TY - BOOK
T1 - Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö
AU - Lampinen, Anssi
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö,
tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana.
Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten
ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen
käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974.
Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne
kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä
jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla
valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi
asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu
sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa
poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman
kuumentamista, joskin harvoin.
Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan
valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin
lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta
voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %,
jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän
ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin
lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden,
ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä
pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin
penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin
penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen
tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen
ollessa n. 30 %.
Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on
recycling-massasta valmistetun päällysteen
kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen
asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia
käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen
liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut,
mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on
toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia.
Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita
sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia
puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000
tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee
järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja
varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja
varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja
vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä
on täten erittäin tärkeitä.
Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien
kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk
vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja
täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt.
Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että
Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi
kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat
voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym.
käsittelytarve ja tarvittava limabitumi.
Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja
erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin,
keskimäärin 4,5 % osalta.
Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi
asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista
normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat
laatuvaatimukset ja käyttökohteet.
AB - Recycling, vanhojen asfalttimassojen uudelleenkäyttö,
tuli erittäin ajankohtaiseksi v. 1973 öljykriisin aikana.
Uudelleenkäyttöä on harrastettu Suomessa, kuten
ulkomaillakin, jo aikaisemmin, mutta järjestelmällinen
käyttökokeilu alkoi varsinaisesti v. 1974.
Recycling-menetelmistä ovat käytössä varsinaisesti ne
kuuman recyclingin massan valmistusmeneteimät: tieltä
jyrsimällä poistetusta tai poistetusta ja murskaamalla
valmistetusta asfalttirouheesta valmistetaan uusi
asfalttimassa asfalttiaseman annos- tai rumpu
sekoittimella. Rumpusekoitin on eniten käytetty. Vanhaa
poistettua msssaa on käytetty myös sellaisenaan ilman
kuumentamista, joskin harvoin.
Asfalttirouhetta voidaan käyttää uuden asfalttimassan
valaistukseen myös sellaisenaan. Useimmiten kuitenkin
lisätään uutta kiviainesta ja bitumia. Asfalttirouhetta
voidaan annossekoitinmenetemässä käyttää n. 15-20 %,
jolloin uutta kiviainesta kuumennetaan normaalia enemmän
ja rumpusekoitusmenetelmässä 70 - 100 %. Bitunin
lisäyksellä asfalttimassa saa oikean bitumipitoisuuden,
ja lisättävän bitumin ollessa tavanomaisesti käytettyä
pehmeämpää, B 200, myös recycling-asfalttimassan bitumin
penetraatiota saadaan nostettua. Päällysteessähän bitumin
penetraatio iän mukana pienenee. Tavallisesti kysymykseen
tulee n. 1,5 - 2 % bitumilisäys kiviaineslisäyksen
ollessa n. 30 %.
Kulutuskoeradalla sekä tiellä tehdyissä kokeiluissa on
recycling-massasta valmistetun päällysteen
kuluruskestävyys ollut samaa luokkaa kuin tavanomaisen
asfalttipäällysteen. Recycling-päällysteiden sopivia
käyttökohteita ovat esim. kantava kerros, kevyen
liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset tiet ja kadut,
mutta myös käytöstä vilkasliikenteisellä kadulla on
toistaiseksi saatu myönteisiä tuloksia.
Recycling-tarkoituiseen soveltuvia bitumisia sideaineita
sisältäviä teiden ja katujen päällysrakennekerroksia
puretaan tällä hetkellä vuosittain n. 20 000 - 22 000
tonnia, joskin määrä on lisättävissä ja lisääntynee
järjestelmällisen vanhojen massojen keräämisen ja
varastoinnin hyöty. Järjestelmällisen keruun ja
varastoinnin aloittaminen erityisesti tie- ja
vesirakennuslaitoksen (TVL), mutta myös kuntien piirissä
on täten erittäin tärkeitä.
Recycling-massojen käytöllä saatavat materiaalien
kustannussäästöt ovat tällä hetkellä n. 1 - 1,5 milj. mk
vuodessa, mihin sisältyvät bitumin, kiviaineksen ja
täytejauheen käytössä saatavat kustannussäästöt.
Recycling-massan hinta on yleensä sekä ulkomailla että
Suomessa tehdyissä töissä ollut n. 20 - 30 % alhaisempi
kuin normaalin asfalttimassan. Kustannuksiin vaikuttavat
voimakkaimmin kuljetusetnisyys, murskaus ym.
käsittelytarve ja tarvittava limabitumi.
Kustannussäästöjen ohella saavutetaan energiasäästöja
erityisesti asfalttlrouheiden sisältämän bitumin,
keskimäärin 4,5 % osalta.
Recycling-menetelmän saattamiseksi normaaliksi
asfalttimassojen valaistusmenetelmäksi olisi tarpeellista
normittaa valaistusmenetelmät, massalle asetettavat
laatuvaatimukset ja käyttökohteet.
KW - pavements
KW - bituminous coatings
KW - recycling
M3 - Report
SN - 951-38-1234-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Recycling - vanhan asfaltin uudelleenkäyttö
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -