TY - BOOK
T1 - Rengastyypin vaikutukset lumi- ja jääpolanteen liukkauteen ja kulumiseen
AU - Malmivuo, Mikko
AU - Luoma, Juha
PY - 2016
Y1 - 2016
N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset
talvirengastyyppien (nastatai kitkarengas)
liikenneosuudet vaikuttavat lumi- ja jääpolanteen kitkaan
ja kulumiseen.
Nasta- ja kitkarenkain varustetut henkilöautot kiersivät
testirataa suunnitellun ajoohjelman mukaisesti.
Päätestisuora oli jaettu kuuteen kaistaan: (1)
nastarengasliikennettä 100 %, (2) nastarengasliikennettä
75 %, kitkarengasliikennettä 25 %, (3) nasta- ja
kitkarengasliikennettä 50 %, (4) nastarengasliikennettä
25 %, kitkarengasliikennettä 75 %, (5)
kitkarengasliikennettä 100 %, (6) referenssikaista.
Jokainen kaista ylitettiin testin kuluessa 642 kertaa.
Kaistat oli jaettu lumi- ja jääpolanneosuuksiin, jotka
sisälsivät tasaisen nopeuden sekä jarrutus- ja
kiihdytysosuudet. Testin aikana ilman lämpötila oli noin
0 °C.
Kokonaistulokset osoittivat, että pito oli varsin
samansuuruista kaistoilla, joilla oli
nastarengasliikennettä 100 %, 75 % ja 50 %. Pito oli
kuitenkin selvästi vähäisempi kaistoilla, joilla
nastarengasliikennettä oli 25 % ja 0 %. Testiolosuhteissa
50 %:n nastarengasosuus vaikuttaisi siis riittävältä
tyydyttävään kitkatasoon, koska se ei vähentäisi kitkaa
merkittävästi verrattuna suurempiin nastarengasosuuksiin.
Uransyvyysmittaukset osoittivat, että lumi- ja jääpolanne
kuluivat nopeimmin kaistoilla, joilla oli suurempi
nastarengasosuus. Lumipolanteen epätasaisen kulumisen ja
uransyvyysmenetelmän epätarkkuuden vuoksi uransyvyyden
tarkkoja kasvunopeuksia ja -eroja ei voitu kuitenkaan
arvioida.
AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset
talvirengastyyppien (nastatai kitkarengas)
liikenneosuudet vaikuttavat lumi- ja jääpolanteen kitkaan
ja kulumiseen.
Nasta- ja kitkarenkain varustetut henkilöautot kiersivät
testirataa suunnitellun ajoohjelman mukaisesti.
Päätestisuora oli jaettu kuuteen kaistaan: (1)
nastarengasliikennettä 100 %, (2) nastarengasliikennettä
75 %, kitkarengasliikennettä 25 %, (3) nasta- ja
kitkarengasliikennettä 50 %, (4) nastarengasliikennettä
25 %, kitkarengasliikennettä 75 %, (5)
kitkarengasliikennettä 100 %, (6) referenssikaista.
Jokainen kaista ylitettiin testin kuluessa 642 kertaa.
Kaistat oli jaettu lumi- ja jääpolanneosuuksiin, jotka
sisälsivät tasaisen nopeuden sekä jarrutus- ja
kiihdytysosuudet. Testin aikana ilman lämpötila oli noin
0 °C.
Kokonaistulokset osoittivat, että pito oli varsin
samansuuruista kaistoilla, joilla oli
nastarengasliikennettä 100 %, 75 % ja 50 %. Pito oli
kuitenkin selvästi vähäisempi kaistoilla, joilla
nastarengasliikennettä oli 25 % ja 0 %. Testiolosuhteissa
50 %:n nastarengasosuus vaikuttaisi siis riittävältä
tyydyttävään kitkatasoon, koska se ei vähentäisi kitkaa
merkittävästi verrattuna suurempiin nastarengasosuuksiin.
Uransyvyysmittaukset osoittivat, että lumi- ja jääpolanne
kuluivat nopeimmin kaistoilla, joilla oli suurempi
nastarengasosuus. Lumipolanteen epätasaisen kulumisen ja
uransyvyysmenetelmän epätarkkuuden vuoksi uransyvyyden
tarkkoja kasvunopeuksia ja -eroja ei voitu kuitenkaan
arvioida.
KW - snow tyres
KW - winter tyres
KW - studded tyres
KW - icy road surfaces
M3 - Report
T3 - VTT Technology
BT - Rengastyypin vaikutukset lumi- ja jääpolanteen liukkauteen ja kulumiseen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -