Puujulkisivujen uusintamaalaus

Translated title of the contribution: Repainting of exterior wooden claddings

Leila Vanhatalo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin eri maalinpoistomenetelmien (teräsharjauksen, hionnan, painepesun, hiekkapuhalluksen ja kemiallisen puhdistuksen) ja eri maalien vaikutuksia uusintamaalauksen kestoikään. Tutkimuksessa oli mukana yleisimmin Suomessa käytetyt rakennusmaalityypit (pellavaöljymaali, alkydiöljymaali, öljypitoinen lateksimaali ja lateksimaali). Uusintamaalattavat laudat saatiin kahdesta peruskorjauskohteesta. Uusintamaalauksen kestävyyttä tutkittiin nopeutetusti sääkaapissa ja luonnollisissa olosuhteissa koekentällä kolme vuotta. Eri maalinpoistomenetelmien välillä ei havaittu merkittäviä systemaattisia eroja maalin halkeilun eikä hilseilyn määrissä. Lähes kaikissa käsittely-yhdistelmissä maalatut hiekkapuhalletut laudat halkeilivat ja hilseilivät vähiten. Muilla tavoin esikäsiteltyjen ja maalattujen lautojen kunto vaihteli enemmän. Vanhan maalipinnan kunto vaikuttaa uudelleenmaalauksen kestoikään, joten esikäsittelymenetelmä tulisi valita puualustan kunnon mukaan. Mitä huonommassa kunnossa seinälaudat ovat, sitä täydellisemmin vanha maali tulisi poistaa. Kenttävanhennuksen jälkeen alkydiöljymaalilla maalatut laudat olivat yleensä parhaimmassa kunnossa. Lateksimaaleilla maalatut laudat halkeilivat öljymaaleilla maalattuja lautoja enemmän. Uusintamaalatut mäntylaudat halkeilivat ja hilseilivät enemmän kuin vastaavasti käsitellyt kuusilaudat. Kuusilaudoista eniten hilseilivät öljymaalilla maalatut laudat. Korjausrakennuskohteiden eteläseinillä maalipinnan huononeminen oli selvästi nopeampaa kuin pohjoisseinillä. Rakennusten maalipinta huononi hitaammin kuin koelautojen maalipinta, koska laudat vanhennettiin etelän suuntaan 45°:n kulmassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages29
ISBN (Print)951-38-4112-X
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja
PublisherVTT
Volume764
ISSN (Print)1235-0613

Keywords

  • facades
  • wooden structures
  • wood
  • paints
  • cleaning
  • wire brushing
  • sanding
  • abrasive blasting
  • buildings
  • repairs
  • renovating
  • painting
  • external walls
  • condition monitoring
  • deterioration
  • maintenance
  • panels
  • small houses
  • durability
  • cracking (fracturing)
  • flaking
  • cladding
  • weathering
  • pine wood
  • spruce wood

Cite this

Vanhatalo, L. (1992). Puujulkisivujen uusintamaalaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol.. 764
Vanhatalo, Leila. / Puujulkisivujen uusintamaalaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 29 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 764).
@book{78b4e7a6385840c69fd2ef1309ed9f3d,
title = "Puujulkisivujen uusintamaalaus",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin eri maalinpoistomenetelmien (ter{\"a}sharjauksen, hionnan, painepesun, hiekkapuhalluksen ja kemiallisen puhdistuksen) ja eri maalien vaikutuksia uusintamaalauksen kestoik{\"a}{\"a}n. Tutkimuksessa oli mukana yleisimmin Suomessa k{\"a}ytetyt rakennusmaalityypit (pellava{\"o}ljymaali, alkydi{\"o}ljymaali, {\"o}ljypitoinen lateksimaali ja lateksimaali). Uusintamaalattavat laudat saatiin kahdesta peruskorjauskohteesta. Uusintamaalauksen kest{\"a}vyytt{\"a} tutkittiin nopeutetusti s{\"a}{\"a}kaapissa ja luonnollisissa olosuhteissa koekent{\"a}ll{\"a} kolme vuotta. Eri maalinpoistomenetelmien v{\"a}lill{\"a} ei havaittu merkitt{\"a}vi{\"a} systemaattisia eroja maalin halkeilun eik{\"a} hilseilyn m{\"a}{\"a}riss{\"a}. L{\"a}hes kaikissa k{\"a}sittely-yhdistelmiss{\"a} maalatut hiekkapuhalletut laudat halkeilivat ja hilseiliv{\"a}t v{\"a}hiten. Muilla tavoin esik{\"a}siteltyjen ja maalattujen lautojen kunto vaihteli enemm{\"a}n. Vanhan maalipinnan kunto vaikuttaa uudelleenmaalauksen kestoik{\"a}{\"a}n, joten esik{\"a}sittelymenetelm{\"a} tulisi valita puualustan kunnon mukaan. Mit{\"a} huonommassa kunnossa sein{\"a}laudat ovat, sit{\"a} t{\"a}ydellisemmin vanha maali tulisi poistaa. Kentt{\"a}vanhennuksen j{\"a}lkeen alkydi{\"o}ljymaalilla maalatut laudat olivat yleens{\"a} parhaimmassa kunnossa. Lateksimaaleilla maalatut laudat halkeilivat {\"o}ljymaaleilla maalattuja lautoja enemm{\"a}n. Uusintamaalatut m{\"a}ntylaudat halkeilivat ja hilseiliv{\"a}t enemm{\"a}n kuin vastaavasti k{\"a}sitellyt kuusilaudat. Kuusilaudoista eniten hilseiliv{\"a}t {\"o}ljymaalilla maalatut laudat. Korjausrakennuskohteiden etel{\"a}seinill{\"a} maalipinnan huononeminen oli selv{\"a}sti nopeampaa kuin pohjoisseinill{\"a}. Rakennusten maalipinta huononi hitaammin kuin koelautojen maalipinta, koska laudat vanhennettiin etel{\"a}n suuntaan 45°:n kulmassa.",
keywords = "facades, wooden structures, wood, paints, cleaning, wire brushing, sanding, abrasive blasting, buildings, repairs, renovating, painting, external walls, condition monitoring, deterioration, maintenance, panels, small houses, durability, cracking (fracturing), flaking, cladding, weathering, pine wood, spruce wood",
author = "Leila Vanhatalo",
note = "Project code: PUU7019",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4112-X",
series = "VTT Julkaisuja",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Vanhatalo, L 1992, Puujulkisivujen uusintamaalaus. VTT Julkaisuja - Publikationer, vol. 764, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puujulkisivujen uusintamaalaus. / Vanhatalo, Leila.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 29 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 764).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puujulkisivujen uusintamaalaus

AU - Vanhatalo, Leila

N1 - Project code: PUU7019

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin eri maalinpoistomenetelmien (teräsharjauksen, hionnan, painepesun, hiekkapuhalluksen ja kemiallisen puhdistuksen) ja eri maalien vaikutuksia uusintamaalauksen kestoikään. Tutkimuksessa oli mukana yleisimmin Suomessa käytetyt rakennusmaalityypit (pellavaöljymaali, alkydiöljymaali, öljypitoinen lateksimaali ja lateksimaali). Uusintamaalattavat laudat saatiin kahdesta peruskorjauskohteesta. Uusintamaalauksen kestävyyttä tutkittiin nopeutetusti sääkaapissa ja luonnollisissa olosuhteissa koekentällä kolme vuotta. Eri maalinpoistomenetelmien välillä ei havaittu merkittäviä systemaattisia eroja maalin halkeilun eikä hilseilyn määrissä. Lähes kaikissa käsittely-yhdistelmissä maalatut hiekkapuhalletut laudat halkeilivat ja hilseilivät vähiten. Muilla tavoin esikäsiteltyjen ja maalattujen lautojen kunto vaihteli enemmän. Vanhan maalipinnan kunto vaikuttaa uudelleenmaalauksen kestoikään, joten esikäsittelymenetelmä tulisi valita puualustan kunnon mukaan. Mitä huonommassa kunnossa seinälaudat ovat, sitä täydellisemmin vanha maali tulisi poistaa. Kenttävanhennuksen jälkeen alkydiöljymaalilla maalatut laudat olivat yleensä parhaimmassa kunnossa. Lateksimaaleilla maalatut laudat halkeilivat öljymaaleilla maalattuja lautoja enemmän. Uusintamaalatut mäntylaudat halkeilivat ja hilseilivät enemmän kuin vastaavasti käsitellyt kuusilaudat. Kuusilaudoista eniten hilseilivät öljymaalilla maalatut laudat. Korjausrakennuskohteiden eteläseinillä maalipinnan huononeminen oli selvästi nopeampaa kuin pohjoisseinillä. Rakennusten maalipinta huononi hitaammin kuin koelautojen maalipinta, koska laudat vanhennettiin etelän suuntaan 45°:n kulmassa.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin eri maalinpoistomenetelmien (teräsharjauksen, hionnan, painepesun, hiekkapuhalluksen ja kemiallisen puhdistuksen) ja eri maalien vaikutuksia uusintamaalauksen kestoikään. Tutkimuksessa oli mukana yleisimmin Suomessa käytetyt rakennusmaalityypit (pellavaöljymaali, alkydiöljymaali, öljypitoinen lateksimaali ja lateksimaali). Uusintamaalattavat laudat saatiin kahdesta peruskorjauskohteesta. Uusintamaalauksen kestävyyttä tutkittiin nopeutetusti sääkaapissa ja luonnollisissa olosuhteissa koekentällä kolme vuotta. Eri maalinpoistomenetelmien välillä ei havaittu merkittäviä systemaattisia eroja maalin halkeilun eikä hilseilyn määrissä. Lähes kaikissa käsittely-yhdistelmissä maalatut hiekkapuhalletut laudat halkeilivat ja hilseilivät vähiten. Muilla tavoin esikäsiteltyjen ja maalattujen lautojen kunto vaihteli enemmän. Vanhan maalipinnan kunto vaikuttaa uudelleenmaalauksen kestoikään, joten esikäsittelymenetelmä tulisi valita puualustan kunnon mukaan. Mitä huonommassa kunnossa seinälaudat ovat, sitä täydellisemmin vanha maali tulisi poistaa. Kenttävanhennuksen jälkeen alkydiöljymaalilla maalatut laudat olivat yleensä parhaimmassa kunnossa. Lateksimaaleilla maalatut laudat halkeilivat öljymaaleilla maalattuja lautoja enemmän. Uusintamaalatut mäntylaudat halkeilivat ja hilseilivät enemmän kuin vastaavasti käsitellyt kuusilaudat. Kuusilaudoista eniten hilseilivät öljymaalilla maalatut laudat. Korjausrakennuskohteiden eteläseinillä maalipinnan huononeminen oli selvästi nopeampaa kuin pohjoisseinillä. Rakennusten maalipinta huononi hitaammin kuin koelautojen maalipinta, koska laudat vanhennettiin etelän suuntaan 45°:n kulmassa.

KW - facades

KW - wooden structures

KW - wood

KW - paints

KW - cleaning

KW - wire brushing

KW - sanding

KW - abrasive blasting

KW - buildings

KW - repairs

KW - renovating

KW - painting

KW - external walls

KW - condition monitoring

KW - deterioration

KW - maintenance

KW - panels

KW - small houses

KW - durability

KW - cracking (fracturing)

KW - flaking

KW - cladding

KW - weathering

KW - pine wood

KW - spruce wood

M3 - Report

SN - 951-38-4112-X

T3 - VTT Julkaisuja

BT - Puujulkisivujen uusintamaalaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vanhatalo L. Puujulkisivujen uusintamaalaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 29 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 764).