Korjausrakentamisen roadmap

Translated title of the contribution: Renovation roadmap

Terttu Vainio, Miimu Airaksinen

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingChapter or book articleProfessional

Abstract

Rakennettu ympäristö on muodostunut vuosikymmenten kuluessa erilaisista rakenteista ja rakennuksista. Uudisrakentamisessa riittää päivän rakennusteknologian hallitseminen, korjausrakentamisen kohteena voi olla hyvin laaja kirjo erilaista rakennusteknologiaa. Monet uudisrakennusprosessit ovat pitkäkestoisia ja tästä syystä rakennukset saattavat olla korjaustarpeessa jo heti valmistuttuaan, jos toimintaympäristö tai asiakkaan tarpeet ovat jo ennättäneet muuttua. Tulevaisuuden korjausrakentamiselle on myös tyypillistä, että yksittäisen rakennuksen sijasta tarkastellaan alueita (esimerkiksi energia- ja ekotehokkuuden kannalta). Ihmiset, yhteiskunta ja talouden rakenne ennättää muuttua moneen kertaan ennen vuotta 2050. Rakennettuun ympäristöön kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tulevaisuuden rakennetun ympäristön tavoitetilaa tai edes skenaarioita ei ole mielekästä kiinnittää vaan jatkuva muutos tulee ottaa lähtökohdaksi ja kehittää rakennetun ympäristön muutoskykyä. Käyttäjien kannalta perustarpeet tyydyttävä rakennettu ympäristö on osa kestävää kehitystä. Tunnistettuja lähiajan korjaustarpeita ovat mm. kosteus- ja homeongelmien, energia- ja ekotehokkuuden sekä liikkumisen esteiden poistaminen ja rakennusten sovittaminen ikääntyneiden asumiseen. Tyhjentyvät alueet ja rakennukset tulisi kierrättää tukemaan yhteisöllisyyttä ja lähipalvelujen tuotantoa. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on asetettu tavoitteeksi kehittää rakennettua ympäristöä energiatehokkaammaksi. Tärkeä keino on ohjata kaupunkiseutujen kasvu rakennetun ympäristön sisälle täydennys- ja korjausrakentamalla. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne on energiatehokkaampi, taloudellisempi ja turvaa palvelut paremmin kuin hajautunut rakenne. Toisaalta uusilla teknologioilla voi olla tulevaisuudessa haja-asutusalueiden ekotehokkuuden ja palvelutason parantamisessa. Kestävää kehitystä on suosia korjausrakentamisessa kierrätystä ja uusiutuvia materiaaleja sekä rakennuskohtaisissa energiajärjestelmissä uusiutuvia ja/tai vähäpäästöisiä energialähteitä. Rakennusten energiataloudelliset korjaukset kannattaa yhdistää muutoinkin tehtävien korjausten yhteyteen, jolloin ne on edullisinta toteuttaa. Korjausrakentaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin rakenteisiin. Hyvin harvoille tuotteille löytyy riittävän laaja yhtenäinen markkinasegmentti, jota varten kannattaa kehittää räätälöityjä tuotteita. Yleensä tarvittavat tuotteet ovat luonteeltaan geneerisiä, muodostuvat komponenteista tai räätälöidään tapauskohtaisesti. Korjausrakentamisessa tuotteita tärkeämpää on kehittää korjausrakentamisen palveluita. Sitä, miten kohteeseen löydetään useaan asiakkaan tarpeeseen vastaava ja maksukykyyn sopiva ratkaisu sekä miten se toteutetaan tehokkaasti. Yritysten tulisi nähdä korjausrakentaminen uutena markkinasegmenttinä, jolle kehitetään kokonaan oma palvelutarjonta. Palvelujen kehittämisessä kannattaa karistaa uudisrakentamisen vanhojen oppien painolasti ja ottaa perustaksi tutkimustulokset sekä hyödyntää uusia teknologioita.
Original languageFinnish
Title of host publicationRakennetun ympäristön roadmap
EditorsSuvi Nenonen
Place of PublicationHelsinki
PublisherTEKES
Chapter3
Pages34-46
ISBN (Print)978-952-457-528-7
Publication statusPublished - 2011
MoE publication typeD2 Article in professional manuals or guides or professional information systems or text book material

Fingerprint

Olla

Cite this

Vainio, T., & Airaksinen, M. (2011). Korjausrakentamisen roadmap. In S. Nenonen (Ed.), Rakennetun ympäristön roadmap (pp. 34-46). Helsinki: TEKES.
Vainio, Terttu ; Airaksinen, Miimu. / Korjausrakentamisen roadmap. Rakennetun ympäristön roadmap. editor / Suvi Nenonen. Helsinki : TEKES, 2011. pp. 34-46
@inbook{442cab9b145548278e9880d0ee6fef6d,
title = "Korjausrakentamisen roadmap",
abstract = "Rakennettu ymp{\"a}rist{\"o} on muodostunut vuosikymmenten kuluessa erilaisista rakenteista ja rakennuksista. Uudisrakentamisessa riitt{\"a}{\"a} p{\"a}iv{\"a}n rakennusteknologian hallitseminen, korjausrakentamisen kohteena voi olla hyvin laaja kirjo erilaista rakennusteknologiaa. Monet uudisrakennusprosessit ovat pitk{\"a}kestoisia ja t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} rakennukset saattavat olla korjaustarpeessa jo heti valmistuttuaan, jos toimintaymp{\"a}rist{\"o} tai asiakkaan tarpeet ovat jo enn{\"a}tt{\"a}neet muuttua. Tulevaisuuden korjausrakentamiselle on my{\"o}s tyypillist{\"a}, ett{\"a} yksitt{\"a}isen rakennuksen sijasta tarkastellaan alueita (esimerkiksi energia- ja ekotehokkuuden kannalta). Ihmiset, yhteiskunta ja talouden rakenne enn{\"a}tt{\"a}{\"a} muuttua moneen kertaan ennen vuotta 2050. Rakennettuun ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n kohdistuu lyhyell{\"a} ja pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} kesken{\"a}{\"a}n ristiriitaisia tavoitteita. Tulevaisuuden rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n tavoitetilaa tai edes skenaarioita ei ole mielek{\"a}st{\"a} kiinnitt{\"a}{\"a} vaan jatkuva muutos tulee ottaa l{\"a}ht{\"o}kohdaksi ja kehitt{\"a}{\"a} rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n muutoskyky{\"a}. K{\"a}ytt{\"a}jien kannalta perustarpeet tyydytt{\"a}v{\"a} rakennettu ymp{\"a}rist{\"o} on osa kest{\"a}v{\"a}{\"a} kehityst{\"a}. Tunnistettuja l{\"a}hiajan korjaustarpeita ovat mm. kosteus- ja homeongelmien, energia- ja ekotehokkuuden sek{\"a} liikkumisen esteiden poistaminen ja rakennusten sovittaminen ik{\"a}{\"a}ntyneiden asumiseen. Tyhjentyv{\"a}t alueet ja rakennukset tulisi kierr{\"a}tt{\"a}{\"a} tukemaan yhteis{\"o}llisyytt{\"a} ja l{\"a}hipalvelujen tuotantoa. Kasvihuonekaasujen v{\"a}hent{\"a}miseksi on asetettu tavoitteeksi kehitt{\"a}{\"a} rakennettua ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} energiatehokkaammaksi. T{\"a}rke{\"a} keino on ohjata kaupunkiseutujen kasvu rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n sis{\"a}lle t{\"a}ydennys- ja korjausrakentamalla. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne on energiatehokkaampi, taloudellisempi ja turvaa palvelut paremmin kuin hajautunut rakenne. Toisaalta uusilla teknologioilla voi olla tulevaisuudessa haja-asutusalueiden ekotehokkuuden ja palvelutason parantamisessa. Kest{\"a}v{\"a}{\"a} kehityst{\"a} on suosia korjausrakentamisessa kierr{\"a}tyst{\"a} ja uusiutuvia materiaaleja sek{\"a} rakennuskohtaisissa energiaj{\"a}rjestelmiss{\"a} uusiutuvia ja/tai v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}isi{\"a} energial{\"a}hteit{\"a}. Rakennusten energiataloudelliset korjaukset kannattaa yhdist{\"a}{\"a} muutoinkin teht{\"a}vien korjausten yhteyteen, jolloin ne on edullisinta toteuttaa. Korjausrakentaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin rakenteisiin. Hyvin harvoille tuotteille l{\"o}ytyy riitt{\"a}v{\"a}n laaja yhten{\"a}inen markkinasegmentti, jota varten kannattaa kehitt{\"a}{\"a} r{\"a}{\"a}t{\"a}l{\"o}ityj{\"a} tuotteita. Yleens{\"a} tarvittavat tuotteet ovat luonteeltaan geneerisi{\"a}, muodostuvat komponenteista tai r{\"a}{\"a}t{\"a}l{\"o}id{\"a}{\"a}n tapauskohtaisesti. Korjausrakentamisessa tuotteita t{\"a}rke{\"a}mp{\"a}{\"a} on kehitt{\"a}{\"a} korjausrakentamisen palveluita. Sit{\"a}, miten kohteeseen l{\"o}ydet{\"a}{\"a}n useaan asiakkaan tarpeeseen vastaava ja maksukykyyn sopiva ratkaisu sek{\"a} miten se toteutetaan tehokkaasti. Yritysten tulisi n{\"a}hd{\"a} korjausrakentaminen uutena markkinasegmenttin{\"a}, jolle kehitet{\"a}{\"a}n kokonaan oma palvelutarjonta. Palvelujen kehitt{\"a}misess{\"a} kannattaa karistaa uudisrakentamisen vanhojen oppien painolasti ja ottaa perustaksi tutkimustulokset sek{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} uusia teknologioita.",
author = "Terttu Vainio and Miimu Airaksinen",
note = "Project code: 41923",
year = "2011",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-457-528-7",
pages = "34--46",
editor = "Suvi Nenonen",
booktitle = "Rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n roadmap",
publisher = "TEKES",
address = "Finland",

}

Vainio, T & Airaksinen, M 2011, Korjausrakentamisen roadmap. in S Nenonen (ed.), Rakennetun ympäristön roadmap. TEKES, Helsinki, pp. 34-46.

Korjausrakentamisen roadmap. / Vainio, Terttu; Airaksinen, Miimu.

Rakennetun ympäristön roadmap. ed. / Suvi Nenonen. Helsinki : TEKES, 2011. p. 34-46.

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingChapter or book articleProfessional

TY - CHAP

T1 - Korjausrakentamisen roadmap

AU - Vainio, Terttu

AU - Airaksinen, Miimu

N1 - Project code: 41923

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - Rakennettu ympäristö on muodostunut vuosikymmenten kuluessa erilaisista rakenteista ja rakennuksista. Uudisrakentamisessa riittää päivän rakennusteknologian hallitseminen, korjausrakentamisen kohteena voi olla hyvin laaja kirjo erilaista rakennusteknologiaa. Monet uudisrakennusprosessit ovat pitkäkestoisia ja tästä syystä rakennukset saattavat olla korjaustarpeessa jo heti valmistuttuaan, jos toimintaympäristö tai asiakkaan tarpeet ovat jo ennättäneet muuttua. Tulevaisuuden korjausrakentamiselle on myös tyypillistä, että yksittäisen rakennuksen sijasta tarkastellaan alueita (esimerkiksi energia- ja ekotehokkuuden kannalta). Ihmiset, yhteiskunta ja talouden rakenne ennättää muuttua moneen kertaan ennen vuotta 2050. Rakennettuun ympäristöön kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tulevaisuuden rakennetun ympäristön tavoitetilaa tai edes skenaarioita ei ole mielekästä kiinnittää vaan jatkuva muutos tulee ottaa lähtökohdaksi ja kehittää rakennetun ympäristön muutoskykyä. Käyttäjien kannalta perustarpeet tyydyttävä rakennettu ympäristö on osa kestävää kehitystä. Tunnistettuja lähiajan korjaustarpeita ovat mm. kosteus- ja homeongelmien, energia- ja ekotehokkuuden sekä liikkumisen esteiden poistaminen ja rakennusten sovittaminen ikääntyneiden asumiseen. Tyhjentyvät alueet ja rakennukset tulisi kierrättää tukemaan yhteisöllisyyttä ja lähipalvelujen tuotantoa. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on asetettu tavoitteeksi kehittää rakennettua ympäristöä energiatehokkaammaksi. Tärkeä keino on ohjata kaupunkiseutujen kasvu rakennetun ympäristön sisälle täydennys- ja korjausrakentamalla. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne on energiatehokkaampi, taloudellisempi ja turvaa palvelut paremmin kuin hajautunut rakenne. Toisaalta uusilla teknologioilla voi olla tulevaisuudessa haja-asutusalueiden ekotehokkuuden ja palvelutason parantamisessa. Kestävää kehitystä on suosia korjausrakentamisessa kierrätystä ja uusiutuvia materiaaleja sekä rakennuskohtaisissa energiajärjestelmissä uusiutuvia ja/tai vähäpäästöisiä energialähteitä. Rakennusten energiataloudelliset korjaukset kannattaa yhdistää muutoinkin tehtävien korjausten yhteyteen, jolloin ne on edullisinta toteuttaa. Korjausrakentaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin rakenteisiin. Hyvin harvoille tuotteille löytyy riittävän laaja yhtenäinen markkinasegmentti, jota varten kannattaa kehittää räätälöityjä tuotteita. Yleensä tarvittavat tuotteet ovat luonteeltaan geneerisiä, muodostuvat komponenteista tai räätälöidään tapauskohtaisesti. Korjausrakentamisessa tuotteita tärkeämpää on kehittää korjausrakentamisen palveluita. Sitä, miten kohteeseen löydetään useaan asiakkaan tarpeeseen vastaava ja maksukykyyn sopiva ratkaisu sekä miten se toteutetaan tehokkaasti. Yritysten tulisi nähdä korjausrakentaminen uutena markkinasegmenttinä, jolle kehitetään kokonaan oma palvelutarjonta. Palvelujen kehittämisessä kannattaa karistaa uudisrakentamisen vanhojen oppien painolasti ja ottaa perustaksi tutkimustulokset sekä hyödyntää uusia teknologioita.

AB - Rakennettu ympäristö on muodostunut vuosikymmenten kuluessa erilaisista rakenteista ja rakennuksista. Uudisrakentamisessa riittää päivän rakennusteknologian hallitseminen, korjausrakentamisen kohteena voi olla hyvin laaja kirjo erilaista rakennusteknologiaa. Monet uudisrakennusprosessit ovat pitkäkestoisia ja tästä syystä rakennukset saattavat olla korjaustarpeessa jo heti valmistuttuaan, jos toimintaympäristö tai asiakkaan tarpeet ovat jo ennättäneet muuttua. Tulevaisuuden korjausrakentamiselle on myös tyypillistä, että yksittäisen rakennuksen sijasta tarkastellaan alueita (esimerkiksi energia- ja ekotehokkuuden kannalta). Ihmiset, yhteiskunta ja talouden rakenne ennättää muuttua moneen kertaan ennen vuotta 2050. Rakennettuun ympäristöön kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tulevaisuuden rakennetun ympäristön tavoitetilaa tai edes skenaarioita ei ole mielekästä kiinnittää vaan jatkuva muutos tulee ottaa lähtökohdaksi ja kehittää rakennetun ympäristön muutoskykyä. Käyttäjien kannalta perustarpeet tyydyttävä rakennettu ympäristö on osa kestävää kehitystä. Tunnistettuja lähiajan korjaustarpeita ovat mm. kosteus- ja homeongelmien, energia- ja ekotehokkuuden sekä liikkumisen esteiden poistaminen ja rakennusten sovittaminen ikääntyneiden asumiseen. Tyhjentyvät alueet ja rakennukset tulisi kierrättää tukemaan yhteisöllisyyttä ja lähipalvelujen tuotantoa. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on asetettu tavoitteeksi kehittää rakennettua ympäristöä energiatehokkaammaksi. Tärkeä keino on ohjata kaupunkiseutujen kasvu rakennetun ympäristön sisälle täydennys- ja korjausrakentamalla. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne on energiatehokkaampi, taloudellisempi ja turvaa palvelut paremmin kuin hajautunut rakenne. Toisaalta uusilla teknologioilla voi olla tulevaisuudessa haja-asutusalueiden ekotehokkuuden ja palvelutason parantamisessa. Kestävää kehitystä on suosia korjausrakentamisessa kierrätystä ja uusiutuvia materiaaleja sekä rakennuskohtaisissa energiajärjestelmissä uusiutuvia ja/tai vähäpäästöisiä energialähteitä. Rakennusten energiataloudelliset korjaukset kannattaa yhdistää muutoinkin tehtävien korjausten yhteyteen, jolloin ne on edullisinta toteuttaa. Korjausrakentaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin rakenteisiin. Hyvin harvoille tuotteille löytyy riittävän laaja yhtenäinen markkinasegmentti, jota varten kannattaa kehittää räätälöityjä tuotteita. Yleensä tarvittavat tuotteet ovat luonteeltaan geneerisiä, muodostuvat komponenteista tai räätälöidään tapauskohtaisesti. Korjausrakentamisessa tuotteita tärkeämpää on kehittää korjausrakentamisen palveluita. Sitä, miten kohteeseen löydetään useaan asiakkaan tarpeeseen vastaava ja maksukykyyn sopiva ratkaisu sekä miten se toteutetaan tehokkaasti. Yritysten tulisi nähdä korjausrakentaminen uutena markkinasegmenttinä, jolle kehitetään kokonaan oma palvelutarjonta. Palvelujen kehittämisessä kannattaa karistaa uudisrakentamisen vanhojen oppien painolasti ja ottaa perustaksi tutkimustulokset sekä hyödyntää uusia teknologioita.

M3 - Chapter or book article

SN - 978-952-457-528-7

SP - 34

EP - 46

BT - Rakennetun ympäristön roadmap

A2 - Nenonen, Suvi

PB - TEKES

CY - Helsinki

ER -

Vainio T, Airaksinen M. Korjausrakentamisen roadmap. In Nenonen S, editor, Rakennetun ympäristön roadmap. Helsinki: TEKES. 2011. p. 34-46