Raskasmetallipäästöjen vähentäminen

Teknis-taloudellinen tarkastelu

Leena Aunela, Kari Larjava

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Raportissa tarkastellaan teollisuustoiminnan ja energiantuotannon aiheuttamien raskasmetallipäästöjen vähentämistarvetta, -mahdollisuuksia ja kustannuksia. Raskasmetallipitoisuudet monissa metalli- ja rakennusaineteollisuuden sekä energiantuotannon poistokaasuissa ylittävät mm. saksalaiset päästönormit, mikäli niitä ei puhdisteta tehokkaasti. Raskasmetallipäästöjen rajoittaminen tapahtuu pääasiallisesti hiukkaserottimin. Kuitenkin elohopeasta suurin osa, muista metalleista vaihteleva, yleensä pieni osa, on savukaasuissa höyrynä, joka pitää erottaa erityismenetelmin. Hiukkaserottimista erotuskyvyltään erittäin tehokkaat, tekstiili- ja sähkösuodattimet, soveltuvat raskasmetallien poistoon, sillä metallit rikastuvat puhdisluslaitteissa huonoimmin erottuviin hiukkasiin. Höyrymäisten metallien poisto tapahtuu joko adsorboimalla ne kiinteään materiaaliin tai absorboimalla nesteeseen. Raskasmetallien poisto savukaasuista tapahtuu yleensä siten, että ensisijaisesti vähennetään jonkin muun päästökomponentin päästöjä, yleensä hiukkasten. Vähentämiseen liittyviä kustannuksia on tarkasteltu esimerkinomaisesti. Koska puhdistustoimenpiteet eivät yleensä suoranaisesti kohdistu raskasmetalleihin, niiden vähentämiseen liittyviä kustannuksia on vaikea arvioida. Kuitusuodattimen, jolla saadaan hiukkasmaisten haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuus lähes poikkeuksetta laskemaan huomattavasti alle 1 mg:n/m3, hankintakustannukset ovat 5-100 mk/m3/h. Sähkösuodattimen, jolla yleensä saadaan hiukkasfaasissa esiintyvien haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuudet laskemaan tasolle I mg/m3 tai alle, hankintakustannukset energiantuotantolaitoksen polttoainetehoa kohden vaihtelevat 30 000 - 80 000 mk/MW.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages84
ISBN (Print)951-38-4042-5
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1309
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Heavy Metals
Economics

Keywords

  • heavy metals
  • trace elements
  • energy production
  • emissions
  • contaminants
  • airpollution
  • aerosols
  • filters
  • flue gases
  • fumes
  • mercury (metal)
  • adsorption
  • industrial plants
  • costs
  • economic analysis
  • ivdine
  • zinc

Cite this

Aunela, L., & Larjava, K. (1991). Raskasmetallipäästöjen vähentäminen: Teknis-taloudellinen tarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1309
Aunela, Leena ; Larjava, Kari. / Raskasmetallipäästöjen vähentäminen : Teknis-taloudellinen tarkastelu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 84 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1309).
@book{593ac4f1dba241b4afe8c3047dffea08,
title = "Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen: Teknis-taloudellinen tarkastelu",
abstract = "Raportissa tarkastellaan teollisuustoiminnan ja energiantuotannon aiheuttamien raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}mistarvetta, -mahdollisuuksia ja kustannuksia. Raskasmetallipitoisuudet monissa metalli- ja rakennusaineteollisuuden sek{\"a} energiantuotannon poistokaasuissa ylitt{\"a}v{\"a}t mm. saksalaiset p{\"a}{\"a}st{\"o}normit, mik{\"a}li niit{\"a} ei puhdisteta tehokkaasti. Raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittaminen tapahtuu p{\"a}{\"a}asiallisesti hiukkaserottimin. Kuitenkin elohopeasta suurin osa, muista metalleista vaihteleva, yleens{\"a} pieni osa, on savukaasuissa h{\"o}yryn{\"a}, joka pit{\"a}{\"a} erottaa erityismenetelmin. Hiukkaserottimista erotuskyvylt{\"a}{\"a}n eritt{\"a}in tehokkaat, tekstiili- ja s{\"a}hk{\"o}suodattimet, soveltuvat raskasmetallien poistoon, sill{\"a} metallit rikastuvat puhdisluslaitteissa huonoimmin erottuviin hiukkasiin. H{\"o}yrym{\"a}isten metallien poisto tapahtuu joko adsorboimalla ne kiinte{\"a}{\"a}n materiaaliin tai absorboimalla nesteeseen. Raskasmetallien poisto savukaasuista tapahtuu yleens{\"a} siten, ett{\"a} ensisijaisesti v{\"a}hennet{\"a}{\"a}n jonkin muun p{\"a}{\"a}st{\"o}komponentin p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, yleens{\"a} hiukkasten. V{\"a}hent{\"a}miseen liittyvi{\"a} kustannuksia on tarkasteltu esimerkinomaisesti. Koska puhdistustoimenpiteet eiv{\"a}t yleens{\"a} suoranaisesti kohdistu raskasmetalleihin, niiden v{\"a}hent{\"a}miseen liittyvi{\"a} kustannuksia on vaikea arvioida. Kuitusuodattimen, jolla saadaan hiukkasmaisten haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuus l{\"a}hes poikkeuksetta laskemaan huomattavasti alle 1 mg:n/m3, hankintakustannukset ovat 5-100 mk/m3/h. S{\"a}hk{\"o}suodattimen, jolla yleens{\"a} saadaan hiukkasfaasissa esiintyvien haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuudet laskemaan tasolle I mg/m3 tai alle, hankintakustannukset energiantuotantolaitoksen polttoainetehoa kohden vaihtelevat 30 000 - 80 000 mk/MW.",
keywords = "heavy metals, trace elements, energy production, emissions, contaminants, airpollution, aerosols, filters, flue gases, fumes, mercury (metal), adsorption, industrial plants, costs, economic analysis, ivdine, zinc",
author = "Leena Aunela and Kari Larjava",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4042-5",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1309",
address = "Finland",

}

Aunela, L & Larjava, K 1991, Raskasmetallipäästöjen vähentäminen: Teknis-taloudellinen tarkastelu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1309, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Raskasmetallipäästöjen vähentäminen : Teknis-taloudellinen tarkastelu. / Aunela, Leena; Larjava, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 84 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1309).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Raskasmetallipäästöjen vähentäminen

T2 - Teknis-taloudellinen tarkastelu

AU - Aunela, Leena

AU - Larjava, Kari

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Raportissa tarkastellaan teollisuustoiminnan ja energiantuotannon aiheuttamien raskasmetallipäästöjen vähentämistarvetta, -mahdollisuuksia ja kustannuksia. Raskasmetallipitoisuudet monissa metalli- ja rakennusaineteollisuuden sekä energiantuotannon poistokaasuissa ylittävät mm. saksalaiset päästönormit, mikäli niitä ei puhdisteta tehokkaasti. Raskasmetallipäästöjen rajoittaminen tapahtuu pääasiallisesti hiukkaserottimin. Kuitenkin elohopeasta suurin osa, muista metalleista vaihteleva, yleensä pieni osa, on savukaasuissa höyrynä, joka pitää erottaa erityismenetelmin. Hiukkaserottimista erotuskyvyltään erittäin tehokkaat, tekstiili- ja sähkösuodattimet, soveltuvat raskasmetallien poistoon, sillä metallit rikastuvat puhdisluslaitteissa huonoimmin erottuviin hiukkasiin. Höyrymäisten metallien poisto tapahtuu joko adsorboimalla ne kiinteään materiaaliin tai absorboimalla nesteeseen. Raskasmetallien poisto savukaasuista tapahtuu yleensä siten, että ensisijaisesti vähennetään jonkin muun päästökomponentin päästöjä, yleensä hiukkasten. Vähentämiseen liittyviä kustannuksia on tarkasteltu esimerkinomaisesti. Koska puhdistustoimenpiteet eivät yleensä suoranaisesti kohdistu raskasmetalleihin, niiden vähentämiseen liittyviä kustannuksia on vaikea arvioida. Kuitusuodattimen, jolla saadaan hiukkasmaisten haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuus lähes poikkeuksetta laskemaan huomattavasti alle 1 mg:n/m3, hankintakustannukset ovat 5-100 mk/m3/h. Sähkösuodattimen, jolla yleensä saadaan hiukkasfaasissa esiintyvien haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuudet laskemaan tasolle I mg/m3 tai alle, hankintakustannukset energiantuotantolaitoksen polttoainetehoa kohden vaihtelevat 30 000 - 80 000 mk/MW.

AB - Raportissa tarkastellaan teollisuustoiminnan ja energiantuotannon aiheuttamien raskasmetallipäästöjen vähentämistarvetta, -mahdollisuuksia ja kustannuksia. Raskasmetallipitoisuudet monissa metalli- ja rakennusaineteollisuuden sekä energiantuotannon poistokaasuissa ylittävät mm. saksalaiset päästönormit, mikäli niitä ei puhdisteta tehokkaasti. Raskasmetallipäästöjen rajoittaminen tapahtuu pääasiallisesti hiukkaserottimin. Kuitenkin elohopeasta suurin osa, muista metalleista vaihteleva, yleensä pieni osa, on savukaasuissa höyrynä, joka pitää erottaa erityismenetelmin. Hiukkaserottimista erotuskyvyltään erittäin tehokkaat, tekstiili- ja sähkösuodattimet, soveltuvat raskasmetallien poistoon, sillä metallit rikastuvat puhdisluslaitteissa huonoimmin erottuviin hiukkasiin. Höyrymäisten metallien poisto tapahtuu joko adsorboimalla ne kiinteään materiaaliin tai absorboimalla nesteeseen. Raskasmetallien poisto savukaasuista tapahtuu yleensä siten, että ensisijaisesti vähennetään jonkin muun päästökomponentin päästöjä, yleensä hiukkasten. Vähentämiseen liittyviä kustannuksia on tarkasteltu esimerkinomaisesti. Koska puhdistustoimenpiteet eivät yleensä suoranaisesti kohdistu raskasmetalleihin, niiden vähentämiseen liittyviä kustannuksia on vaikea arvioida. Kuitusuodattimen, jolla saadaan hiukkasmaisten haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuus lähes poikkeuksetta laskemaan huomattavasti alle 1 mg:n/m3, hankintakustannukset ovat 5-100 mk/m3/h. Sähkösuodattimen, jolla yleensä saadaan hiukkasfaasissa esiintyvien haitallisimpien raskasmetallien yhteispitoisuudet laskemaan tasolle I mg/m3 tai alle, hankintakustannukset energiantuotantolaitoksen polttoainetehoa kohden vaihtelevat 30 000 - 80 000 mk/MW.

KW - heavy metals

KW - trace elements

KW - energy production

KW - emissions

KW - contaminants

KW - airpollution

KW - aerosols

KW - filters

KW - flue gases

KW - fumes

KW - mercury (metal)

KW - adsorption

KW - industrial plants

KW - costs

KW - economic analysis

KW - ivdine

KW - zinc

M3 - Report

SN - 951-38-4042-5

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Raskasmetallipäästöjen vähentäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Aunela L, Larjava K. Raskasmetallipäästöjen vähentäminen: Teknis-taloudellinen tarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 84 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1309).