Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta

Translated title of the contribution: Recommendation for measurement and classification of traffic-induced vibrations

Asko Talja

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK B3, 2004) edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettavaksi huomioon. Liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Tämän julkaisun päätarkoitus on esittää liikennetärinää koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja päättäjille, jotta liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja rakennesuunnittelussa. Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva liikennetärinän luokitus ja luokkien rajat ovat samat kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999). Värähtelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003) mukaiseen värähtelynopeuden taajuuspainotettuun tehollisarvoon. Värähtelyn tunnuslukuna käytetään asuintiloista yhden viikon aikana mitattua tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. Käytännössä tunnusluku määritetään 15 liikennevälineestä, jotka ovat aiheuttaneet suurimmat värähtelyt. Vanhoille asuinalueille suositellaan värähtelyluokkaa, jonka raja on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16 kohteesta saadut tulokset osoittavat, että NS 8176:ssa esitetyt raja-arvot soveltuvat myös Suomeen. Kaikissa niissä kohteissa, joissa värähtelyn tunnusluku oli suurempi kuin 0,6 mm/s, värähtely koettiin kohtalaisen tai hyvin epämiellyttäväksi. Niissä kohteissa, joissa tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, värähtely koettiin enimmillään vain hieman epämiellyttäväksi. Tutkimuksessa on myös verrattu asuintilojen värähtelyä maanpinnan pystyvärähtelyyn. Mitatuista rakennuksista saatuun kokemukseen perustuen on erittäin epätodennäköistä, että lattian pystyvärähtelyn tai kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakavärähtelyn tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun värähtelyn tunnuslukuun nähden. Paaluperustuksen havaittiin vaimentavan selvästi rakennuksen pystyvärähtelyä, mutta vaakavärähtelyihin ei paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Electronic)951-38-6524-X
ISBN (Print)951-38-6523-1
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2278
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Skates (Fish)
Vibration

Keywords

  • environmental impacts
  • traffic
  • traffic-induced vibration
  • vibration classification
  • vibration nuisance
  • vibration measurements
  • limit values
  • residential buildings
  • design values
  • instructions

Cite this

Talja, A. (2004). Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2278
Talja, Asko. / Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2278).
@book{78a3a93dafc14c6e9d671443febd744f,
title = "Suositus liikennet{\"a}rin{\"a}n mittaamisesta ja luokituksesta",
abstract = "Ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelulaki (N:o 86/2000) ja ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n asetus pohjarakenteista (RaMK B3, 2004) edellytt{\"a}v{\"a}t liikennet{\"a}rin{\"a}st{\"a} aiheutuvat ymp{\"a}rist{\"o}haitat otettavaksi huomioon. Liikennet{\"a}rin{\"a} ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eik{\"a} kohtuutonta h{\"a}iri{\"o}t{\"a} rakennuksessa oleville ihmisille. T{\"a}m{\"a}n julkaisun p{\"a}{\"a}tarkoitus on esitt{\"a}{\"a} liikennet{\"a}rin{\"a}{\"a} koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja p{\"a}{\"a}tt{\"a}jille, jotta liikennet{\"a}rin{\"a}st{\"a} aiheutuva haitta voidaan ottaa entist{\"a} paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja rakennesuunnittelussa. Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva liikennet{\"a}rin{\"a}n luokitus ja luokkien rajat ovat samat kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999). V{\"a}r{\"a}htelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003) mukaiseen v{\"a}r{\"a}htelynopeuden taajuuspainotettuun tehollisarvoon. V{\"a}r{\"a}htelyn tunnuslukuna k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n asuintiloista yhden viikon aikana mitattua tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} tunnusluku m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n 15 liikennev{\"a}lineest{\"a}, jotka ovat aiheuttaneet suurimmat v{\"a}r{\"a}htelyt. Vanhoille asuinalueille suositellaan v{\"a}r{\"a}htelyluokkaa, jonka raja on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16 kohteesta saadut tulokset osoittavat, ett{\"a} NS 8176:ssa esitetyt raja-arvot soveltuvat my{\"o}s Suomeen. Kaikissa niiss{\"a} kohteissa, joissa v{\"a}r{\"a}htelyn tunnusluku oli suurempi kuin 0,6 mm/s, v{\"a}r{\"a}htely koettiin kohtalaisen tai hyvin ep{\"a}miellytt{\"a}v{\"a}ksi. Niiss{\"a} kohteissa, joissa tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, v{\"a}r{\"a}htely koettiin enimmill{\"a}{\"a}n vain hieman ep{\"a}miellytt{\"a}v{\"a}ksi. Tutkimuksessa on my{\"o}s verrattu asuintilojen v{\"a}r{\"a}htely{\"a} maanpinnan pystyv{\"a}r{\"a}htelyyn. Mitatuista rakennuksista saatuun kokemukseen perustuen on eritt{\"a}in ep{\"a}todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}, ett{\"a} lattian pystyv{\"a}r{\"a}htelyn tai kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakav{\"a}r{\"a}htelyn tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun v{\"a}r{\"a}htelyn tunnuslukuun n{\"a}hden. Paaluperustuksen havaittiin vaimentavan selv{\"a}sti rakennuksen pystyv{\"a}r{\"a}htely{\"a}, mutta vaakav{\"a}r{\"a}htelyihin ei paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.",
keywords = "environmental impacts, traffic, traffic-induced vibration, vibration classification, vibration nuisance, vibration measurements, limit values, residential buildings, design values, instructions",
author = "Asko Talja",
note = "Project code: R4SU00056",
year = "2004",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6523-1",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2278",
address = "Finland",

}

Talja, A 2004, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2278, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. / Talja, Asko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2278).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta

AU - Talja, Asko

N1 - Project code: R4SU00056

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK B3, 2004) edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettavaksi huomioon. Liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Tämän julkaisun päätarkoitus on esittää liikennetärinää koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja päättäjille, jotta liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja rakennesuunnittelussa. Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva liikennetärinän luokitus ja luokkien rajat ovat samat kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999). Värähtelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003) mukaiseen värähtelynopeuden taajuuspainotettuun tehollisarvoon. Värähtelyn tunnuslukuna käytetään asuintiloista yhden viikon aikana mitattua tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. Käytännössä tunnusluku määritetään 15 liikennevälineestä, jotka ovat aiheuttaneet suurimmat värähtelyt. Vanhoille asuinalueille suositellaan värähtelyluokkaa, jonka raja on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16 kohteesta saadut tulokset osoittavat, että NS 8176:ssa esitetyt raja-arvot soveltuvat myös Suomeen. Kaikissa niissä kohteissa, joissa värähtelyn tunnusluku oli suurempi kuin 0,6 mm/s, värähtely koettiin kohtalaisen tai hyvin epämiellyttäväksi. Niissä kohteissa, joissa tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, värähtely koettiin enimmillään vain hieman epämiellyttäväksi. Tutkimuksessa on myös verrattu asuintilojen värähtelyä maanpinnan pystyvärähtelyyn. Mitatuista rakennuksista saatuun kokemukseen perustuen on erittäin epätodennäköistä, että lattian pystyvärähtelyn tai kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakavärähtelyn tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun värähtelyn tunnuslukuun nähden. Paaluperustuksen havaittiin vaimentavan selvästi rakennuksen pystyvärähtelyä, mutta vaakavärähtelyihin ei paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.

AB - Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK B3, 2004) edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettavaksi huomioon. Liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Tämän julkaisun päätarkoitus on esittää liikennetärinää koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja päättäjille, jotta liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja rakennesuunnittelussa. Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva liikennetärinän luokitus ja luokkien rajat ovat samat kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999). Värähtelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003) mukaiseen värähtelynopeuden taajuuspainotettuun tehollisarvoon. Värähtelyn tunnuslukuna käytetään asuintiloista yhden viikon aikana mitattua tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. Käytännössä tunnusluku määritetään 15 liikennevälineestä, jotka ovat aiheuttaneet suurimmat värähtelyt. Vanhoille asuinalueille suositellaan värähtelyluokkaa, jonka raja on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16 kohteesta saadut tulokset osoittavat, että NS 8176:ssa esitetyt raja-arvot soveltuvat myös Suomeen. Kaikissa niissä kohteissa, joissa värähtelyn tunnusluku oli suurempi kuin 0,6 mm/s, värähtely koettiin kohtalaisen tai hyvin epämiellyttäväksi. Niissä kohteissa, joissa tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, värähtely koettiin enimmillään vain hieman epämiellyttäväksi. Tutkimuksessa on myös verrattu asuintilojen värähtelyä maanpinnan pystyvärähtelyyn. Mitatuista rakennuksista saatuun kokemukseen perustuen on erittäin epätodennäköistä, että lattian pystyvärähtelyn tai kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakavärähtelyn tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun värähtelyn tunnuslukuun nähden. Paaluperustuksen havaittiin vaimentavan selvästi rakennuksen pystyvärähtelyä, mutta vaakavärähtelyihin ei paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.

KW - environmental impacts

KW - traffic

KW - traffic-induced vibration

KW - vibration classification

KW - vibration nuisance

KW - vibration measurements

KW - limit values

KW - residential buildings

KW - design values

KW - instructions

M3 - Report

SN - 951-38-6523-1

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Talja A. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2278).