Yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten tarkastelu

Translated title of the contribution: Review of cooperative road works warnings for their Finnish implementation strategy

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tieverkon liikennöitävyyden ylläpitäminen edellyttää säännöllisiä kunnossapito- ja parannustöitä. Tietöistä voi aiheutua haittaa liikenteelle, ja tienkäyttäjät sekä tietöitä suorittavat henkilöt ovat alttiina onnettomuuksille. Tietöistä on perinteisesti tiedotettu liikennemerkein sekä tieliikennekeskusten liikennetiedotteilla. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten yhteistoiminnallisten (C-ITS) tiedotusjärjestelmien käyttöönoton osana älykästä liikennejärjestelmää. Yksi esimerkki on yhteistoiminnallinen lyhyen kantaman tietyövaroitus, jossa kuljettaja saa erillisen ITS-G5-vastaanottimen kautta varoituksen edessä olevasta työmaasta, tyypillisesti noin 300 m ennen kohdetta.
Törmäysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-lähettimien lähettämät varoitukset ovat käytännöllinen ratkaisu tietyövaroitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimmäiset kokeilut keskittyvät pääasiassa järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten määrittämiseen, eikä vaikutustutkimuksia ole vielä saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia käyttäjiä näiden testien
ulkopuolella on vielä vähän, sillä viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa törmäysvaimentimet ovat vielä harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. Tämä ratkaisu ei vaadi erillistä päätettä tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, että tieliikenteen häiriötiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.
Tämän työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten käyttöönotto- ja käyttöstrategian valmisteluun suomalaisessa tieympäristössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sekä tietöiden läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien ja tietöiden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri lähteiden perusteella määritetyt keskeisimmät tietyövaroitusten luokittelutekijät täydentävät toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieympäristö ja tietyön ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tietyön seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi täydennystä etenkin kuljettajan toiminnan näkökulmasta.
Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kriteerit, jotka tämän työn tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen tärkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tietyön ominaisuuksien, lisäksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaa
varoituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitkän kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös työmaan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten järjestelmien yleistyessä laajemmin eri lähteistä tulevien viestien koordinointi on kuljettajan näkökulmasta tärkeää, jotta voidaan välttää liiallista viestien määrää eri järjestelmistä.
Original languageFinnish
Number of pages44
ISBN (Electronic)978-952-317-743-7
Publication statusPublished - 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVäyläviraston julkaisuja
Number51/2019
ISSN2490-0745

Fingerprint

cooperatives
roads

Keywords

  • tietyöt
  • varoitukset
  • tiedotus
  • yhteistoiminallisuus
  • älykäs liikenne
  • älytekniikka

Cite this

@book{dd169ba3911a4e0286ed73698279c1ec,
title = "Yhteistoiminnallisten tiety{\"o}varoitusten tarkastelu",
abstract = "Tieverkon liikenn{\"o}it{\"a}vyyden yll{\"a}pit{\"a}minen edellytt{\"a}{\"a} s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisi{\"a} kunnossapito- ja parannust{\"o}it{\"a}. Tiet{\"o}ist{\"a} voi aiheutua haittaa liikenteelle, ja tienk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t sek{\"a} tiet{\"o}it{\"a} suorittavat henkil{\"o}t ovat alttiina onnettomuuksille. Tiet{\"o}ist{\"a} on perinteisesti tiedotettu liikennemerkein sek{\"a} tieliikennekeskusten liikennetiedotteilla. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten yhteistoiminnallisten (C-ITS) tiedotusj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton osana {\"a}lyk{\"a}st{\"a} liikennej{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Yksi esimerkki on yhteistoiminnallinen lyhyen kantaman tiety{\"o}varoitus, jossa kuljettaja saa erillisen ITS-G5-vastaanottimen kautta varoituksen edess{\"a} olevasta ty{\"o}maasta, tyypillisesti noin 300 m ennen kohdetta.T{\"o}rm{\"a}ysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-l{\"a}hettimien l{\"a}hett{\"a}m{\"a}t varoitukset ovat k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llinen ratkaisu tiety{\"o}varoitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimm{\"a}iset kokeilut keskittyv{\"a}t p{\"a}{\"a}asiassa j{\"a}rjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen, eik{\"a} vaikutustutkimuksia ole viel{\"a} saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia k{\"a}ytt{\"a}ji{\"a} n{\"a}iden testienulkopuolella on viel{\"a} v{\"a}h{\"a}n, sill{\"a} viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa t{\"o}rm{\"a}ysvaimentimet ovat viel{\"a} harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. T{\"a}m{\"a} ratkaisu ei vaadi erillist{\"a} p{\"a}{\"a}tett{\"a} tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, ett{\"a} tieliikenteen h{\"a}iri{\"o}tiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.T{\"a}m{\"a}n ty{\"o}n tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tiety{\"o}varoitusten k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto- ja k{\"a}ytt{\"o}strategian valmisteluun suomalaisessa tieymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Tutkimusmenetelmin{\"a} k{\"a}ytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sek{\"a} tiet{\"o}iden l{\"a}heisyydess{\"a} tapahtuvien onnettomuuksien ja tiet{\"o}iden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri l{\"a}hteiden perusteella m{\"a}{\"a}ritetyt keskeisimm{\"a}t tiety{\"o}varoitusten luokittelutekij{\"a}t t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieymp{\"a}rist{\"o} ja tiety{\"o}n ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tiety{\"o}n seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi t{\"a}ydennyst{\"a} etenkin kuljettajan toiminnan n{\"a}k{\"o}kulmasta.Taulukossa 1 on esitetty t{\"a}rkeimm{\"a}t kriteerit, jotka t{\"a}m{\"a}n ty{\"o}n tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen t{\"a}rkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tiety{\"o}n ominaisuuksien, lis{\"a}ksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaavaroituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitk{\"a}n kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksesta riippuen. My{\"o}s ty{\"o}maan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten j{\"a}rjestelmien yleistyess{\"a} laajemmin eri l{\"a}hteist{\"a} tulevien viestien koordinointi on kuljettajan n{\"a}k{\"o}kulmasta t{\"a}rke{\"a}{\"a}, jotta voidaan v{\"a}ltt{\"a}{\"a} liiallista viestien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} eri j{\"a}rjestelmist{\"a}.",
keywords = "tiety{\"o}t, varoitukset, tiedotus, yhteistoiminallisuus, {\"a}lyk{\"a}s liikenne, {\"a}lytekniikka",
author = "Elina Aittoniemi and Pirkko R{\"a}m{\"a} and Harri Peltola",
year = "2019",
language = "Finnish",
series = "V{\"a}yl{\"a}viraston julkaisuja",
number = "51/2019",

}

Yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten tarkastelu. / Aittoniemi, Elina; Rämä, Pirkko; Peltola, Harri.

2019. 44 p. (Väyläviraston julkaisuja; No. 51/2019).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten tarkastelu

AU - Aittoniemi, Elina

AU - Rämä, Pirkko

AU - Peltola, Harri

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Tieverkon liikennöitävyyden ylläpitäminen edellyttää säännöllisiä kunnossapito- ja parannustöitä. Tietöistä voi aiheutua haittaa liikenteelle, ja tienkäyttäjät sekä tietöitä suorittavat henkilöt ovat alttiina onnettomuuksille. Tietöistä on perinteisesti tiedotettu liikennemerkein sekä tieliikennekeskusten liikennetiedotteilla. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten yhteistoiminnallisten (C-ITS) tiedotusjärjestelmien käyttöönoton osana älykästä liikennejärjestelmää. Yksi esimerkki on yhteistoiminnallinen lyhyen kantaman tietyövaroitus, jossa kuljettaja saa erillisen ITS-G5-vastaanottimen kautta varoituksen edessä olevasta työmaasta, tyypillisesti noin 300 m ennen kohdetta.Törmäysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-lähettimien lähettämät varoitukset ovat käytännöllinen ratkaisu tietyövaroitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimmäiset kokeilut keskittyvät pääasiassa järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten määrittämiseen, eikä vaikutustutkimuksia ole vielä saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia käyttäjiä näiden testienulkopuolella on vielä vähän, sillä viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa törmäysvaimentimet ovat vielä harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. Tämä ratkaisu ei vaadi erillistä päätettä tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, että tieliikenteen häiriötiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.Tämän työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten käyttöönotto- ja käyttöstrategian valmisteluun suomalaisessa tieympäristössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sekä tietöiden läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien ja tietöiden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri lähteiden perusteella määritetyt keskeisimmät tietyövaroitusten luokittelutekijät täydentävät toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieympäristö ja tietyön ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tietyön seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi täydennystä etenkin kuljettajan toiminnan näkökulmasta.Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kriteerit, jotka tämän työn tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen tärkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tietyön ominaisuuksien, lisäksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaavaroituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitkän kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös työmaan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten järjestelmien yleistyessä laajemmin eri lähteistä tulevien viestien koordinointi on kuljettajan näkökulmasta tärkeää, jotta voidaan välttää liiallista viestien määrää eri järjestelmistä.

AB - Tieverkon liikennöitävyyden ylläpitäminen edellyttää säännöllisiä kunnossapito- ja parannustöitä. Tietöistä voi aiheutua haittaa liikenteelle, ja tienkäyttäjät sekä tietöitä suorittavat henkilöt ovat alttiina onnettomuuksille. Tietöistä on perinteisesti tiedotettu liikennemerkein sekä tieliikennekeskusten liikennetiedotteilla. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten yhteistoiminnallisten (C-ITS) tiedotusjärjestelmien käyttöönoton osana älykästä liikennejärjestelmää. Yksi esimerkki on yhteistoiminnallinen lyhyen kantaman tietyövaroitus, jossa kuljettaja saa erillisen ITS-G5-vastaanottimen kautta varoituksen edessä olevasta työmaasta, tyypillisesti noin 300 m ennen kohdetta.Törmäysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-lähettimien lähettämät varoitukset ovat käytännöllinen ratkaisu tietyövaroitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimmäiset kokeilut keskittyvät pääasiassa järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten määrittämiseen, eikä vaikutustutkimuksia ole vielä saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia käyttäjiä näiden testienulkopuolella on vielä vähän, sillä viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa törmäysvaimentimet ovat vielä harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. Tämä ratkaisu ei vaadi erillistä päätettä tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, että tieliikenteen häiriötiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.Tämän työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten käyttöönotto- ja käyttöstrategian valmisteluun suomalaisessa tieympäristössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sekä tietöiden läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien ja tietöiden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri lähteiden perusteella määritetyt keskeisimmät tietyövaroitusten luokittelutekijät täydentävät toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieympäristö ja tietyön ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tietyön seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi täydennystä etenkin kuljettajan toiminnan näkökulmasta.Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kriteerit, jotka tämän työn tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen tärkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tietyön ominaisuuksien, lisäksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaavaroituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitkän kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös työmaan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten järjestelmien yleistyessä laajemmin eri lähteistä tulevien viestien koordinointi on kuljettajan näkökulmasta tärkeää, jotta voidaan välttää liiallista viestien määrää eri järjestelmistä.

KW - tietyöt

KW - varoitukset

KW - tiedotus

KW - yhteistoiminallisuus

KW - älykäs liikenne

KW - älytekniikka

M3 - Report

T3 - Väyläviraston julkaisuja

BT - Yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten tarkastelu

ER -

Aittoniemi E, Rämä P, Peltola H. Yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten tarkastelu. 2019. 44 p. (Väyläviraston julkaisuja; No. 51/2019).