Rengastyypin vaikutukset lumi- ja jääpolanteen liukkauteen ja kulumiseen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset talvirengastyyppien (nastatai kitkarengas) liikenneosuudet vaikuttavat lumi- ja jääpolanteen kitkaan ja kulumiseen. Nasta- ja kitkarenkain varustetut henkilöautot kiersivät testirataa suunnitellun ajoohjelman mukaisesti. Päätestisuora oli jaettu kuuteen kaistaan: (1) nastarengasliikennettä 100 %, (2) nastarengasliikennettä 75 %, kitkarengasliikennettä 25 %, (3) nasta- ja kitkarengasliikennettä 50 %, (4) nastarengasliikennettä 25 %, kitkarengasliikennettä 75 %, (5) kitkarengasliikennettä 100 %, (6) referenssikaista. Jokainen kaista ylitettiin testin kuluessa 642 kertaa. Kaistat oli jaettu lumi- ja jääpolanneosuuksiin, jotka sisälsivät tasaisen nopeuden sekä jarrutus- ja kiihdytysosuudet. Testin aikana ilman lämpötila oli noin 0 °C. Kokonaistulokset osoittivat, että pito oli varsin samansuuruista kaistoilla, joilla oli nastarengasliikennettä 100 %, 75 % ja 50 %. Pito oli kuitenkin selvästi vähäisempi kaistoilla, joilla nastarengasliikennettä oli 25 % ja 0 %. Testiolosuhteissa 50 %:n nastarengasosuus vaikuttaisi siis riittävältä tyydyttävään kitkatasoon, koska se ei vähentäisi kitkaa merkittävästi verrattuna suurempiin nastarengasosuuksiin. Uransyvyysmittaukset osoittivat, että lumi- ja jääpolanne kuluivat nopeimmin kaistoilla, joilla oli suurempi nastarengasosuus. Lumipolanteen epätasaisen kulumisen ja uransyvyysmenetelmän epätarkkuuden vuoksi uransyvyyden tarkkoja kasvunopeuksia ja -eroja ei voitu kuitenkaan arvioida.