkan kuljetukset, teollisuuden kuljetukset ja latausinfrastruktuuri. Klusterin tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, strategisia suosituksia ja edistää yhteiskehittämistä.

Kestävän raskaan tieliikenteen tiekartta 2035 on teollisuus- ja tutkimusvetoisesti laadittu suunnitelma, joka ohjaa Suomen raskaan tieliikenteen kehitystä kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Tiekartta korostaa logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle, erityisesti pitkien etäisyyksien ja haastavien sääolosuhteiden maassa. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää erityisesti tieliikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä ja sähköistämistä.

Tiekartta esittelee kuusi teemaa: kestävä liiketoiminta, nollapäästöinen arvoketju, älykkäät ohjausjärjestelmät, ihminen järjestelmän osana, dataintensiiviset palvelut sekä autonomisuus ja automaatio logistiikassa. Näiden avulla pyritään kehittämään uusia liiketoimintamalleja, parantamaan energiatehokkuutta, hyödyntämään dataa ja digitalisaatiota sekä lisäämään automaation ja autonomisten ratkaisujen käyttöä. Tiekartta painottaa yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin välillä sekä kansallisesti että eurooppalaisella tasolla.

Keskeisiä keinoja ovat muun muassa sähköisen kaluston ja latausinfrastruktuurin kehittäminen, datan hyödyntäminen logistiikan optimoinnissa, uusien palveluiden ja liiketoimintamallien pilotointi sekä osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen. Tiekartta toimii yhteisenä viitekehyksenä, joka kokoaa toimijat yhteen ja mahdollistaa systemaattisen kehityksen kohti kestävää, kilpailukykyistä ja toimintavarmaa raskasta tieliikennettä Suomessa.

Tutkimusosiossa analysoitiin litiumioniakkujen käyttöikää ja soveltuvuutta eri käyttötapauksiin erilaisilla käyttötavoilla sekä eliniän mallintamista stressitekijät huomioiden. Latausteknologian osalta tarkasteltiin megawattilatauksen standardointia ja käytännön haasteita. Energiankulutusta simuloitiin eri ajoneuvokategorioille ja olosuhteille, ja havaittiin, että ajoneuvon koko, kuorma ja lämpötila vaikuttavat merkittävästi kulutukseen. Kaupunkiajossa energiankulutus on alhaisempi pienillä ajoneuvoilla, mutta suurilla ajoneuvoilla regenerointi vähenee jarrutusten vuoksi.

Pilottiseurannassa analysoitiin kolmen konversiosähkökuorma-auton dataa. Ajoneuvot toimivat luotettavasti paikallisjakelussa, ja akustot riittivät päivittäisiin ajosuoritteisiin. Energiankulutus kasvoi kylmissä olosuhteissa, mutta välilataus mahdollisti riittävän toimintamatkan. Akkukapasiteetti oli pääosin riittävä, mutta ikääntyminen voi vaikuttaa tulevaisuuden suorituskykyyn. Simulaatiot osoittivat, että sähkökuorma-autojen hyötykuorma on lähes dieselautojen tasolla, ja kaupunkijakelussa jopa parempi. Polttokennosähköajoneuvojen energiankulutus on suurempi, mutta vedyn energiatiheyden ansiosta hyötykuorma pysyy kilpailukykyisenä.

Sähköisen raskaan liikenteen energiatarpeiden arviointi on keskeistä Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tässä tutkimuksessa kehitettiin paikkatietoon ja avoimeen dataan perustuva menetelmä, jolla voidaan arvioida sähkökuorma-autojen lataustarpeita koko Suomen tieverkolla. Tulokset osoittavat, että lataustarpeet keskittyvät suuriin logistiikkakeskuksiin ja pääliikenneväylille, ja että erityisesti puoliperävaunurekat vaativat tehokkaita latausratkaisuja, kun taas pienemmät ajoneuvot voivat hyödyntää hitaampaa latausta esimerkiksi öisin. Yksityinen depot-lataus teollisuusalueilla täydentää julkista latausinfrastruktuuria kustannustehokkaasti. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suuren mittakaavan julkisen latauksen tuotantokustannuksia ja todettiin, että akkuvarastojen ja älykkään ohjauksen avulla voidaan alentaa latauksen kustannuksia ja tasata tehopiikkejä. Menetelmä ja tulokset ovat siirrettävissä myös muihin maihin, ja ne tarjoavat konkreettista tietoa latausinfran ja sähköverkon kehittämisen tueksi sähköisen raskaan liikenteen yleistyessä.

Kokonaisuudessaan SIX HOVE -hanke tarjoaa kattavan teknistaloudellisen perustan raskaan liikenteen sähköistämiselle Suomessa ja tukee ekosysteemin rakentamista, jossa tutkimus, teollisuus ja julkinen sektori voivat yhdessä edistää siirtymää kohti nollapäästöistä logistiikkaa.