Rautateiden liikenteenohjaus ratatöiden aikana ja ratatöiden hallinta

Liikenteen ja ratatöiden turvallinen ja tehokas yhteensovittaminen suurissa ratahankkeissa on haastava tehtävä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin liikenteenohjausta ratatöiden aikana ohjaukseen liittyvän toiminnan ja sitä tukevien organisatoristen menettelyiden kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikenteenohjaajien toimintatapoja työskentelyn aikana ja selvitettiin, miten toiminnan tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot sekä säädökset ja valvonta tukevat liikenteenohjaajien työtä. Aineisto kerättiin videoimalla kuuden liikenteenohjaajan työtä Itä-Suomen ohjauspalvelukeskuksen Kouvolan keskusvalvomossa. Videoinnit purettiin yhdessä liikenteenohjaajan kanssa. Lisäksi haastateltiin VR:n ja Ratahallintokeskuksen (RHK) asiantuntijoita. Täydentävässä jatko-osassa tarkastelun kohteena olivat urakoitsijoiden yhteistyö liikenteenohjauksen kanssa ja urakoitsijayritysten tukitoiminnot turvalliselle radalla työskentelemiselle. Aineisto kerättiin haastattelemalla urakoitsijayrityksissä eri tehtävissä toimivia henkilöitä ja rakennuttajatahon projektisuunnittelun ja valvonnan henkilöitä sekä dokumenttianalyysilla ja tekemällä havaintoja työmaalla. Liikenteenohjaajan työ on vaativaa kognitiivista eli ihmisen tiedonkäsittelyä kuormittavaa työtä. Hyvät ja toimivat työvälineet ja työympäristö tukevat työn onnistumista. Liikenteenohjauksen tietojärjestelmien käytön on oltava varmaa ja harjaantunutta, koska järjestelmiä on pystyttävä käyttämään nopeissa tilanteissa. Liikenteenohjaajat ovat joutuneet kehittämään erilaisia keinoja tietojen muistissa pitämiseksi. Nämä keinot vaihtelevat paljon yksilöiden välillä. Urakoita on paljon ja niiden kireät aikataulut sekä suunnittelun ajoittaminen ja onnistuminen ovat olleet erityisiä pullonkauloja. Moniurakoitsijaympäristön hallintaan toivottiin yksiselitteisempiä keinoja. Hankkeen aikana käytetyt erilaiset yhteispalaverimenettelyt ja tiedottaminen niiden yhteydessä ovat olleet ehdottoman tehokas tapa kehittää rakennustyömailla sekä työ- että junaturvallisuuden hallintaa. Tutkimuksen tuottamat kehittämisehdotukset liittyvät mm. koulutukseen ja ohjeistukseen, muistikeinojen tarkempaan selvitykseen, liikenteenohjaajan työn kuormituksen arviointiin ja hallintaan, työsuunnitelmien laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseen. Lisäksi ehdotusten avulla voitaisiin paremmin arvioida urakoiden vaikutukset toisiin urakoihin ja mm. mihin kuntoon rata jää urakan jälkeen liikennöimisen kannalta. Työn tukitoimintoja ohjaavissa organisaatioissa oli tapahtunut viime vuosien aikana rakenteellisia muutoksia. Lisäksi monia tukitoimintoja, kuten määräyksiä ja ohjeita sekä sähköisiä järjestelmiä, on muutettu. Organisaatiot olivat tarttuneet useisiin työtä tukevien toimintojen osa-alueisiin ja pyrkineet ratkaisemaan ilmaantuneita haasteita. Osa-alueet ovat eri kehitysvaiheissa. Tulosten perusteella suositellaan tukitoimintoja ohjaavien organisaatioiden turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurien yhteistä tarkastelua. Myös jo aloitettujen kehittämistoimien tulokset ja vaikutukset on hyvä selvittää.