Abstract
Tämän hankkeen tavoitteena oli tuottaa Tampereen kaupungille tietoa siitä, miten digitalisaatio täydentää toteutettavaa raitiotiehanketta, millaisia palveluja digitalisaatio mahdollistaa, miten joukkoliikenteen houkuttelevuutta voidaan parantaa palveluiden keinoin ja millaisia muita älykaupunkiratkaisuja maailmalla on viimeisen vuoden aikana otettu käyttöön. Digitalisaatio ja sen mahdollistamat uudet palvelut sekä automaation asteittainen lisääntyminen muokkaavat liikennejärjestelmää vähitellen. Kaupunkiliikennettä pitäisikin tarkastella entistä enemmän kokonaisuutena, jossa eri kulkutavat, niihin liittyvät palvelut ja jatkossa todennäköisesti entistä enemmän jaetut resurssit toimivat saumattomasti yhteen. Entistä kattavampi ja ajantasainen tieto on perustana sekä toimivalle ja ajantasaiselle liikenteen ohjaukselle että laadukkaalle matkustajainformaatiolle.
Avoin data, avoimet rajapinnat ja monet sovelluskehittäjät mahdollistavat monipuoliset palvelut. Toisaalta, on hyvä valmistautua myös miettimään, mikä kaikki data voi olla avointa, ja missä menee yksityisyyden suojan raja. Myös yksityisten ihmisten tuottaman tiedon osalta joudutaan miettimään sitä, miten tietoa voidaan hyödyntää, ja millä ehdoilla yksityisten käyttäjien raportoimia havaintoja voitaisiin jopa käyttää liikene/matkustajatiedotuksen osana. Uudet toimijat ja uudet monenlaiset palvelut ovat mahdollisuus. Toisaalta, käyttäjä, eli kaupungissa liikkuja, voi olla joskus myös ”hukassa” suuren palvelujen (”appsien”) tarjonnan takia. Käyttäjän kannalta ideaalista olisikin, että hän saisi kaikki liikkumiseensa liittyvät tiedon kootusti ja että eri vaihtoehtojen vertailu olisi mahdollisimman helppoa. Myös kulkutapavaihtoehtojen vaikutukset voisivat kiinnostaa ainakin osaa liikkujista. Erilaisilla kilpailuilla (”gamification”) voidaan kannustaa toivottavaan kaupungissa liikkumiseen niin, että koko järjestelmän käyttö olisi optimaalista. Viimeistään automaattiautot voidaan ohjata valitsemaan verkon kannalta optimaalinen reitti. Liikennejärjestelmä muuttuu palvelu kerrallaan ja käyttäjät muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi tottuu erilaiseen liikkumiseen kuin edeltäjänsä. Odotukset raitiotien matkustajamääristä ovat aika korkeita. Onkin hyvä varmistaa monenlaisten palveluiden ja muiden joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavien keinojen avulla se, että mahdollisimman moni valitsisi tulevaisuudessa joukkoliikenteen. Vaihdolliset matkat ja sujuvat matkaketjut ovat tulevaisuutta.
Avoin data, avoimet rajapinnat ja monet sovelluskehittäjät mahdollistavat monipuoliset palvelut. Toisaalta, on hyvä valmistautua myös miettimään, mikä kaikki data voi olla avointa, ja missä menee yksityisyyden suojan raja. Myös yksityisten ihmisten tuottaman tiedon osalta joudutaan miettimään sitä, miten tietoa voidaan hyödyntää, ja millä ehdoilla yksityisten käyttäjien raportoimia havaintoja voitaisiin jopa käyttää liikene/matkustajatiedotuksen osana. Uudet toimijat ja uudet monenlaiset palvelut ovat mahdollisuus. Toisaalta, käyttäjä, eli kaupungissa liikkuja, voi olla joskus myös ”hukassa” suuren palvelujen (”appsien”) tarjonnan takia. Käyttäjän kannalta ideaalista olisikin, että hän saisi kaikki liikkumiseensa liittyvät tiedon kootusti ja että eri vaihtoehtojen vertailu olisi mahdollisimman helppoa. Myös kulkutapavaihtoehtojen vaikutukset voisivat kiinnostaa ainakin osaa liikkujista. Erilaisilla kilpailuilla (”gamification”) voidaan kannustaa toivottavaan kaupungissa liikkumiseen niin, että koko järjestelmän käyttö olisi optimaalista. Viimeistään automaattiautot voidaan ohjata valitsemaan verkon kannalta optimaalinen reitti. Liikennejärjestelmä muuttuu palvelu kerrallaan ja käyttäjät muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi tottuu erilaiseen liikkumiseen kuin edeltäjänsä. Odotukset raitiotien matkustajamääristä ovat aika korkeita. Onkin hyvä varmistaa monenlaisten palveluiden ja muiden joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavien keinojen avulla se, että mahdollisimman moni valitsisi tulevaisuudessa joukkoliikenteen. Vaihdolliset matkat ja sujuvat matkaketjut ovat tulevaisuutta.
Original language | Finnish |
---|---|
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 40 |
Publication status | Published - 7 Jul 2017 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | VTT Tutkimusraportti |
---|---|
Number | VTT-CR-02271-17 |