Riihimäen Peltosaari: Lähiön ekotehokas uudistaminen

Translated title of the contribution: Riihimäki peltosaari: Eco-efficient renewal of a neighbourhood

Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen, Johanna Nummelin, Kimmo Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio, Saara Yousfi

    Research output: Book/Report › Report

    1 Citation (Scopus)

    Abstract

    Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan välittömään läheisyyteen. Tärkeimmät palvelut ovat enintään muutaman kilometrin päässä alueesta. Peltosaari sijaitsee Riihimäen aseman ja matkakeskuksen vieressä. Suurin osa Riihimäen kaupungin vuokrataloista on keskittynyt alueen länsiosaan, jossa on väestörakenteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia. Peltosaaren asuntojen nykyinen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin aseman ja muiden keskustapalveluiden läheisyydessä olevilla vastaavilla asuinalueilla. Itä-Peltosaaren talot ovat muodoiltaan ja teknisiltä toteutustavoiltaan yksinkertaisia ja korjaamisen kannalta helpompia kuin länsipuolen talot. Itäpuolella on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uudistus aluekorjauksena siten, että toistettavien peruskorjausratkaisujen, sujuvien prosessien sekä suunnittelun ja toteutuksen laadunvalvonnan avulla saavutetaan ekotehokkuusparannusten lisäksi kustannussäästöjä ja ympäristön laadun paranemista. Länsi-Peltosaaren rakennuskanta on muodoiltaan, rakenteiltaan ja talotekniikaltaan kirjavampaa, ja uudistamistoimenpiteissä tarvitaan enemmän räätälöintiä. Alueen rakennukset ovat uudempia kuin itäpuolen rakennukset, eikä niiden tekninen kunto vaadi vielä raskasta peruskorjausta. Länsi-Peltosaari on kuitenkin edullisen sijaintinsa ja näkyvyytensä takia ratkaiseva koko Peltosaaren alueen laadun kohottamisessa, ja se on syytä uudistaa yhdessä Itä-Peltosaaren kanssa. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat sijainti, luonnonläheisyys ja alueellinen väljyys. Suurimmat ongelmat liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon, energiatehokkuuteen ja väestörakenteeseen. Peltosaaren sosiaaliset ongelmat korostuvat alueen länsiosissa, missä sijaitsee suurin osa alueen vuokra-asunnoista. Itäpuolen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä alueeseen. Peltosaaren rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisiä elementtikerrostaloja. Kaupunkirakenteellisen selkärangan muodostaa rakennuskannan vanhin kerrostuma, kilpailuvoittoon perustuva "tuulimyllykorttelien" ketju alueen itäosissa. Peltosaaren ansioita asuinympäristönä ovat mm. erinomainen sijainti, yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat korttelipihat sekä täysikasvuinen puusto. Alueen rakennuksissa tunnistettavia tyypillisiä ongelmia ovat julkisivujen yksitoikkoisuus, maantasokerrosten tilojen käyttö pääosin toisarvoisiin tarkoituksiin sekä varastojen, aputilojen ja esteettömien sisäänkäyntien puuttuminen tai huono laatu. Alueella voidaan toteuttaa huolella suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu asumisviihtyvyyden ja ekotehokkuuden tasokorotus, jota voidaan soveltaa muuallakin 1960-80-lukujen kerrostaloalueilla. Tärkeimmät ekotehokkuutta lisäävät toimenpiteet rakennusten peruskorjauksen yhteydessä ovat energiatehokkuutta lisäävä vaipankorjaus sekä ilmanvaihdon ja lämmöntalteenottolaitteistojen uudistaminen. Siirtyminen kaukolämpöön on taloudellinen ratkaisu taloissa, joissa ei vielä ole merkittävää vaipankorjaustarvetta. Energiatehokkaan peruskorjauksen jälkeen lämmön tarve voi pienentyä jopa 70 %, jolloin kaukolämmön kilpailukyky heikkenee voimakkaasti. Uusiutuvan energian käyttö Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyvän suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Rakennusten katoilla ja osittain myös julkisivuissa on runsaasti tilaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hyödyntämiseen. Peltosaaresta on mahdollista kehittää uusi ekologisen lähiöuudistuksen näyteikkuna Riihimäelle. Rautatieaseman seutu on hyvien yhteyksiensä ansiosta harvinaisen edullinen uusien asukkaiden ja toimitilojen sijaintipaikka koko Etelä-Suomen alueella. Mittavakin alueellinen uudistaminen on siksi perusteltua. Peltosaaren uudistamisprojektin tuoma rakennusten ja asuntojen arvonnousu ja alueen lisärakennuspotentiaali voisivat olla yhteisarvoltaan jopa 100 miljoonaa euroa. Lisäksi on saatavissa energia- ym. säästöjä, jotka ovat noin 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ekotehokkuus- ja imagohyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi. uusiutuvien energialähteiden käytöllä, hiilijäljen pienentymisellä, uusien palvelujen sekä arkkitehtonisesti näyttävien ja innovatiivisten rakennusten kautta. Ne tekevät koko projektista kiinnostavan ja kannattavan myös kiinteistöjen ja asuntojen omistajille. Nykyisen rakennuskannan ja perusrakenteen uudistamisen kustannukset ovat 80-90 miljoonan euron luokkaa. Uuden Peltosaaren keskustan, uusien palvelurakennusten ja julkisten tilojen kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuriksi ne mitoitetaan. Kaupungin ensisijaiset työkalut Peltosaaren alueellisessa uudistamisessa ovat projektia tukevat kaavamuutokset, niitä täydentävät tontinluovutus- ja vuokraehdot ja muut sopimukset kiinteistönomistajien kanssa, idea- ja muiden suunnittelukilpailujen järjestäminen, yhteistyöaloitteet eri osapuolien suuntaan sekä muut uusien innovatiivisten kehityshankkeiden käynnistämis- ja edistämistoimet.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages129
    ISBN (Electronic)978-951-38-7565-7
    ISBN (Print)978-951-38-7564-0
    Publication statusPublished - Jun 2010
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2526
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • eco-effciency
    • energy-efficiency
    • development
    • neighbourhoods
    • refurbishment
    • urban renewal

    Cite this

    Lahti, P., Nieminen, J., Nikkanen, A., Nummelin, J., Lylykangas, K., Vaattovaara, M., ... Yousfi, S. (2010). Riihimäen Peltosaari: Lähiön ekotehokas uudistaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2526
    Lahti, Pekka ; Nieminen, Jyri ; Nikkanen, Antti ; Nummelin, Johanna ; Lylykangas, Kimmo ; Vaattovaara, Mari ; Kortteinen, Matti ; Ratvio, Rami ; Yousfi, Saara. / Riihimäen Peltosaari : Lähiön ekotehokas uudistaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 129 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2526).
    @book{52e0a29d75834429886aa9ab2549b3f1,
    title = "Riihim{\"a}en Peltosaari: L{\"a}hi{\"o}n ekotehokas uudistaminen",
    abstract = "Peltosaaren asuinalue Riihim{\"a}ell{\"a} on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan v{\"a}litt{\"o}m{\"a}{\"a}n l{\"a}heisyyteen. T{\"a}rkeimm{\"a}t palvelut ovat enint{\"a}{\"a}n muutaman kilometrin p{\"a}{\"a}ss{\"a} alueesta. Peltosaari sijaitsee Riihim{\"a}en aseman ja matkakeskuksen vieress{\"a}. Suurin osa Riihim{\"a}en kaupungin vuokrataloista on keskittynyt alueen l{\"a}nsiosaan, jossa on v{\"a}est{\"o}rakenteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia. Peltosaaren asuntojen nykyinen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin aseman ja muiden keskustapalveluiden l{\"a}heisyydess{\"a} olevilla vastaavilla asuinalueilla. It{\"a}-Peltosaaren talot ovat muodoiltaan ja teknisilt{\"a} toteutustavoiltaan yksinkertaisia ja korjaamisen kannalta helpompia kuin l{\"a}nsipuolen talot. It{\"a}puolella on hyv{\"a}t mahdollisuudet toteuttaa uudistus aluekorjauksena siten, ett{\"a} toistettavien peruskorjausratkaisujen, sujuvien prosessien sek{\"a} suunnittelun ja toteutuksen laadunvalvonnan avulla saavutetaan ekotehokkuusparannusten lis{\"a}ksi kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja ymp{\"a}rist{\"o}n laadun paranemista. L{\"a}nsi-Peltosaaren rakennuskanta on muodoiltaan, rakenteiltaan ja talotekniikaltaan kirjavampaa, ja uudistamistoimenpiteiss{\"a} tarvitaan enemm{\"a}n r{\"a}{\"a}t{\"a}l{\"o}inti{\"a}. Alueen rakennukset ovat uudempia kuin it{\"a}puolen rakennukset, eik{\"a} niiden tekninen kunto vaadi viel{\"a} raskasta peruskorjausta. L{\"a}nsi-Peltosaari on kuitenkin edullisen sijaintinsa ja n{\"a}kyvyytens{\"a} takia ratkaiseva koko Peltosaaren alueen laadun kohottamisessa, ja se on syyt{\"a} uudistaa yhdess{\"a} It{\"a}-Peltosaaren kanssa. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat sijainti, luonnonl{\"a}heisyys ja alueellinen v{\"a}ljyys. Suurimmat ongelmat liittyv{\"a}t asuntojen ja kiinteist{\"o}jen kuntoon, energiatehokkuuteen ja v{\"a}est{\"o}rakenteeseen. Peltosaaren sosiaaliset ongelmat korostuvat alueen l{\"a}nsiosissa, miss{\"a} sijaitsee suurin osa alueen vuokra-asunnoista. It{\"a}puolen asukkaat ovat keskim{\"a}{\"a}rin tyytyv{\"a}isempi{\"a} alueeseen. Peltosaaren rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisi{\"a} elementtikerrostaloja. Kaupunkirakenteellisen selk{\"a}rangan muodostaa rakennuskannan vanhin kerrostuma, kilpailuvoittoon perustuva {"}tuulimyllykorttelien{"} ketju alueen it{\"a}osissa. Peltosaaren ansioita asuinymp{\"a}rist{\"o}n{\"a} ovat mm. erinomainen sijainti, yhten{\"a}inen rakennuskanta, valoisat ja autottomat korttelipihat sek{\"a} t{\"a}ysikasvuinen puusto. Alueen rakennuksissa tunnistettavia tyypillisi{\"a} ongelmia ovat julkisivujen yksitoikkoisuus, maantasokerrosten tilojen k{\"a}ytt{\"o} p{\"a}{\"a}osin toisarvoisiin tarkoituksiin sek{\"a} varastojen, aputilojen ja esteett{\"o}mien sis{\"a}{\"a}nk{\"a}yntien puuttuminen tai huono laatu. Alueella voidaan toteuttaa huolella suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu asumisviihtyvyyden ja ekotehokkuuden tasokorotus, jota voidaan soveltaa muuallakin 1960-80-lukujen kerrostaloalueilla. T{\"a}rkeimm{\"a}t ekotehokkuutta lis{\"a}{\"a}v{\"a}t toimenpiteet rakennusten peruskorjauksen yhteydess{\"a} ovat energiatehokkuutta lis{\"a}{\"a}v{\"a} vaipankorjaus sek{\"a} ilmanvaihdon ja l{\"a}mm{\"o}ntalteenottolaitteistojen uudistaminen. Siirtyminen kaukol{\"a}mp{\"o}{\"o}n on taloudellinen ratkaisu taloissa, joissa ei viel{\"a} ole merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} vaipankorjaustarvetta. Energiatehokkaan peruskorjauksen j{\"a}lkeen l{\"a}mm{\"o}n tarve voi pienenty{\"a} jopa 70 {\%}, jolloin kaukol{\"a}mm{\"o}n kilpailukyky heikkenee voimakkaasti. Uusiutuvan energian k{\"a}ytt{\"o} Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyv{\"a}n suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Rakennusten katoilla ja osittain my{\"o}s julkisivuissa on runsaasti tilaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hy{\"o}dynt{\"a}miseen. Peltosaaresta on mahdollista kehitt{\"a}{\"a} uusi ekologisen l{\"a}hi{\"o}uudistuksen n{\"a}yteikkuna Riihim{\"a}elle. Rautatieaseman seutu on hyvien yhteyksiens{\"a} ansiosta harvinaisen edullinen uusien asukkaiden ja toimitilojen sijaintipaikka koko Etel{\"a}-Suomen alueella. Mittavakin alueellinen uudistaminen on siksi perusteltua. Peltosaaren uudistamisprojektin tuoma rakennusten ja asuntojen arvonnousu ja alueen lis{\"a}rakennuspotentiaali voisivat olla yhteisarvoltaan jopa 100 miljoonaa euroa. Lis{\"a}ksi on saatavissa energia- ym. s{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, jotka ovat noin 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ekotehokkuus- ja imagohy{\"o}tyj{\"a} voidaan saavuttaa esimerkiksi. uusiutuvien energial{\"a}hteiden k{\"a}yt{\"o}ll{\"a}, hiilij{\"a}ljen pienentymisell{\"a}, uusien palvelujen sek{\"a} arkkitehtonisesti n{\"a}ytt{\"a}vien ja innovatiivisten rakennusten kautta. Ne tekev{\"a}t koko projektista kiinnostavan ja kannattavan my{\"o}s kiinteist{\"o}jen ja asuntojen omistajille. Nykyisen rakennuskannan ja perusrakenteen uudistamisen kustannukset ovat 80-90 miljoonan euron luokkaa. Uuden Peltosaaren keskustan, uusien palvelurakennusten ja julkisten tilojen kustannukset riippuvat ratkaisevasti siit{\"a}, kuinka suuriksi ne mitoitetaan. Kaupungin ensisijaiset ty{\"o}kalut Peltosaaren alueellisessa uudistamisessa ovat projektia tukevat kaavamuutokset, niit{\"a} t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t tontinluovutus- ja vuokraehdot ja muut sopimukset kiinteist{\"o}nomistajien kanssa, idea- ja muiden suunnittelukilpailujen j{\"a}rjest{\"a}minen, yhteisty{\"o}aloitteet eri osapuolien suuntaan sek{\"a} muut uusien innovatiivisten kehityshankkeiden k{\"a}ynnist{\"a}mis- ja edist{\"a}mistoimet.",
    keywords = "eco-effciency, energy-efficiency, development, neighbourhoods, refurbishment, urban renewal",
    author = "Pekka Lahti and Jyri Nieminen and Antti Nikkanen and Johanna Nummelin and Kimmo Lylykangas and Mari Vaattovaara and Matti Kortteinen and Rami Ratvio and Saara Yousfi",
    note = "Project code: 27298",
    year = "2010",
    month = "6",
    language = "Finnish",
    isbn = "978-951-38-7564-0",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2526",
    address = "Finland",

    }

    Lahti, P, Nieminen, J, Nikkanen, A, Nummelin, J, Lylykangas, K, Vaattovaara, M, Kortteinen, M, Ratvio, R & Yousfi, S 2010, Riihimäen Peltosaari: Lähiön ekotehokas uudistaminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2526, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Riihimäen Peltosaari : Lähiön ekotehokas uudistaminen. / Lahti, Pekka; Nieminen, Jyri; Nikkanen, Antti; Nummelin, Johanna; Lylykangas, Kimmo; Vaattovaara, Mari; Kortteinen, Matti; Ratvio, Rami; Yousfi, Saara.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 129 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2526).

    Research output: Book/Report › Report

    TY - BOOK

    T1 - Riihimäen Peltosaari

    T2 - Lähiön ekotehokas uudistaminen

    AU - Lahti, Pekka

    AU - Nieminen, Jyri

    AU - Nikkanen, Antti

    AU - Nummelin, Johanna

    AU - Lylykangas, Kimmo

    AU - Vaattovaara, Mari

    AU - Kortteinen, Matti

    AU - Ratvio, Rami

    AU - Yousfi, Saara

    N1 - Project code: 27298

    PY - 2010/6

    Y1 - 2010/6

    N2 - Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan välittömään läheisyyteen. Tärkeimmät palvelut ovat enintään muutaman kilometrin päässä alueesta. Peltosaari sijaitsee Riihimäen aseman ja matkakeskuksen vieressä. Suurin osa Riihimäen kaupungin vuokrataloista on keskittynyt alueen länsiosaan, jossa on väestörakenteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia. Peltosaaren asuntojen nykyinen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin aseman ja muiden keskustapalveluiden läheisyydessä olevilla vastaavilla asuinalueilla. Itä-Peltosaaren talot ovat muodoiltaan ja teknisiltä toteutustavoiltaan yksinkertaisia ja korjaamisen kannalta helpompia kuin länsipuolen talot. Itäpuolella on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uudistus aluekorjauksena siten, että toistettavien peruskorjausratkaisujen, sujuvien prosessien sekä suunnittelun ja toteutuksen laadunvalvonnan avulla saavutetaan ekotehokkuusparannusten lisäksi kustannussäästöjä ja ympäristön laadun paranemista. Länsi-Peltosaaren rakennuskanta on muodoiltaan, rakenteiltaan ja talotekniikaltaan kirjavampaa, ja uudistamistoimenpiteissä tarvitaan enemmän räätälöintiä. Alueen rakennukset ovat uudempia kuin itäpuolen rakennukset, eikä niiden tekninen kunto vaadi vielä raskasta peruskorjausta. Länsi-Peltosaari on kuitenkin edullisen sijaintinsa ja näkyvyytensä takia ratkaiseva koko Peltosaaren alueen laadun kohottamisessa, ja se on syytä uudistaa yhdessä Itä-Peltosaaren kanssa. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat sijainti, luonnonläheisyys ja alueellinen väljyys. Suurimmat ongelmat liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon, energiatehokkuuteen ja väestörakenteeseen. Peltosaaren sosiaaliset ongelmat korostuvat alueen länsiosissa, missä sijaitsee suurin osa alueen vuokra-asunnoista. Itäpuolen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä alueeseen. Peltosaaren rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisiä elementtikerrostaloja. Kaupunkirakenteellisen selkärangan muodostaa rakennuskannan vanhin kerrostuma, kilpailuvoittoon perustuva "tuulimyllykorttelien" ketju alueen itäosissa. Peltosaaren ansioita asuinympäristönä ovat mm. erinomainen sijainti, yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat korttelipihat sekä täysikasvuinen puusto. Alueen rakennuksissa tunnistettavia tyypillisiä ongelmia ovat julkisivujen yksitoikkoisuus, maantasokerrosten tilojen käyttö pääosin toisarvoisiin tarkoituksiin sekä varastojen, aputilojen ja esteettömien sisäänkäyntien puuttuminen tai huono laatu. Alueella voidaan toteuttaa huolella suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu asumisviihtyvyyden ja ekotehokkuuden tasokorotus, jota voidaan soveltaa muuallakin 1960-80-lukujen kerrostaloalueilla. Tärkeimmät ekotehokkuutta lisäävät toimenpiteet rakennusten peruskorjauksen yhteydessä ovat energiatehokkuutta lisäävä vaipankorjaus sekä ilmanvaihdon ja lämmöntalteenottolaitteistojen uudistaminen. Siirtyminen kaukolämpöön on taloudellinen ratkaisu taloissa, joissa ei vielä ole merkittävää vaipankorjaustarvetta. Energiatehokkaan peruskorjauksen jälkeen lämmön tarve voi pienentyä jopa 70 %, jolloin kaukolämmön kilpailukyky heikkenee voimakkaasti. Uusiutuvan energian käyttö Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyvän suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Rakennusten katoilla ja osittain myös julkisivuissa on runsaasti tilaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hyödyntämiseen. Peltosaaresta on mahdollista kehittää uusi ekologisen lähiöuudistuksen näyteikkuna Riihimäelle. Rautatieaseman seutu on hyvien yhteyksiensä ansiosta harvinaisen edullinen uusien asukkaiden ja toimitilojen sijaintipaikka koko Etelä-Suomen alueella. Mittavakin alueellinen uudistaminen on siksi perusteltua. Peltosaaren uudistamisprojektin tuoma rakennusten ja asuntojen arvonnousu ja alueen lisärakennuspotentiaali voisivat olla yhteisarvoltaan jopa 100 miljoonaa euroa. Lisäksi on saatavissa energia- ym. säästöjä, jotka ovat noin 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ekotehokkuus- ja imagohyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi. uusiutuvien energialähteiden käytöllä, hiilijäljen pienentymisellä, uusien palvelujen sekä arkkitehtonisesti näyttävien ja innovatiivisten rakennusten kautta. Ne tekevät koko projektista kiinnostavan ja kannattavan myös kiinteistöjen ja asuntojen omistajille. Nykyisen rakennuskannan ja perusrakenteen uudistamisen kustannukset ovat 80-90 miljoonan euron luokkaa. Uuden Peltosaaren keskustan, uusien palvelurakennusten ja julkisten tilojen kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuriksi ne mitoitetaan. Kaupungin ensisijaiset työkalut Peltosaaren alueellisessa uudistamisessa ovat projektia tukevat kaavamuutokset, niitä täydentävät tontinluovutus- ja vuokraehdot ja muut sopimukset kiinteistönomistajien kanssa, idea- ja muiden suunnittelukilpailujen järjestäminen, yhteistyöaloitteet eri osapuolien suuntaan sekä muut uusien innovatiivisten kehityshankkeiden käynnistämis- ja edistämistoimet.

    AB - Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan välittömään läheisyyteen. Tärkeimmät palvelut ovat enintään muutaman kilometrin päässä alueesta. Peltosaari sijaitsee Riihimäen aseman ja matkakeskuksen vieressä. Suurin osa Riihimäen kaupungin vuokrataloista on keskittynyt alueen länsiosaan, jossa on väestörakenteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia. Peltosaaren asuntojen nykyinen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin aseman ja muiden keskustapalveluiden läheisyydessä olevilla vastaavilla asuinalueilla. Itä-Peltosaaren talot ovat muodoiltaan ja teknisiltä toteutustavoiltaan yksinkertaisia ja korjaamisen kannalta helpompia kuin länsipuolen talot. Itäpuolella on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uudistus aluekorjauksena siten, että toistettavien peruskorjausratkaisujen, sujuvien prosessien sekä suunnittelun ja toteutuksen laadunvalvonnan avulla saavutetaan ekotehokkuusparannusten lisäksi kustannussäästöjä ja ympäristön laadun paranemista. Länsi-Peltosaaren rakennuskanta on muodoiltaan, rakenteiltaan ja talotekniikaltaan kirjavampaa, ja uudistamistoimenpiteissä tarvitaan enemmän räätälöintiä. Alueen rakennukset ovat uudempia kuin itäpuolen rakennukset, eikä niiden tekninen kunto vaadi vielä raskasta peruskorjausta. Länsi-Peltosaari on kuitenkin edullisen sijaintinsa ja näkyvyytensä takia ratkaiseva koko Peltosaaren alueen laadun kohottamisessa, ja se on syytä uudistaa yhdessä Itä-Peltosaaren kanssa. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat sijainti, luonnonläheisyys ja alueellinen väljyys. Suurimmat ongelmat liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon, energiatehokkuuteen ja väestörakenteeseen. Peltosaaren sosiaaliset ongelmat korostuvat alueen länsiosissa, missä sijaitsee suurin osa alueen vuokra-asunnoista. Itäpuolen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä alueeseen. Peltosaaren rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisiä elementtikerrostaloja. Kaupunkirakenteellisen selkärangan muodostaa rakennuskannan vanhin kerrostuma, kilpailuvoittoon perustuva "tuulimyllykorttelien" ketju alueen itäosissa. Peltosaaren ansioita asuinympäristönä ovat mm. erinomainen sijainti, yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat korttelipihat sekä täysikasvuinen puusto. Alueen rakennuksissa tunnistettavia tyypillisiä ongelmia ovat julkisivujen yksitoikkoisuus, maantasokerrosten tilojen käyttö pääosin toisarvoisiin tarkoituksiin sekä varastojen, aputilojen ja esteettömien sisäänkäyntien puuttuminen tai huono laatu. Alueella voidaan toteuttaa huolella suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu asumisviihtyvyyden ja ekotehokkuuden tasokorotus, jota voidaan soveltaa muuallakin 1960-80-lukujen kerrostaloalueilla. Tärkeimmät ekotehokkuutta lisäävät toimenpiteet rakennusten peruskorjauksen yhteydessä ovat energiatehokkuutta lisäävä vaipankorjaus sekä ilmanvaihdon ja lämmöntalteenottolaitteistojen uudistaminen. Siirtyminen kaukolämpöön on taloudellinen ratkaisu taloissa, joissa ei vielä ole merkittävää vaipankorjaustarvetta. Energiatehokkaan peruskorjauksen jälkeen lämmön tarve voi pienentyä jopa 70 %, jolloin kaukolämmön kilpailukyky heikkenee voimakkaasti. Uusiutuvan energian käyttö Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyvän suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Rakennusten katoilla ja osittain myös julkisivuissa on runsaasti tilaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hyödyntämiseen. Peltosaaresta on mahdollista kehittää uusi ekologisen lähiöuudistuksen näyteikkuna Riihimäelle. Rautatieaseman seutu on hyvien yhteyksiensä ansiosta harvinaisen edullinen uusien asukkaiden ja toimitilojen sijaintipaikka koko Etelä-Suomen alueella. Mittavakin alueellinen uudistaminen on siksi perusteltua. Peltosaaren uudistamisprojektin tuoma rakennusten ja asuntojen arvonnousu ja alueen lisärakennuspotentiaali voisivat olla yhteisarvoltaan jopa 100 miljoonaa euroa. Lisäksi on saatavissa energia- ym. säästöjä, jotka ovat noin 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ekotehokkuus- ja imagohyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi. uusiutuvien energialähteiden käytöllä, hiilijäljen pienentymisellä, uusien palvelujen sekä arkkitehtonisesti näyttävien ja innovatiivisten rakennusten kautta. Ne tekevät koko projektista kiinnostavan ja kannattavan myös kiinteistöjen ja asuntojen omistajille. Nykyisen rakennuskannan ja perusrakenteen uudistamisen kustannukset ovat 80-90 miljoonan euron luokkaa. Uuden Peltosaaren keskustan, uusien palvelurakennusten ja julkisten tilojen kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuriksi ne mitoitetaan. Kaupungin ensisijaiset työkalut Peltosaaren alueellisessa uudistamisessa ovat projektia tukevat kaavamuutokset, niitä täydentävät tontinluovutus- ja vuokraehdot ja muut sopimukset kiinteistönomistajien kanssa, idea- ja muiden suunnittelukilpailujen järjestäminen, yhteistyöaloitteet eri osapuolien suuntaan sekä muut uusien innovatiivisten kehityshankkeiden käynnistämis- ja edistämistoimet.

    KW - eco-effciency

    KW - energy-efficiency

    KW - development

    KW - neighbourhoods

    KW - refurbishment

    KW - urban renewal

    UR - http://www.scopus.com/inward/record.url?scp=80052768312&partnerID=8YFLogxK

    M3 - Report

    AN - SCOPUS:80052768312

    SN - 978-951-38-7564-0

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Riihimäen Peltosaari

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lahti P, Nieminen J, Nikkanen A, Nummelin J, Lylykangas K, Vaattovaara M et al. Riihimäen Peltosaari: Lähiön ekotehokas uudistaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 129 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2526).

    Access to Document