Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys

Translated title of the contribution: Reduction of the waste water discharge in the electroplating industry. Part 1. Literature review

Jarmo Siivinen, Amar Mahiout

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Selvityksen alussa kartoitettiin Suomessa toimivien metallipinnoituslaitosten lukumäärä. Suomessa toimi vuonna 1997 noin 200 yritystä tai laitosta, joiden toimialana olivat metalliset pinnoitteet. Varsinaisesti työn tarkoituksena oli selvittää metallipinnoitusprosesseihin soveltuvia jätevesien puhdistusmenetelmiä sekä materiaalien ja kemikaalien talteenotto- ja regenerointimenetelmiä, joilla erityisesti sähköpinnoituslaitokset pystyisivät paremmin saavuttamaan niille määrätyt ja EU:n tulevaisuudessa määräämät päästörajat. Lisäksi selvitettiin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia mm. korvaavien menetelmien ja prosessien ja haitattomampien kemikaalien käyttöönottoon (BAT l. paras käyttökelpoinen teknologia) sekä syntyvien metallipitoisten lietteiden jatkokäsittelymahdollisuuksia. Selvityksessä havaittiin tiettyä epäyhtenäisyyttä jätevesiä koskevissa määräyksissä ja raja-arvoissa, sillä Suomessa ei ole koko maan kattavaa raja-arvoa jätevesien metalli- yms. pitoisuuksille. Rajoitukset vaihtelevat kaupunki-, kunta- ja jopa laitoskohtaisesti saman alueen sisällä, mikä saattaa olla pintakäsittelijän vaikea hyväksyä. Tulossa olevien lakimuutosten (IPPC l. Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) pitäisi kuitenkin yhtenäistää jätevesiasioihin liittyvää menettelyä niin, ettei minkään yrityksen tulevaisuudessa tarvitsisi tuntea kokeneensa vääryyttä jätevesiin liittyvissä määräyksissä ja rajoituksissa. Myös vaarallisten kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskeva SEVESO II -direktiivi on aiheuttanut joitakin muutoksia Suomen kemikaalilainsäädäntöön. Kirjallisuudesta etsittiin myös kaavoja, joiden avulla on mahdollista laskea investoinnin kannattavuutta esim. takaisinmaksuajan tai investoinnista välillisesti aiheutuvien kustannussäästöjen suhteen.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages116
    ISBN (Electronic)951-38-5486-8
    ISBN (Print)951-38-5485-X
    Publication statusPublished - 1999
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1983
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    Raja
    wastewater
    industry
    Olla

    Keywords

    • electroplating plants
    • waste water
    • literature reviews
    • metallic coatings
    • water pollution
    • industrial wastes
    • purification
    • recovery
    • emission limits
    • sludge processing
    • sewage treatment
    • environmental engineering

    Cite this

    Siivinen, J., & Mahiout, A. (1999). Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1983
    Siivinen, Jarmo ; Mahiout, Amar. / Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 116 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1983).
    @book{e877221f64f34297b191a2a41ac98dd0,
    title = "Pintak{\"a}sittelylaitosten j{\"a}tevesikuormituksen v{\"a}hent{\"a}minen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys",
    abstract = "Selvityksen alussa kartoitettiin Suomessa toimivien metallipinnoituslaitosten lukum{\"a}{\"a}r{\"a}. Suomessa toimi vuonna 1997 noin 200 yrityst{\"a} tai laitosta, joiden toimialana olivat metalliset pinnoitteet. Varsinaisesti ty{\"o}n tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} metallipinnoitusprosesseihin soveltuvia j{\"a}tevesien puhdistusmenetelmi{\"a} sek{\"a} materiaalien ja kemikaalien talteenotto- ja regenerointimenetelmi{\"a}, joilla erityisesti s{\"a}hk{\"o}pinnoituslaitokset pystyisiv{\"a}t paremmin saavuttamaan niille m{\"a}{\"a}r{\"a}tyt ja EU:n tulevaisuudessa m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}m{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}rajat. Lis{\"a}ksi selvitettiin teknisi{\"a} ja taloudellisia mahdollisuuksia mm. korvaavien menetelmien ja prosessien ja haitattomampien kemikaalien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon (BAT l. paras k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen teknologia) sek{\"a} syntyvien metallipitoisten lietteiden jatkok{\"a}sittelymahdollisuuksia. Selvityksess{\"a} havaittiin tietty{\"a} ep{\"a}yhten{\"a}isyytt{\"a} j{\"a}tevesi{\"a} koskevissa m{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} ja raja-arvoissa, sill{\"a} Suomessa ei ole koko maan kattavaa raja-arvoa j{\"a}tevesien metalli- yms. pitoisuuksille. Rajoitukset vaihtelevat kaupunki-, kunta- ja jopa laitoskohtaisesti saman alueen sis{\"a}ll{\"a}, mik{\"a} saattaa olla pintak{\"a}sittelij{\"a}n vaikea hyv{\"a}ksy{\"a}. Tulossa olevien lakimuutosten (IPPC l. Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY, ymp{\"a}rist{\"o}n pilaantumisen ehk{\"a}isemisen ja v{\"a}hent{\"a}misen yhten{\"a}ist{\"a}miseksi) pit{\"a}isi kuitenkin yhten{\"a}ist{\"a}{\"a} j{\"a}tevesiasioihin liittyv{\"a}{\"a} menettely{\"a} niin, ettei mink{\"a}{\"a}n yrityksen tulevaisuudessa tarvitsisi tuntea kokeneensa v{\"a}{\"a}ryytt{\"a} j{\"a}tevesiin liittyviss{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} ja rajoituksissa. My{\"o}s vaarallisten kemikaalien teollista k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja varastointia koskeva SEVESO II -direktiivi on aiheuttanut joitakin muutoksia Suomen kemikaalilains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"o}n. Kirjallisuudesta etsittiin my{\"o}s kaavoja, joiden avulla on mahdollista laskea investoinnin kannattavuutta esim. takaisinmaksuajan tai investoinnista v{\"a}lillisesti aiheutuvien kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}jen suhteen.",
    keywords = "electroplating plants, waste water, literature reviews, metallic coatings, water pollution, industrial wastes, purification, recovery, emission limits, sludge processing, sewage treatment, environmental engineering",
    author = "Jarmo Siivinen and Amar Mahiout",
    note = "Project code: V7SU01427",
    year = "1999",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-5485-X",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1983",
    address = "Finland",

    }

    Siivinen, J & Mahiout, A 1999, Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1983, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys. / Siivinen, Jarmo; Mahiout, Amar.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 116 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1983).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys

    AU - Siivinen, Jarmo

    AU - Mahiout, Amar

    N1 - Project code: V7SU01427

    PY - 1999

    Y1 - 1999

    N2 - Selvityksen alussa kartoitettiin Suomessa toimivien metallipinnoituslaitosten lukumäärä. Suomessa toimi vuonna 1997 noin 200 yritystä tai laitosta, joiden toimialana olivat metalliset pinnoitteet. Varsinaisesti työn tarkoituksena oli selvittää metallipinnoitusprosesseihin soveltuvia jätevesien puhdistusmenetelmiä sekä materiaalien ja kemikaalien talteenotto- ja regenerointimenetelmiä, joilla erityisesti sähköpinnoituslaitokset pystyisivät paremmin saavuttamaan niille määrätyt ja EU:n tulevaisuudessa määräämät päästörajat. Lisäksi selvitettiin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia mm. korvaavien menetelmien ja prosessien ja haitattomampien kemikaalien käyttöönottoon (BAT l. paras käyttökelpoinen teknologia) sekä syntyvien metallipitoisten lietteiden jatkokäsittelymahdollisuuksia. Selvityksessä havaittiin tiettyä epäyhtenäisyyttä jätevesiä koskevissa määräyksissä ja raja-arvoissa, sillä Suomessa ei ole koko maan kattavaa raja-arvoa jätevesien metalli- yms. pitoisuuksille. Rajoitukset vaihtelevat kaupunki-, kunta- ja jopa laitoskohtaisesti saman alueen sisällä, mikä saattaa olla pintakäsittelijän vaikea hyväksyä. Tulossa olevien lakimuutosten (IPPC l. Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) pitäisi kuitenkin yhtenäistää jätevesiasioihin liittyvää menettelyä niin, ettei minkään yrityksen tulevaisuudessa tarvitsisi tuntea kokeneensa vääryyttä jätevesiin liittyvissä määräyksissä ja rajoituksissa. Myös vaarallisten kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskeva SEVESO II -direktiivi on aiheuttanut joitakin muutoksia Suomen kemikaalilainsäädäntöön. Kirjallisuudesta etsittiin myös kaavoja, joiden avulla on mahdollista laskea investoinnin kannattavuutta esim. takaisinmaksuajan tai investoinnista välillisesti aiheutuvien kustannussäästöjen suhteen.

    AB - Selvityksen alussa kartoitettiin Suomessa toimivien metallipinnoituslaitosten lukumäärä. Suomessa toimi vuonna 1997 noin 200 yritystä tai laitosta, joiden toimialana olivat metalliset pinnoitteet. Varsinaisesti työn tarkoituksena oli selvittää metallipinnoitusprosesseihin soveltuvia jätevesien puhdistusmenetelmiä sekä materiaalien ja kemikaalien talteenotto- ja regenerointimenetelmiä, joilla erityisesti sähköpinnoituslaitokset pystyisivät paremmin saavuttamaan niille määrätyt ja EU:n tulevaisuudessa määräämät päästörajat. Lisäksi selvitettiin teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia mm. korvaavien menetelmien ja prosessien ja haitattomampien kemikaalien käyttöönottoon (BAT l. paras käyttökelpoinen teknologia) sekä syntyvien metallipitoisten lietteiden jatkokäsittelymahdollisuuksia. Selvityksessä havaittiin tiettyä epäyhtenäisyyttä jätevesiä koskevissa määräyksissä ja raja-arvoissa, sillä Suomessa ei ole koko maan kattavaa raja-arvoa jätevesien metalli- yms. pitoisuuksille. Rajoitukset vaihtelevat kaupunki-, kunta- ja jopa laitoskohtaisesti saman alueen sisällä, mikä saattaa olla pintakäsittelijän vaikea hyväksyä. Tulossa olevien lakimuutosten (IPPC l. Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) pitäisi kuitenkin yhtenäistää jätevesiasioihin liittyvää menettelyä niin, ettei minkään yrityksen tulevaisuudessa tarvitsisi tuntea kokeneensa vääryyttä jätevesiin liittyvissä määräyksissä ja rajoituksissa. Myös vaarallisten kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskeva SEVESO II -direktiivi on aiheuttanut joitakin muutoksia Suomen kemikaalilainsäädäntöön. Kirjallisuudesta etsittiin myös kaavoja, joiden avulla on mahdollista laskea investoinnin kannattavuutta esim. takaisinmaksuajan tai investoinnista välillisesti aiheutuvien kustannussäästöjen suhteen.

    KW - electroplating plants

    KW - waste water

    KW - literature reviews

    KW - metallic coatings

    KW - water pollution

    KW - industrial wastes

    KW - purification

    KW - recovery

    KW - emission limits

    KW - sludge processing

    KW - sewage treatment

    KW - environmental engineering

    M3 - Report

    SN - 951-38-5485-X

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Siivinen J, Mahiout A. Pintakäsittelylaitosten jätevesikuormituksen vähentäminen. Osa 1. Kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 116 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1983).