Rasvahappojen jalostus

Martti Alkio

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-2445-4
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume510

Fingerprint

refining
fatty acids
Olla

Keywords

  • chemical industry
  • fatty acids
  • extraction

Cite this

Alkio, M. (1985). Rasvahappojen jalostus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 510
Alkio, Martti. / Rasvahappojen jalostus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 510).
@book{dd1ee402b49844cd97f0c64990d81c2a,
title = "Rasvahappojen jalostus",
abstract = "T{\"a}h{\"a}n kirjallisuustutkimukseen ker{\"a}ttiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja k{\"a}ytt{\"o}{\"a} koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityist{\"a} huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, ett{\"a} rasvahappojen p{\"a}{\"a}-l{\"a}hteet ovat nykyisin el{\"a}intali, kookos- ja palmu{\"o}ljy sek{\"a} m{\"a}nty{\"o}l-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa p{\"a}{\"a}asiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttym{\"a}tt{\"o}miin rasvahappoihin, eik{\"a} pidemm{\"a}lle menev{\"a} fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneit{\"a} rasvahappo-ja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n l{\"a}hinn{\"a} kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n n{\"a}ill{\"a} teollisuudenaloilla yleens{\"a} johdan-naisina, happomuodossa k{\"a}ytt{\"a}minen on harvinaista. Tyydyttym{\"a}tt{\"o}mi{\"a} rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n eniten pinnoitteissa. Kemialliset v{\"a}lituot-teet lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t jatkuvasti. Rasvahappoja k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleens{\"a} seoksina. Tutkimuksessa ei l{\"o}ytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyj{\"a} rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisi{\"a} seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmist{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n eniten kiteytyst{\"a} ja tislaus-ta. Kiteytyksell{\"a} erotetaan tyydyttym{\"a}tt{\"o}m{\"a}t hapot (yleens{\"a} C18-happoja) tyydyttyneist{\"a}. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksell{\"a}. Tyydyttyneit{\"a} C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmi{\"a} ei nykyisin k{\"a}ytet{\"a} rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelm{\"a}{\"a} tutkitaan.",
keywords = "chemical industry, fatty acids, extraction",
author = "Martti Alkio",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2445-4",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Alkio, M 1985, Rasvahappojen jalostus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 510, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rasvahappojen jalostus. / Alkio, Martti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 510).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rasvahappojen jalostus

AU - Alkio, Martti

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.

AB - Tähän kirjallisuustutkimukseen kerättiin rasvahappojen valmistusta, fraktiointia ja käyttöä koskevaa aineistoa. Fraktiointimenetelmien tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota neste-neste-uuton sovelluksiin rasvahappojen fraktioinnissa. Kirjallisuustutkimuksessa voitiin todeta, että rasvahappojen pää-lähteet ovat nykyisin eläintali, kookos- ja palmuöljy sekä mäntyöl-jy. Rasvahappojen fraktiointi noudattaa pääasiassa jakoa tyydytty-neisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin, eikä pidemmälle menevä fraktiointi ole helposti toteutettavissa. Tyydyttyneitä rasvahappo-ja käytetään lähinnä kosmetiikka- ja detergenttiteollisuudessa. Rasvahappoja käytetään näillä teollisuudenaloilla yleensä johdan-naisina, happomuodossa käyttäminen on harvinaista. Tyydyttymättömiä rasvahappoja käytetään eniten pinnoitteissa. Kemialliset välituot-teet lisääntyvät jatkuvasti. Rasvahappoja käytetään yleensä seoksina. Tutkimuksessa ei löytynyt aluetta, jossa nimenomaan vaadittaisiin eristettyjä rasvahappoja. Teollisuuden edustajat painottivat, ettei mahdollinen eristetty raaka-aine saisi olla juuri nykyisiä seosraaka-aineita kalliimpi. Poikkeuksena mainittiin konjugoidut rasvahapot maalien valmistuk-sessa. Eri fraktiointimenetelmistä käytetään eniten kiteytystä ja tislaus-ta. Kiteytyksellä erotetaan tyydyttymättömät hapot (yleensä C18-happoja) tyydyttyneistä. Myos monoeenihappoja erotetaan polyeeniha-poista kiteytyksellä. Tyydyttyneitä C12-C18-happoja taas tislataan. Uuttomenetelmiä ei nykyisin käytetä rasvahappojen fraktiointiin, sen sijaan Sorbex-adsorptiomenetelmää tutkitaan.

KW - chemical industry

KW - fatty acids

KW - extraction

M3 - Report

SN - 951-38-2445-4

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Rasvahappojen jalostus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alkio M. Rasvahappojen jalostus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 510).