TY - BOOK
T1 - Rasvahappojen jalostus
AU - Alkio, Martti
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen
valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa.
Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin
erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin
rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa
voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat
nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy.
Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa
tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin,
eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti
toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään
lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa.
Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä
johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista.
Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten
pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät
jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina.
Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan
vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden
edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty
raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita
kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot
maalien valmistuk-sessa.
Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä
ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät
hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos
monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista
kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas
tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä
rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan
Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.
AB - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen
valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa.
Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin
erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin
rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa
voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat
nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy.
Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa
tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin,
eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti
toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään
lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa.
Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä
johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista.
Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten
pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät
jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina.
Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan
vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden
edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty
raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita
kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot
maalien valmistuk-sessa.
Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä
ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät
hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos
monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista
kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas
tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä
rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan
Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.
KW - chemical industry
KW - fatty acids
KW - extraction
M3 - Report
SN - 951-38-2445-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Rasvahappojen jalostus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -