Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

Translated title of the contribution: Review of status of plans and implementation of nuclear waste management in Finland and other countries

Seppo Vuori, Kari Rasilainen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Ydinenergia-asetus edellyttää, että periaatepäätöksen ratkaisemista varten työ- ja elinkeinoministeriön on toimitettava valtioneuvostolle erityinen katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. Tähän raporttiin sisältyvä katsaus on laadittu erityisesti tätä tarkoitusta varten, mutta katsauksella katsotaan olevan myös laajempaa käyttöä kuvaamaan ydinjätehuollon ajankohtaista tilannetta Suomessa ja muissa maissa. Suomessa on ydinjätehuollon yleiset tavoitteet ja tavoiteaikataulu vahvistettu jo vuonna 1983 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns. voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset ovat olleet käytössä Olkiluodossa vuodesta 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 lähtien. Uusien suunniteltujen reaktoriyksiköiden voimalaitosjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi saman kaltaisiin menetelmiin perustuen. Sekä Teollisuuden Voima Oyj että Fortum Power and Heat Oy ovat lisäksi laatineet varsin perusteelliset suunnitelmat nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstä poistamisesta sekä purkujätteiden loppusijoittamisesta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskien valtioneuvosto teki vuonna 2000 ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen laitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ja eduskunta vahvisti päätöksen toukokuussa 2001. Myöhemmin, toukokuussa 2002, eduskunta hyväksyi toisen periaatepäätöksen, jonka mukaisesti myös viidennen ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine voidaan loppusijoittaa Olkiluotoon. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvoston käsiteltäväksi vuonna 2012. Laitoksen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Voimalaitosten käytöstä aiheutuvien keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitukseen on ollut jo pitkään käytössä loppusijoituslaitoksia useissa eri maissa. Sen sijaan korkea-aktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen ei ole vielä käytössä loppusijoituslaitoksia missään maassa. Tällä hetkellä konkreettisimmat suunnitelmat näiden jätteiden loppusijoituksen aloittamiselle jo 2020-luvun alkupuoliskolla on Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa on ollut käytössä vuodesta 1999 syvälle suolamuodostelmaan rakennettu maailman ensimmäinen pitkäikäisille matala- ja keskiaktiivisille transuraanipitoisille ydinjätteille tarkoitettu loppusijoituslaitos.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages66
    ISBN (Electronic)978-951-38-2545-9
    ISBN (Print)978-951-38-7544-2
    Publication statusPublished - 2009
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
    Number2515
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    waste management
    Finland
    heat
    radioactive waste

    Keywords

    • nuclear waste
    • spent nuclear fuel
    • nuclear waste management
    • final disposal
    • safety
    • costs

    Cite this

    Vuori, S., & Rasilainen, K. (2009). Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2515
    Vuori, Seppo ; Rasilainen, Kari. / Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 66 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2515).
    @book{cef9f4fcc2bb4b9aa50dfcff9665c79f,
    title = "Katsaus ydinj{\"a}tehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa",
    abstract = "Ydinenergia-asetus edellytt{\"a}{\"a}, ett{\"a} periaatep{\"a}{\"a}t{\"o}ksen ratkaisemista varten ty{\"o}- ja elinkeinoministeri{\"o}n on toimitettava valtioneuvostolle erityinen katsaus k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleviin ja suunniteltuihin ydinj{\"a}tehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. T{\"a}h{\"a}n raporttiin sis{\"a}ltyv{\"a} katsaus on laadittu erityisesti t{\"a}t{\"a} tarkoitusta varten, mutta katsauksella katsotaan olevan my{\"o}s laajempaa k{\"a}ytt{\"o}{\"a} kuvaamaan ydinj{\"a}tehuollon ajankohtaista tilannetta Suomessa ja muissa maissa. Suomessa on ydinj{\"a}tehuollon yleiset tavoitteet ja tavoiteaikataulu vahvistettu jo vuonna 1983 valtioneuvoston periaatep{\"a}{\"a}t{\"o}ksell{\"a}. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns. voimalaitosj{\"a}tteen loppusijoituslaitokset ovat olleet k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} Olkiluodossa vuodesta 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 l{\"a}htien. Uusien suunniteltujen reaktoriyksik{\"o}iden voimalaitosj{\"a}tteiden k{\"a}sittely, varastointi ja loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi saman kaltaisiin menetelmiin perustuen. Sek{\"a} Teollisuuden Voima Oyj ett{\"a} Fortum Power and Heat Oy ovat lis{\"a}ksi laatineet varsin perusteelliset suunnitelmat nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien ydinvoimalaitosyksik{\"o}iden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} poistamisesta sek{\"a} purkuj{\"a}tteiden loppusijoittamisesta. K{\"a}ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskien valtioneuvosto teki vuonna 2000 ydinenergialain mukaisen periaatep{\"a}{\"a}t{\"o}ksen laitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ja eduskunta vahvisti p{\"a}{\"a}t{\"o}ksen toukokuussa 2001. My{\"o}hemmin, toukokuussa 2002, eduskunta hyv{\"a}ksyi toisen periaatep{\"a}{\"a}t{\"o}ksen, jonka mukaisesti my{\"o}s viidennen ydinvoimalaitosyksik{\"o}n k{\"a}ytetty polttoaine voidaan loppusijoittaa Olkiluotoon. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus j{\"a}tet{\"a}{\"a}n valtioneuvoston k{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}ksi vuonna 2012. Laitoksen k{\"a}ytt{\"o} on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Voimalaitosten k{\"a}yt{\"o}st{\"a} aiheutuvien keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosj{\"a}tteiden loppusijoitukseen on ollut jo pitk{\"a}{\"a}n k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} loppusijoituslaitoksia useissa eri maissa. Sen sijaan korkea-aktiivisen j{\"a}tteen tai k{\"a}ytetyn polttoaineen loppusijoitukseen ei ole viel{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} loppusijoituslaitoksia miss{\"a}{\"a}n maassa. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} konkreettisimmat suunnitelmat n{\"a}iden j{\"a}tteiden loppusijoituksen aloittamiselle jo 2020-luvun alkupuoliskolla on Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa on ollut k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} vuodesta 1999 syv{\"a}lle suolamuodostelmaan rakennettu maailman ensimm{\"a}inen pitk{\"a}ik{\"a}isille matala- ja keskiaktiivisille transuraanipitoisille ydinj{\"a}tteille tarkoitettu loppusijoituslaitos.",
    keywords = "nuclear waste, spent nuclear fuel, nuclear waste management, final disposal, safety, costs",
    author = "Seppo Vuori and Kari Rasilainen",
    note = "Project code: 39783",
    year = "2009",
    language = "Finnish",
    isbn = "978-951-38-7544-2",
    series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2515",
    address = "Finland",

    }

    Vuori, S & Rasilainen, K 2009, Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2515, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa. / Vuori, Seppo; Rasilainen, Kari.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 66 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2515).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

    AU - Vuori, Seppo

    AU - Rasilainen, Kari

    N1 - Project code: 39783

    PY - 2009

    Y1 - 2009

    N2 - Ydinenergia-asetus edellyttää, että periaatepäätöksen ratkaisemista varten työ- ja elinkeinoministeriön on toimitettava valtioneuvostolle erityinen katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. Tähän raporttiin sisältyvä katsaus on laadittu erityisesti tätä tarkoitusta varten, mutta katsauksella katsotaan olevan myös laajempaa käyttöä kuvaamaan ydinjätehuollon ajankohtaista tilannetta Suomessa ja muissa maissa. Suomessa on ydinjätehuollon yleiset tavoitteet ja tavoiteaikataulu vahvistettu jo vuonna 1983 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns. voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset ovat olleet käytössä Olkiluodossa vuodesta 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 lähtien. Uusien suunniteltujen reaktoriyksiköiden voimalaitosjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi saman kaltaisiin menetelmiin perustuen. Sekä Teollisuuden Voima Oyj että Fortum Power and Heat Oy ovat lisäksi laatineet varsin perusteelliset suunnitelmat nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstä poistamisesta sekä purkujätteiden loppusijoittamisesta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskien valtioneuvosto teki vuonna 2000 ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen laitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ja eduskunta vahvisti päätöksen toukokuussa 2001. Myöhemmin, toukokuussa 2002, eduskunta hyväksyi toisen periaatepäätöksen, jonka mukaisesti myös viidennen ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine voidaan loppusijoittaa Olkiluotoon. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvoston käsiteltäväksi vuonna 2012. Laitoksen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Voimalaitosten käytöstä aiheutuvien keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitukseen on ollut jo pitkään käytössä loppusijoituslaitoksia useissa eri maissa. Sen sijaan korkea-aktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen ei ole vielä käytössä loppusijoituslaitoksia missään maassa. Tällä hetkellä konkreettisimmat suunnitelmat näiden jätteiden loppusijoituksen aloittamiselle jo 2020-luvun alkupuoliskolla on Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa on ollut käytössä vuodesta 1999 syvälle suolamuodostelmaan rakennettu maailman ensimmäinen pitkäikäisille matala- ja keskiaktiivisille transuraanipitoisille ydinjätteille tarkoitettu loppusijoituslaitos.

    AB - Ydinenergia-asetus edellyttää, että periaatepäätöksen ratkaisemista varten työ- ja elinkeinoministeriön on toimitettava valtioneuvostolle erityinen katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. Tähän raporttiin sisältyvä katsaus on laadittu erityisesti tätä tarkoitusta varten, mutta katsauksella katsotaan olevan myös laajempaa käyttöä kuvaamaan ydinjätehuollon ajankohtaista tilannetta Suomessa ja muissa maissa. Suomessa on ydinjätehuollon yleiset tavoitteet ja tavoiteaikataulu vahvistettu jo vuonna 1983 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns. voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset ovat olleet käytössä Olkiluodossa vuodesta 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 lähtien. Uusien suunniteltujen reaktoriyksiköiden voimalaitosjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi saman kaltaisiin menetelmiin perustuen. Sekä Teollisuuden Voima Oyj että Fortum Power and Heat Oy ovat lisäksi laatineet varsin perusteelliset suunnitelmat nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstä poistamisesta sekä purkujätteiden loppusijoittamisesta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskien valtioneuvosto teki vuonna 2000 ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen laitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ja eduskunta vahvisti päätöksen toukokuussa 2001. Myöhemmin, toukokuussa 2002, eduskunta hyväksyi toisen periaatepäätöksen, jonka mukaisesti myös viidennen ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine voidaan loppusijoittaa Olkiluotoon. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvoston käsiteltäväksi vuonna 2012. Laitoksen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Voimalaitosten käytöstä aiheutuvien keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitukseen on ollut jo pitkään käytössä loppusijoituslaitoksia useissa eri maissa. Sen sijaan korkea-aktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen ei ole vielä käytössä loppusijoituslaitoksia missään maassa. Tällä hetkellä konkreettisimmat suunnitelmat näiden jätteiden loppusijoituksen aloittamiselle jo 2020-luvun alkupuoliskolla on Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa on ollut käytössä vuodesta 1999 syvälle suolamuodostelmaan rakennettu maailman ensimmäinen pitkäikäisille matala- ja keskiaktiivisille transuraanipitoisille ydinjätteille tarkoitettu loppusijoituslaitos.

    KW - nuclear waste

    KW - spent nuclear fuel

    KW - nuclear waste management

    KW - final disposal

    KW - safety

    KW - costs

    M3 - Report

    SN - 978-951-38-7544-2

    T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

    BT - Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Vuori S, Rasilainen K. Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 66 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2515).