Rasvahappojen jalostus

Martti Alkio

Rasvahappojen jalostus

Martti Alkio

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	60
ISBN (Print)	951-38-2445-4
Publication status	Published - 1985
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number	510
ISSN	0358-5085

Keywords

chemical industry
fatty acids
extraction

Cite this

Alkio, M. (1985). Rasvahappojen jalostus. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 510

@book{dd1ee402b49844cd97f0c64990d81c2a,

title = "Rasvahappojen jalostus",

abstract = "T{\"a}h{\"a}n kirjallisuustutkimukseen ker{\"a}ttiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja k{\"a}ytt{\"o}{\"a} koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityist{\"a} huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, ett{\"a} rasvahappojen p{\"a}{\"a}-l{\"a}hteet ovat nykyisin el{\"a}intali, kookos- ja palmu{\"o}ljy sek{\"a} m{\"a}nty{\"o}l-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa p{\"a}{\"a}asiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttym{\"a}tt{\"o}miin rasvahappoihin, eik{\"a} pidemm{\"a}lle menev{\"a} fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneit{\"a} rasvahappo-ja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n l{\"a}hinn{\"a} kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n n{\"a}ill{\"a} teollisuudenaloilla yleens{\"a} johdan-naisina, happomuodossa k{\"a}ytt{\"a}minen on harvinaista. Tyydyttym{\"a}tt{\"o}mi{\"a} rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n eniten pinnoitteissa. Kemialliset v{\"a}lituot-teet lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t jatkuvasti. Rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleens{\"a} seoksina. Tutkimuksessa ei l{\"o}ytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyj{\"a} rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisi{\"a} seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmist{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n eniten kiteytyst{\"a} ja tislaus-ta. Kiteytyksell{\"a} erotetaan tyydyttym{\"a}tt{\"o}m{\"a}t hapot (yleens{\"a} C18-happoja) tyydyttyneist{\"a}. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksell{\"a}. Tyydyttyneit{\"a} C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmi{\"a} ei nykyisin k{\"a}ytet{\"a} rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelm{\"a}{\"a} tutkitaan.",

keywords = "chemical industry, fatty acids, extraction",

author = "Martti Alkio",

year = "1985",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-2445-4",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "510",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Rasvahappojen jalostus

AU - Alkio, Martti

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.

AB - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.

KW - chemical industry

KW - fatty acids

KW - extraction

M3 - Report

SN - 951-38-2445-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Rasvahappojen jalostus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -