Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa

Marjatta Salmenkallio-Marttila; Simo Hovinen

Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa

Marjatta Salmenkallio-Marttila
, Simo Hovinen

VTT Technical Research Centre of Finland

VTT (former employee or external)
Boreal Plant Breeding Ltd

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter or book article › Professional

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää uusien ruislajikkeiden laatuominaisuuksia. Tavoitteena oli analysoida rukiin laatutekijöitä, erityisesti leivontalaatuun, prosessoitavuuteen ja funktionaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Jyvänäytteitä kerättiin useamman vuoden ajalta samoilta kasvupaikoilta, jolloin lajikkeiden arvo ja eri määritysten käyttökelpoisuus voidaan arvioida mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa. Materiaalina oli kahdeksan syysrukiin populaatio- ja hybridilajiketta, jotka viljeltiin Jokioisilla vuosina 1998-2001. Kesät 1998 ja 1999 olivat sääoloiltaan hyvin poikkeavat, mikä näkyy myös sadon laadussa. Sateisena kesänä 1998 satotaso oli matala, jyvät pieniä, hehtolitran paino matala ja ravintokuitupitoisuus korkea. Pentosaanien kokonaispitoisuus ja liukoisten pentosaanien pitoisuus olivat korkeita, beta-glukaanipitoisuus oli matala ja beta-glukaanin osuus liukoisesta kuidusta oli hyvin pieni. Näytteiden ksylanaasiaktiivisuus oli korkea, mikä liittyy korkeaan liukoisten pentosaanien pitoisuuteen. Kuivana kesänä 1999 pentosaanipitoisuudet olivat matalat ja beta-glukaanin pitoisuus korkea. Kasvukauden sääolojen ja lajikkeen vaikutus näkyivät myös sakoluvuissa ja amylogrammi- ja paisuntakäyrämittausten tuloksissa. Sakoluvut vaihtelivat sateisen kesän 1998 erittäin matalista arvoista erittäin korkeisiin (62-256), molemmilla hybridilajikkeilla oli kaikissa oloissa korkeimmat sakoluvut. Sekä alfa-amylaasin että ksylanaasin aktiivisuudet korreloivat kokonais- ja liukoisten pentosaanien pitoisuuden kanssa, ksylanaasiaktiivisuus korreloi myös negatiivisesti beta-glukaanipitoisuuden kanssa. Kaiken kaikkiaan ksylanaasiaktiivisuus näytti korreloivan paremmin jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien kanssa kuin alfa-amylaasin aktiivisuus. Esimerkiksi alfa-amylaasiaktiivisuus ja sakoluku korreloivat vain lievästi, vaikka sakolukua usein pidetään epäsuorana alfa-amylaasiaktiivisuuden mittana.

Original language	Finnish
Title of host publication	Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla
Editors	Simo Hovinen, Pirjo Tanhuanpää, Katri Pahkala, Marjatta Salmenkallio-Marttila, Veli Hietaniemi, Erkki Rytsä, Ritva Koskenoja
Place of Publication	Jokioinen
Publisher	Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Pages	163-175
ISBN (Electronic)	978-951-729-854-4
ISBN (Print)	978-951-729-853-7
Publication status	Published - 2004
MoE publication type	D2 Article in professional manuals or guides or professional information systems or text book material

Publication series

Series	Maa- ja elintarviketalous
Volume	48
ISSN	1458-5073

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 3 Good Health and Well-being

Keywords

ruis
Secale cereale L.
ravintokuitu
ominaisuudet
terveysvaikutukset
pentosaanit
beta-glukaani
ksylanaasi
alfa-amylaasi
sakoluku

Cite this

Salmenkallio-Marttila, M., & Hovinen, S. (2004). Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa. In S. Hovinen, P. Tanhuanpää, K. Pahkala, M. Salmenkallio-Marttila, V. Hietaniemi, E. Rytsä, & R. Koskenoja (Eds.), Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla (pp. 163-175). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).

Salmenkallio-Marttila, Marjatta ; Hovinen, Simo. / Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa. Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. editor / Simo Hovinen ; Pirjo Tanhuanpää ; Katri Pahkala ; Marjatta Salmenkallio-Marttila ; Veli Hietaniemi ; Erkki Rytsä ; Ritva Koskenoja. Jokioinen : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2004. pp. 163-175 (Maa- ja elintarviketalous, Vol. 48).

@inbook{e8783d5ab94b4a9d89b30352206c848d,

title = "Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sek{\"a} jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa",

abstract = "Ty{\"o}n tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} uusien ruislajikkeiden laatuominaisuuksia. Tavoitteena oli analysoida rukiin laatutekij{\"o}it{\"a}, erityisesti leivontalaatuun, prosessoitavuuteen ja funktionaalisuuteen liittyvi{\"a} ominaisuuksia. Jyv{\"a}n{\"a}ytteit{\"a} ker{\"a}ttiin useamman vuoden ajalta samoilta kasvupaikoilta, jolloin lajikkeiden arvo ja eri m{\"a}{\"a}ritysten k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuus voidaan arvioida mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa. Materiaalina oli kahdeksan syysrukiin populaatio- ja hybridilajiketta, jotka viljeltiin Jokioisilla vuosina 1998-2001. Kes{\"a}t 1998 ja 1999 olivat s{\"a}{\"a}oloiltaan hyvin poikkeavat, mik{\"a} n{\"a}kyy my{\"o}s sadon laadussa. Sateisena kes{\"a}n{\"a} 1998 satotaso oli matala, jyv{\"a}t pieni{\"a}, hehtolitran paino matala ja ravintokuitupitoisuus korkea. Pentosaanien kokonaispitoisuus ja liukoisten pentosaanien pitoisuus olivat korkeita, beta-glukaanipitoisuus oli matala ja beta-glukaanin osuus liukoisesta kuidusta oli hyvin pieni. N{\"a}ytteiden ksylanaasiaktiivisuus oli korkea, mik{\"a} liittyy korkeaan liukoisten pentosaanien pitoisuuteen. Kuivana kes{\"a}n{\"a} 1999 pentosaanipitoisuudet olivat matalat ja beta-glukaanin pitoisuus korkea. Kasvukauden s{\"a}{\"a}olojen ja lajikkeen vaikutus n{\"a}kyiv{\"a}t my{\"o}s sakoluvuissa ja amylogrammi- ja paisuntak{\"a}yr{\"a}mittausten tuloksissa. Sakoluvut vaihtelivat sateisen kes{\"a}n 1998 eritt{\"a}in matalista arvoista eritt{\"a}in korkeisiin (62-256), molemmilla hybridilajikkeilla oli kaikissa oloissa korkeimmat sakoluvut. Sek{\"a} alfa-amylaasin ett{\"a} ksylanaasin aktiivisuudet korreloivat kokonais- ja liukoisten pentosaanien pitoisuuden kanssa, ksylanaasiaktiivisuus korreloi my{\"o}s negatiivisesti beta-glukaanipitoisuuden kanssa. Kaiken kaikkiaan ksylanaasiaktiivisuus n{\"a}ytti korreloivan paremmin jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien kanssa kuin alfa-amylaasin aktiivisuus. Esimerkiksi alfa-amylaasiaktiivisuus ja sakoluku korreloivat vain liev{\"a}sti, vaikka sakolukua usein pidet{\"a}{\"a}n ep{\"a}suorana alfa-amylaasiaktiivisuuden mittana.",

keywords = "ruis, Secale cereale L., ravintokuitu, ominaisuudet, terveysvaikutukset, pentosaanit, beta-glukaani, ksylanaasi, alfa-amylaasi, sakoluku",

author = "Marjatta Salmenkallio-Marttila and Simo Hovinen",

year = "2004",

language = "Finnish",

isbn = "978-951-729-853-7",

series = "Maa- ja elintarviketalous",

publisher = "Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)",

pages = "163--175",

editor = "Simo Hovinen and Pirjo Tanhuanp{\"a}{\"a} and Katri Pahkala and Marjatta Salmenkallio-Marttila and Veli Hietaniemi and Erkki Ryts{\"a} and Ritva Koskenoja",

booktitle = "Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla",

address = "Finland",

}

Salmenkallio-Marttila, M & Hovinen, S 2004, Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa. in S Hovinen, P Tanhuanpää, K Pahkala, M Salmenkallio-Marttila, V Hietaniemi, E Rytsä & R Koskenoja (eds), Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, Maa- ja elintarviketalous, vol. 48, pp. 163-175.

Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa. / Salmenkallio-Marttila, Marjatta; Hovinen, Simo.
Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. ed. / Simo Hovinen; Pirjo Tanhuanpää; Katri Pahkala; Marjatta Salmenkallio-Marttila; Veli Hietaniemi; Erkki Rytsä; Ritva Koskenoja. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), 2004. p. 163-175 (Maa- ja elintarviketalous, Vol. 48).

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter or book article › Professional

TY - CHAP

T1 - Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa

AU - Salmenkallio-Marttila, Marjatta

AU - Hovinen, Simo

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Työn tarkoituksena oli selvittää uusien ruislajikkeiden laatuominaisuuksia. Tavoitteena oli analysoida rukiin laatutekijöitä, erityisesti leivontalaatuun, prosessoitavuuteen ja funktionaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Jyvänäytteitä kerättiin useamman vuoden ajalta samoilta kasvupaikoilta, jolloin lajikkeiden arvo ja eri määritysten käyttökelpoisuus voidaan arvioida mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa. Materiaalina oli kahdeksan syysrukiin populaatio- ja hybridilajiketta, jotka viljeltiin Jokioisilla vuosina 1998-2001. Kesät 1998 ja 1999 olivat sääoloiltaan hyvin poikkeavat, mikä näkyy myös sadon laadussa. Sateisena kesänä 1998 satotaso oli matala, jyvät pieniä, hehtolitran paino matala ja ravintokuitupitoisuus korkea. Pentosaanien kokonaispitoisuus ja liukoisten pentosaanien pitoisuus olivat korkeita, beta-glukaanipitoisuus oli matala ja beta-glukaanin osuus liukoisesta kuidusta oli hyvin pieni. Näytteiden ksylanaasiaktiivisuus oli korkea, mikä liittyy korkeaan liukoisten pentosaanien pitoisuuteen. Kuivana kesänä 1999 pentosaanipitoisuudet olivat matalat ja beta-glukaanin pitoisuus korkea. Kasvukauden sääolojen ja lajikkeen vaikutus näkyivät myös sakoluvuissa ja amylogrammi- ja paisuntakäyrämittausten tuloksissa. Sakoluvut vaihtelivat sateisen kesän 1998 erittäin matalista arvoista erittäin korkeisiin (62-256), molemmilla hybridilajikkeilla oli kaikissa oloissa korkeimmat sakoluvut. Sekä alfa-amylaasin että ksylanaasin aktiivisuudet korreloivat kokonais- ja liukoisten pentosaanien pitoisuuden kanssa, ksylanaasiaktiivisuus korreloi myös negatiivisesti beta-glukaanipitoisuuden kanssa. Kaiken kaikkiaan ksylanaasiaktiivisuus näytti korreloivan paremmin jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien kanssa kuin alfa-amylaasin aktiivisuus. Esimerkiksi alfa-amylaasiaktiivisuus ja sakoluku korreloivat vain lievästi, vaikka sakolukua usein pidetään epäsuorana alfa-amylaasiaktiivisuuden mittana.

AB - Työn tarkoituksena oli selvittää uusien ruislajikkeiden laatuominaisuuksia. Tavoitteena oli analysoida rukiin laatutekijöitä, erityisesti leivontalaatuun, prosessoitavuuteen ja funktionaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Jyvänäytteitä kerättiin useamman vuoden ajalta samoilta kasvupaikoilta, jolloin lajikkeiden arvo ja eri määritysten käyttökelpoisuus voidaan arvioida mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa. Materiaalina oli kahdeksan syysrukiin populaatio- ja hybridilajiketta, jotka viljeltiin Jokioisilla vuosina 1998-2001. Kesät 1998 ja 1999 olivat sääoloiltaan hyvin poikkeavat, mikä näkyy myös sadon laadussa. Sateisena kesänä 1998 satotaso oli matala, jyvät pieniä, hehtolitran paino matala ja ravintokuitupitoisuus korkea. Pentosaanien kokonaispitoisuus ja liukoisten pentosaanien pitoisuus olivat korkeita, beta-glukaanipitoisuus oli matala ja beta-glukaanin osuus liukoisesta kuidusta oli hyvin pieni. Näytteiden ksylanaasiaktiivisuus oli korkea, mikä liittyy korkeaan liukoisten pentosaanien pitoisuuteen. Kuivana kesänä 1999 pentosaanipitoisuudet olivat matalat ja beta-glukaanin pitoisuus korkea. Kasvukauden sääolojen ja lajikkeen vaikutus näkyivät myös sakoluvuissa ja amylogrammi- ja paisuntakäyrämittausten tuloksissa. Sakoluvut vaihtelivat sateisen kesän 1998 erittäin matalista arvoista erittäin korkeisiin (62-256), molemmilla hybridilajikkeilla oli kaikissa oloissa korkeimmat sakoluvut. Sekä alfa-amylaasin että ksylanaasin aktiivisuudet korreloivat kokonais- ja liukoisten pentosaanien pitoisuuden kanssa, ksylanaasiaktiivisuus korreloi myös negatiivisesti beta-glukaanipitoisuuden kanssa. Kaiken kaikkiaan ksylanaasiaktiivisuus näytti korreloivan paremmin jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien kanssa kuin alfa-amylaasin aktiivisuus. Esimerkiksi alfa-amylaasiaktiivisuus ja sakoluku korreloivat vain lievästi, vaikka sakolukua usein pidetään epäsuorana alfa-amylaasiaktiivisuuden mittana.

KW - ruis

KW - Secale cereale L.

KW - ravintokuitu

KW - ominaisuudet

KW - terveysvaikutukset

KW - pentosaanit

KW - beta-glukaani

KW - ksylanaasi

KW - alfa-amylaasi

KW - sakoluku

UR - http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-854-4

M3 - Chapter or book article

SN - 978-951-729-853-7

T3 - Maa- ja elintarviketalous

SP - 163

EP - 175

BT - Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla

A2 - Hovinen, Simo

A2 - Tanhuanpää, Pirjo

A2 - Pahkala, Katri

A2 - Salmenkallio-Marttila, Marjatta

A2 - Hietaniemi, Veli

A2 - Rytsä, Erkki

A2 - Koskenoja, Ritva

PB - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

CY - Jokioinen

ER -

Salmenkallio-Marttila M, Hovinen S. Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa. In Hovinen S, Tanhuanpää P, Pahkala K, Salmenkallio-Marttila M, Hietaniemi V, Rytsä E, Koskenoja R, editors, Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). 2004. p. 163-175. (Maa- ja elintarviketalous, Vol. 48).

Ravintokuitukomponenttien, alfa-amylaasi- ja ksylanaasiaktiivisuuden sekä jauho-vesi-suspension viskoelastisten ominaisuuksien vaihtelu rukiissa

Abstract

Publication series

UN SDGs

Keywords

Other files and links

Cite this