Riihimäen Peltosaari: Lähiön ekotehokas uudistaminen

Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan välittömään läheisyyteen. Tärkeimmät palvelut ovat enintään muutaman kilometrin päässä alueesta. Peltosaari sijaitsee Riihimäen aseman ja matkakeskuksen vieressä. Suurin osa Riihimäen kaupungin vuokrataloista on keskittynyt alueen länsiosaan, jossa on väestörakenteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia. Peltosaaren asuntojen nykyinen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin aseman ja muiden keskustapalveluiden läheisyydessä olevilla vastaavilla asuinalueilla. Itä-Peltosaaren talot ovat muodoiltaan ja teknisiltä toteutustavoiltaan yksinkertaisia ja korjaamisen kannalta helpompia kuin länsipuolen talot. Itäpuolella on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uudistus aluekorjauksena siten, että toistettavien peruskorjausratkaisujen, sujuvien prosessien sekä suunnittelun ja toteutuksen laadunvalvonnan avulla saavutetaan ekotehokkuusparannusten lisäksi kustannussäästöjä ja ympäristön laadun paranemista. Länsi-Peltosaaren rakennuskanta on muodoiltaan, rakenteiltaan ja talotekniikaltaan kirjavampaa, ja uudistamistoimenpiteissä tarvitaan enemmän räätälöintiä. Alueen rakennukset ovat uudempia kuin itäpuolen rakennukset, eikä niiden tekninen kunto vaadi vielä raskasta peruskorjausta. Länsi-Peltosaari on kuitenkin edullisen sijaintinsa ja näkyvyytensä takia ratkaiseva koko Peltosaaren alueen laadun kohottamisessa, ja se on syytä uudistaa yhdessä Itä-Peltosaaren kanssa. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat sijainti, luonnonläheisyys ja alueellinen väljyys. Suurimmat ongelmat liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon, energiatehokkuuteen ja väestörakenteeseen. Peltosaaren sosiaaliset ongelmat korostuvat alueen länsiosissa, missä sijaitsee suurin osa alueen vuokra-asunnoista. Itäpuolen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä alueeseen. Peltosaaren rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisiä elementtikerrostaloja. Kaupunkirakenteellisen selkärangan muodostaa rakennuskannan vanhin kerrostuma, kilpailuvoittoon perustuva "tuulimyllykorttelien" ketju alueen itäosissa. Peltosaaren ansioita asuinympäristönä ovat mm. erinomainen sijainti, yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat korttelipihat sekä täysikasvuinen puusto. Alueen rakennuksissa tunnistettavia tyypillisiä ongelmia ovat julkisivujen yksitoikkoisuus, maantasokerrosten tilojen käyttö pääosin toisarvoisiin tarkoituksiin sekä varastojen, aputilojen ja esteettömien sisäänkäyntien puuttuminen tai huono laatu. Alueella voidaan toteuttaa huolella suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu asumisviihtyvyyden ja ekotehokkuuden tasokorotus, jota voidaan soveltaa muuallakin 1960-80-lukujen kerrostaloalueilla. Tärkeimmät ekotehokkuutta lisäävät toimenpiteet rakennusten peruskorjauksen yhteydessä ovat energiatehokkuutta lisäävä vaipankorjaus sekä ilmanvaihdon ja lämmöntalteenottolaitteistojen uudistaminen. Siirtyminen kaukolämpöön on taloudellinen ratkaisu taloissa, joissa ei vielä ole merkittävää vaipankorjaustarvetta. Energiatehokkaan peruskorjauksen jälkeen lämmön tarve voi pienentyä jopa 70 %, jolloin kaukolämmön kilpailukyky heikkenee voimakkaasti. Uusiutuvan energian käyttö Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyvän suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Rakennusten katoilla ja osittain myös julkisivuissa on runsaasti tilaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hyödyntämiseen. Peltosaaresta on mahdollista kehittää uusi ekologisen lähiöuudistuksen näyteikkuna Riihimäelle. Rautatieaseman seutu on hyvien yhteyksiensä ansiosta harvinaisen edullinen uusien asukkaiden ja toimitilojen sijaintipaikka koko Etelä-Suomen alueella. Mittavakin alueellinen uudistaminen on siksi perusteltua. Peltosaaren uudistamisprojektin tuoma rakennusten ja asuntojen arvonnousu ja alueen lisärakennuspotentiaali voisivat olla yhteisarvoltaan jopa 100 miljoonaa euroa. Lisäksi on saatavissa energia- ym. säästöjä, jotka ovat noin 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ekotehokkuus- ja imagohyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi. uusiutuvien energialähteiden käytöllä, hiilijäljen pienentymisellä, uusien palvelujen sekä arkkitehtonisesti näyttävien ja innovatiivisten rakennusten kautta. Ne tekevät koko projektista kiinnostavan ja kannattavan myös kiinteistöjen ja asuntojen omistajille. Nykyisen rakennuskannan ja perusrakenteen uudistamisen kustannukset ovat 80-90 miljoonan euron luokkaa. Uuden Peltosaaren keskustan, uusien palvelurakennusten ja julkisten tilojen kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuriksi ne mitoitetaan. Kaupungin ensisijaiset työkalut Peltosaaren alueellisessa uudistamisessa ovat projektia tukevat kaavamuutokset, niitä täydentävät tontinluovutus- ja vuokraehdot ja muut sopimukset kiinteistönomistajien kanssa, idea- ja muiden suunnittelukilpailujen järjestäminen, yhteistyöaloitteet eri osapuolien suuntaan sekä muut uusien innovatiivisten kehityshankkeiden käynnistämis- ja edistämistoimet.