Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö

Lampinen Anssi

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö, tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana. Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974. Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman kuumentamista, joskin harvoin. Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %, jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden, ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen ollessa n. 30 %. Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on recycling-massasta valmistetun päällysteen kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut, mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia. Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000 tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä on täten erittäin tärkeitä. Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt. Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym. käsittelytarve ja tarvittava limabitumi. Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin, keskimäärin 4,5 % osalta. Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat laatuvaatimukset ja käyttökohteet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages75
ISBN (Print)951-38-1234-0
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume4
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • pavements
  • bituminous coatings
  • recycling

Cite this

Anssi, L. (1981). Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 4
Anssi, Lampinen. / Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 4).
@book{e49d7d43195848eb8adb5a3813f8ef05,
title = "Recycling - vanhan asfaltin uudelleenk{\"a}ytt{\"o}",
abstract = "Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenk{\"a}ytt{\"o}, tuli eritt{\"a}in ajankohtaiseksi v. 1973 {\"o}ljykriisin aikana. Uudelleenk{\"a}ytt{\"o}{\"a} on harrastettu Suomessa, kuten ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta j{\"a}rjestelm{\"a}llinen k{\"a}ytt{\"o}kokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974. Recycling-menetelmist{\"a} ovat k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} varsinaisesti ne kuuman recyclingin massan valmistusmeneteim{\"a}t: tielt{\"a} jyrsim{\"a}ll{\"a} poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten k{\"a}ytetty. Vanhaa poistettua msssaa on k{\"a}ytetty my{\"o}s sellaisenaan ilman kuumentamista, joskin harvoin. Asfalttirouhetta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} uuden asfalttimassan valaistukseen my{\"o}s sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin lis{\"a}t{\"a}{\"a}n uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta voidaan annossekoitinmenetem{\"a}ss{\"a} k{\"a}ytt{\"a}{\"a} n. 15-20 {\%}, jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemm{\"a}n ja rumpusekoitusmenetelm{\"a}ss{\"a} 70 - 100 {\%}. Bitunin lis{\"a}yksell{\"a} asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden, ja lis{\"a}tt{\"a}v{\"a}n bitumin ollessa tavanomaisesti k{\"a}ytetty{\"a} pehme{\"a}mp{\"a}{\"a}, B 200, my{\"o}s recycling-asfalttimassan bitumin penetraatiota saadaan nostettua. P{\"a}{\"a}llysteess{\"a}h{\"a}n bitumin penetraatio i{\"a}n mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen tulee n. 1,5 - 2 {\%} bitumilis{\"a}ys kiviaineslis{\"a}yksen ollessa n. 30 {\%}. Kulutuskoeradalla sek{\"a} tiell{\"a} tehdyiss{\"a} kokeiluissa on recycling-massasta valmistetun p{\"a}{\"a}llysteen kuluruskest{\"a}vyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen asfalttip{\"a}{\"a}llysteen. Recycling-p{\"a}{\"a}llysteiden sopivia k{\"a}ytt{\"o}kohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen liikenteen v{\"a}yl{\"a}t sek{\"a} v{\"a}h{\"a}liikenteiset tiet ja kadut, mutta my{\"o}s k{\"a}yt{\"o}st{\"a} vilkasliikenteisell{\"a} kadulla on toistaiseksi saatu my{\"o}nteisi{\"a} tuloksia. Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita sis{\"a}lt{\"a}vi{\"a} teiden ja katujen p{\"a}{\"a}llysrakennekerroksia puretaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} vuosittain n. 20 000 - 22 000 tonnia, joskin m{\"a}{\"a}r{\"a} on lis{\"a}tt{\"a}viss{\"a} ja lis{\"a}{\"a}ntynee j{\"a}rjestelm{\"a}llisen vanhojen massojen ker{\"a}{\"a}misen ja varastoinnin hy{\"o}ty. J{\"a}rjestelm{\"a}llisen keruun ja varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta my{\"o}s kuntien piiriss{\"a} on t{\"a}ten eritt{\"a}in t{\"a}rkeit{\"a}. Recycling-massojen k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} saatavat materiaalien kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} n. 1 - 1,5 milj. mk vuodessa, mihin sis{\"a}ltyv{\"a}t bitumin, kiviaineksen ja t{\"a}ytejauheen k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} saatavat kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t. Recycling-massan hinta on yleens{\"a} sek{\"a} ulkomailla ett{\"a} Suomessa tehdyiss{\"a} t{\"o}iss{\"a} ollut n. 20 - 30 {\%} alhaisempi kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym. k{\"a}sittelytarve ja tarvittava limabitumi. Kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}jen ohella saavutetaan energias{\"a}{\"a}st{\"o}ja erityisesti asfalttlrouheiden sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n bitumin, keskim{\"a}{\"a}rin 4,5 {\%} osalta. Recycling-menetelm{\"a}n saattamiseksi normaaliksi asfalttimassojen valaistusmenetelm{\"a}ksi olisi tarpeellista normittaa valaistusmenetelm{\"a}t, massalle asetettavat laatuvaatimukset ja k{\"a}ytt{\"o}kohteet.",
keywords = "pavements, bituminous coatings, recycling",
author = "Lampinen Anssi",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1234-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Anssi, L 1981, Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 4, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö. / Anssi, Lampinen.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 4).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö

AU - Anssi, Lampinen

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö, tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana. Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974. Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman kuumentamista, joskin harvoin. Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %, jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden, ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen ollessa n. 30 %. Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on recycling-massasta valmistetun päällysteen kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut, mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia. Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000 tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä on täten erittäin tärkeitä. Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt. Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym. käsittelytarve ja tarvittava limabitumi. Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin, keskimäärin 4,5 % osalta. Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat laatuvaatimukset ja käyttökohteet.

AB - Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö, tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana. Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974. Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman kuumentamista, joskin harvoin. Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %, jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden, ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen ollessa n. 30 %. Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on recycling-massasta valmistetun päällysteen kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut, mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia. Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000 tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä on täten erittäin tärkeitä. Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt. Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym. käsittelytarve ja tarvittava limabitumi. Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin, keskimäärin 4,5 % osalta. Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat laatuvaatimukset ja käyttökohteet.

KW - pavements

KW - bituminous coatings

KW - recycling

M3 - Report

SN - 951-38-1234-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Anssi L. Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 4).