Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä

Translated title of the contribution: Reducing odour annoyance from livestock farming

Mona Arnold, Sari Kuusisto, Kari Wellman, Tuula Kajolinna, Jaakko Räsänen, Jorma Sipilä, Maarit Puumala, Sanna Sorvala, Harri Pietarila, Katja Puputti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen maatalouden aiheuttamaa hajukuormaa, hajupäästöihin vaikuttavia tekijöitä sekä hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin esimerkkimaatilojen avulla. Emakko- ja yhdistelmäsikalan sekä kahden broilerikasvattamon eläinsuojien hajupäästöt mitattiin kesä- ja talviolosuhteissa ja hajupäästöjen leviäminen arvioitiin leviämismallinnuksen avulla. Ympäristön asukkaiden kokemaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin asukaskyselyillä. Hajun leviämisen ja viihtyisyyshaittatulosten perusteella määritettiin vähimmäisetäisyydet eläinsuojan ja asutuksen välille, mikä on kotieläintuotannossa eniten käytetty tapa estää viihtyisyyshaitta. Lisäksi selvitettiin eräiden yksinkertaisten ja edullisten hajunvähentämistekniikoiden tehokkuus. Tehtyjen mittausten sekä soveltavien hajuhaitan hyväksyttävyysrajojen perusteella oli mahdollista arvioida sikaloiden ja broileritilojen vähimmäisetäisyys eläinpaikan mukaan. Broileri- ja emakkokasvatuksen suhteen tulokset poikkesivat merkittävästi ympäristöministeriön laatimasta suosituksesta vähimmäisetäisyyksiksi. Esimerkkitiloista ison emakkosikalan hajuhaitta ulottui yli kilometrin etäisyydelle. Tilalla ei ollut toteutettu mainittavia päästöjä vähentäviä toimia. Keskikokoisen sikalan hajuhaitta ulottui noin 300 metrin etäisyydelle. Asukaskyselytulokset eivät osoittaneet, että broileritilojen ympäristössä esiintyisi merkittävää hajuhaittaa. Päästömittaukset osoittivat avoimien lietesäiliöiden suuren merkityksen kokonaishajupäästöstä. Kattamalla lietesäiliö voidaan täten merkittävästi vähentää tilan hajuhaittaa. Lietesäiliön kevyt kate, esimerkiksi EPS-rouhe tai luonnollinen kuorettuma, vähentää tehokkaasti säiliöstä haihtuvaa hajua. Myös lietteeseen lisätty turve vähentää hajua. Merkittävä vaikutus edellyttää noin 40 % lisäyksen. Ilmapoistojen korottamisen ja yhdistämisen positiivista vaikutusta ei voitu selkeästi osoittaa. Ilmanvaihdon ja hajupäästön välillä ilmeni selvä korrelaatio, joten ilmanvaihdon optimoinnilla on mahdollista vähentää tarvittavaa ilmamäärää ja samalla haisevan poistoilman virtaa. Tutkimuksessa tuotettua aineistoa ja kehitettyjä leviämismallinnusmenetelmiä voidaan hyödyntää myöhemmin hajukuorman arvioinneissa esim. ympäristöluvituksen yhteydessä, kun suunnitellaan uusia kotieläinyksiköitä tai kun vertaillaan erilaisten hajua vähentävien toimenpiteiden tehokkuutta ympäristön hajukuorman pienentämisessä. Menetelmillä voidaan arvioida myös nykyisten kotieläinyksiköiden hajukuormaa maankäytön suunnittelussa tai esimerkiksi kaavoitettaessa uusia kotieläinyksiköitä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages104
ISBN (Electronic)951-38-6764-1
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2323
ISSN1235-0605

Fingerprint

livestock
farming systems
odors

Keywords

  • emissions
  • odour annoyance
  • livestock farming
  • pig farms
  • poultry farms
  • agriculture
  • odour reduction
  • measurement
  • modelling
  • slurry storage

Cite this

Arnold, M., Kuusisto, S., Wellman, K., Kajolinna, T., Räsänen, J., Sipilä, J., ... Puputti, K. (2006). Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2323
Arnold, Mona ; Kuusisto, Sari ; Wellman, Kari ; Kajolinna, Tuula ; Räsänen, Jaakko ; Sipilä, Jorma ; Puumala, Maarit ; Sorvala, Sanna ; Pietarila, Harri ; Puputti, Katja. / Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2323).
@book{a04ffd7f6348497dbf5f3908247e0fe6,
title = "Hajuhaitan v{\"a}hent{\"a}minen maatalouden suurissa el{\"a}intuotantoyksik{\"o}iss{\"a}",
abstract = "Suomen maatalouden aiheuttamaa hajukuormaa, hajup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} sek{\"a} hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin esimerkkimaatilojen avulla. Emakko- ja yhdistelm{\"a}sikalan sek{\"a} kahden broilerikasvattamon el{\"a}insuojien hajup{\"a}{\"a}st{\"o}t mitattiin kes{\"a}- ja talviolosuhteissa ja hajup{\"a}{\"a}st{\"o}jen levi{\"a}minen arvioitiin levi{\"a}mismallinnuksen avulla. Ymp{\"a}rist{\"o}n asukkaiden kokemaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin asukaskyselyill{\"a}. Hajun levi{\"a}misen ja viihtyisyyshaittatulosten perusteella m{\"a}{\"a}ritettiin v{\"a}himm{\"a}iset{\"a}isyydet el{\"a}insuojan ja asutuksen v{\"a}lille, mik{\"a} on kotiel{\"a}intuotannossa eniten k{\"a}ytetty tapa est{\"a}{\"a} viihtyisyyshaitta. Lis{\"a}ksi selvitettiin er{\"a}iden yksinkertaisten ja edullisten hajunv{\"a}hent{\"a}mistekniikoiden tehokkuus. Tehtyjen mittausten sek{\"a} soveltavien hajuhaitan hyv{\"a}ksytt{\"a}vyysrajojen perusteella oli mahdollista arvioida sikaloiden ja broileritilojen v{\"a}himm{\"a}iset{\"a}isyys el{\"a}inpaikan mukaan. Broileri- ja emakkokasvatuksen suhteen tulokset poikkesivat merkitt{\"a}v{\"a}sti ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n laatimasta suosituksesta v{\"a}himm{\"a}iset{\"a}isyyksiksi. Esimerkkitiloista ison emakkosikalan hajuhaitta ulottui yli kilometrin et{\"a}isyydelle. Tilalla ei ollut toteutettu mainittavia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vi{\"a} toimia. Keskikokoisen sikalan hajuhaitta ulottui noin 300 metrin et{\"a}isyydelle. Asukaskyselytulokset eiv{\"a}t osoittaneet, ett{\"a} broileritilojen ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} esiintyisi merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} hajuhaittaa. P{\"a}{\"a}st{\"o}mittaukset osoittivat avoimien lietes{\"a}ili{\"o}iden suuren merkityksen kokonaishajup{\"a}{\"a}st{\"o}st{\"a}. Kattamalla lietes{\"a}ili{\"o} voidaan t{\"a}ten merkitt{\"a}v{\"a}sti v{\"a}hent{\"a}{\"a} tilan hajuhaittaa. Lietes{\"a}ili{\"o}n kevyt kate, esimerkiksi EPS-rouhe tai luonnollinen kuorettuma, v{\"a}hent{\"a}{\"a} tehokkaasti s{\"a}ili{\"o}st{\"a} haihtuvaa hajua. My{\"o}s lietteeseen lis{\"a}tty turve v{\"a}hent{\"a}{\"a} hajua. Merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus edellytt{\"a}{\"a} noin 40 {\%} lis{\"a}yksen. Ilmapoistojen korottamisen ja yhdist{\"a}misen positiivista vaikutusta ei voitu selke{\"a}sti osoittaa. Ilmanvaihdon ja hajup{\"a}{\"a}st{\"o}n v{\"a}lill{\"a} ilmeni selv{\"a} korrelaatio, joten ilmanvaihdon optimoinnilla on mahdollista v{\"a}hent{\"a}{\"a} tarvittavaa ilmam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja samalla haisevan poistoilman virtaa. Tutkimuksessa tuotettua aineistoa ja kehitettyj{\"a} levi{\"a}mismallinnusmenetelmi{\"a} voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} my{\"o}hemmin hajukuorman arvioinneissa esim. ymp{\"a}rist{\"o}luvituksen yhteydess{\"a}, kun suunnitellaan uusia kotiel{\"a}inyksik{\"o}it{\"a} tai kun vertaillaan erilaisten hajua v{\"a}hent{\"a}vien toimenpiteiden tehokkuutta ymp{\"a}rist{\"o}n hajukuorman pienent{\"a}misess{\"a}. Menetelmill{\"a} voidaan arvioida my{\"o}s nykyisten kotiel{\"a}inyksik{\"o}iden hajukuormaa maank{\"a}yt{\"o}n suunnittelussa tai esimerkiksi kaavoitettaessa uusia kotiel{\"a}inyksik{\"o}it{\"a}.",
keywords = "emissions, odour annoyance, livestock farming, pig farms, poultry farms, agriculture, odour reduction, measurement, modelling, slurry storage",
author = "Mona Arnold and Sari Kuusisto and Kari Wellman and Tuula Kajolinna and Jaakko R{\"a}s{\"a}nen and Jorma Sipil{\"a} and Maarit Puumala and Sanna Sorvala and Harri Pietarila and Katja Puputti",
note = "Project code: C5SU01076",
year = "2006",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2323",
address = "Finland",

}

Arnold, M, Kuusisto, S, Wellman, K, Kajolinna, T, Räsänen, J, Sipilä, J, Puumala, M, Sorvala, S, Pietarila, H & Puputti, K 2006, Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2323, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. / Arnold, Mona; Kuusisto, Sari; Wellman, Kari; Kajolinna, Tuula; Räsänen, Jaakko; Sipilä, Jorma; Puumala, Maarit; Sorvala, Sanna; Pietarila, Harri; Puputti, Katja.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2323).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä

AU - Arnold, Mona

AU - Kuusisto, Sari

AU - Wellman, Kari

AU - Kajolinna, Tuula

AU - Räsänen, Jaakko

AU - Sipilä, Jorma

AU - Puumala, Maarit

AU - Sorvala, Sanna

AU - Pietarila, Harri

AU - Puputti, Katja

N1 - Project code: C5SU01076

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Suomen maatalouden aiheuttamaa hajukuormaa, hajupäästöihin vaikuttavia tekijöitä sekä hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin esimerkkimaatilojen avulla. Emakko- ja yhdistelmäsikalan sekä kahden broilerikasvattamon eläinsuojien hajupäästöt mitattiin kesä- ja talviolosuhteissa ja hajupäästöjen leviäminen arvioitiin leviämismallinnuksen avulla. Ympäristön asukkaiden kokemaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin asukaskyselyillä. Hajun leviämisen ja viihtyisyyshaittatulosten perusteella määritettiin vähimmäisetäisyydet eläinsuojan ja asutuksen välille, mikä on kotieläintuotannossa eniten käytetty tapa estää viihtyisyyshaitta. Lisäksi selvitettiin eräiden yksinkertaisten ja edullisten hajunvähentämistekniikoiden tehokkuus. Tehtyjen mittausten sekä soveltavien hajuhaitan hyväksyttävyysrajojen perusteella oli mahdollista arvioida sikaloiden ja broileritilojen vähimmäisetäisyys eläinpaikan mukaan. Broileri- ja emakkokasvatuksen suhteen tulokset poikkesivat merkittävästi ympäristöministeriön laatimasta suosituksesta vähimmäisetäisyyksiksi. Esimerkkitiloista ison emakkosikalan hajuhaitta ulottui yli kilometrin etäisyydelle. Tilalla ei ollut toteutettu mainittavia päästöjä vähentäviä toimia. Keskikokoisen sikalan hajuhaitta ulottui noin 300 metrin etäisyydelle. Asukaskyselytulokset eivät osoittaneet, että broileritilojen ympäristössä esiintyisi merkittävää hajuhaittaa. Päästömittaukset osoittivat avoimien lietesäiliöiden suuren merkityksen kokonaishajupäästöstä. Kattamalla lietesäiliö voidaan täten merkittävästi vähentää tilan hajuhaittaa. Lietesäiliön kevyt kate, esimerkiksi EPS-rouhe tai luonnollinen kuorettuma, vähentää tehokkaasti säiliöstä haihtuvaa hajua. Myös lietteeseen lisätty turve vähentää hajua. Merkittävä vaikutus edellyttää noin 40 % lisäyksen. Ilmapoistojen korottamisen ja yhdistämisen positiivista vaikutusta ei voitu selkeästi osoittaa. Ilmanvaihdon ja hajupäästön välillä ilmeni selvä korrelaatio, joten ilmanvaihdon optimoinnilla on mahdollista vähentää tarvittavaa ilmamäärää ja samalla haisevan poistoilman virtaa. Tutkimuksessa tuotettua aineistoa ja kehitettyjä leviämismallinnusmenetelmiä voidaan hyödyntää myöhemmin hajukuorman arvioinneissa esim. ympäristöluvituksen yhteydessä, kun suunnitellaan uusia kotieläinyksiköitä tai kun vertaillaan erilaisten hajua vähentävien toimenpiteiden tehokkuutta ympäristön hajukuorman pienentämisessä. Menetelmillä voidaan arvioida myös nykyisten kotieläinyksiköiden hajukuormaa maankäytön suunnittelussa tai esimerkiksi kaavoitettaessa uusia kotieläinyksiköitä.

AB - Suomen maatalouden aiheuttamaa hajukuormaa, hajupäästöihin vaikuttavia tekijöitä sekä hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin esimerkkimaatilojen avulla. Emakko- ja yhdistelmäsikalan sekä kahden broilerikasvattamon eläinsuojien hajupäästöt mitattiin kesä- ja talviolosuhteissa ja hajupäästöjen leviäminen arvioitiin leviämismallinnuksen avulla. Ympäristön asukkaiden kokemaa viihtyisyyshaittaa tutkittiin asukaskyselyillä. Hajun leviämisen ja viihtyisyyshaittatulosten perusteella määritettiin vähimmäisetäisyydet eläinsuojan ja asutuksen välille, mikä on kotieläintuotannossa eniten käytetty tapa estää viihtyisyyshaitta. Lisäksi selvitettiin eräiden yksinkertaisten ja edullisten hajunvähentämistekniikoiden tehokkuus. Tehtyjen mittausten sekä soveltavien hajuhaitan hyväksyttävyysrajojen perusteella oli mahdollista arvioida sikaloiden ja broileritilojen vähimmäisetäisyys eläinpaikan mukaan. Broileri- ja emakkokasvatuksen suhteen tulokset poikkesivat merkittävästi ympäristöministeriön laatimasta suosituksesta vähimmäisetäisyyksiksi. Esimerkkitiloista ison emakkosikalan hajuhaitta ulottui yli kilometrin etäisyydelle. Tilalla ei ollut toteutettu mainittavia päästöjä vähentäviä toimia. Keskikokoisen sikalan hajuhaitta ulottui noin 300 metrin etäisyydelle. Asukaskyselytulokset eivät osoittaneet, että broileritilojen ympäristössä esiintyisi merkittävää hajuhaittaa. Päästömittaukset osoittivat avoimien lietesäiliöiden suuren merkityksen kokonaishajupäästöstä. Kattamalla lietesäiliö voidaan täten merkittävästi vähentää tilan hajuhaittaa. Lietesäiliön kevyt kate, esimerkiksi EPS-rouhe tai luonnollinen kuorettuma, vähentää tehokkaasti säiliöstä haihtuvaa hajua. Myös lietteeseen lisätty turve vähentää hajua. Merkittävä vaikutus edellyttää noin 40 % lisäyksen. Ilmapoistojen korottamisen ja yhdistämisen positiivista vaikutusta ei voitu selkeästi osoittaa. Ilmanvaihdon ja hajupäästön välillä ilmeni selvä korrelaatio, joten ilmanvaihdon optimoinnilla on mahdollista vähentää tarvittavaa ilmamäärää ja samalla haisevan poistoilman virtaa. Tutkimuksessa tuotettua aineistoa ja kehitettyjä leviämismallinnusmenetelmiä voidaan hyödyntää myöhemmin hajukuorman arvioinneissa esim. ympäristöluvituksen yhteydessä, kun suunnitellaan uusia kotieläinyksiköitä tai kun vertaillaan erilaisten hajua vähentävien toimenpiteiden tehokkuutta ympäristön hajukuorman pienentämisessä. Menetelmillä voidaan arvioida myös nykyisten kotieläinyksiköiden hajukuormaa maankäytön suunnittelussa tai esimerkiksi kaavoitettaessa uusia kotieläinyksiköitä.

KW - emissions

KW - odour annoyance

KW - livestock farming

KW - pig farms

KW - poultry farms

KW - agriculture

KW - odour reduction

KW - measurement

KW - modelling

KW - slurry storage

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Arnold M, Kuusisto S, Wellman K, Kajolinna T, Räsänen J, Sipilä J et al. Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 104 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2323).