Rikinpidätys leijukerroskattilassa: Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina

Eija Moilanen, Eeva Panula-Nikkilä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Rikinpidätyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa käytettiin kalkkikiveä sekä rikinpidätysaineena että patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikkiä tehokkaimmin pidättävä kalkkilaatu (70 % rikinpidätysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan käyttäytymistä kalkkipatjaa käytettäessä. Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteensä seitsemästä kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikkiä sitoi gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpidätys oli 84 % syötön Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven pidätysaste oli 61 % moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin kalkkikiven 71 % moolisuhteella 4,0. Savukaasun SO2-pitoisuuden ja syötön Ca/S-moolisuhteen perusteella laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella kalkkikivellä 48 % sekä Sipoon ja Tytyrin kalkkikivellä 18 %. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia. Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta muita helpommin. Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei tässä tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven rikinpidätyskyvystä leijukerroskattilassa. Huokoisuudet mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivinäytteistä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Print)951-38-2733-X
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number449
ISSN0358-5077

Fingerprint

limestone
fluid
boiler
material
desulphurisation

Keywords

  • desulfurization
  • limestone
  • fluidized bed processors
  • fluidized beds

Cite this

Moilanen, E., & Panula-Nikkilä, E. (1986). Rikinpidätys leijukerroskattilassa: Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 449
Moilanen, Eija ; Panula-Nikkilä, Eeva. / Rikinpidätys leijukerroskattilassa : Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 449).
@book{c852e72aad4e4d069da15204f2035df4,
title = "Rikinpid{\"a}tys leijukerroskattilassa: Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven k{\"a}ytt{\"o} patjamateriaalina",
abstract = "Rikinpid{\"a}tyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa k{\"a}ytettiin kalkkikive{\"a} sek{\"a} rikinpid{\"a}tysaineena ett{\"a} patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikki{\"a} tehokkaimmin pid{\"a}tt{\"a}v{\"a} kalkkilaatu (70 {\%} rikinpid{\"a}tysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} kalkkipatjaa k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteens{\"a} seitsem{\"a}st{\"a} kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikki{\"a} sitoi gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpid{\"a}tys oli 84 {\%} sy{\"o}t{\"o}n Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven pid{\"a}tysaste oli 61 {\%} moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin kalkkikiven 71 {\%} moolisuhteella 4,0. Savukaasun SO2-pitoisuuden ja sy{\"o}t{\"o}n Ca/S-moolisuhteen perusteella laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella kalkkikivell{\"a} 48 {\%} sek{\"a} Sipoon ja Tytyrin kalkkikivell{\"a} 18 {\%}. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia. Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta muita helpommin. Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven rikinpid{\"a}tyskyvyst{\"a} leijukerroskattilassa. Huokoisuudet mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivin{\"a}ytteist{\"a}.",
keywords = "desulfurization, limestone, fluidized bed processors, fluidized beds",
author = "Eija Moilanen and Eeva Panula-Nikkil{\"a}",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2733-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "449",
address = "Finland",

}

Moilanen, E & Panula-Nikkilä, E 1986, Rikinpidätys leijukerroskattilassa: Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 449, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rikinpidätys leijukerroskattilassa : Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina. / Moilanen, Eija; Panula-Nikkilä, Eeva.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 449).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rikinpidätys leijukerroskattilassa

T2 - Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina

AU - Moilanen, Eija

AU - Panula-Nikkilä, Eeva

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Rikinpidätyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa käytettiin kalkkikiveä sekä rikinpidätysaineena että patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikkiä tehokkaimmin pidättävä kalkkilaatu (70 % rikinpidätysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan käyttäytymistä kalkkipatjaa käytettäessä. Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteensä seitsemästä kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikkiä sitoi gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpidätys oli 84 % syötön Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven pidätysaste oli 61 % moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin kalkkikiven 71 % moolisuhteella 4,0. Savukaasun SO2-pitoisuuden ja syötön Ca/S-moolisuhteen perusteella laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella kalkkikivellä 48 % sekä Sipoon ja Tytyrin kalkkikivellä 18 %. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia. Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta muita helpommin. Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei tässä tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven rikinpidätyskyvystä leijukerroskattilassa. Huokoisuudet mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivinäytteistä.

AB - Rikinpidätyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa käytettiin kalkkikiveä sekä rikinpidätysaineena että patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikkiä tehokkaimmin pidättävä kalkkilaatu (70 % rikinpidätysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan käyttäytymistä kalkkipatjaa käytettäessä. Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteensä seitsemästä kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikkiä sitoi gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpidätys oli 84 % syötön Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven pidätysaste oli 61 % moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin kalkkikiven 71 % moolisuhteella 4,0. Savukaasun SO2-pitoisuuden ja syötön Ca/S-moolisuhteen perusteella laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella kalkkikivellä 48 % sekä Sipoon ja Tytyrin kalkkikivellä 18 %. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia. Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta muita helpommin. Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei tässä tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven rikinpidätyskyvystä leijukerroskattilassa. Huokoisuudet mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivinäytteistä.

KW - desulfurization

KW - limestone

KW - fluidized bed processors

KW - fluidized beds

M3 - Report

SN - 951-38-2733-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Rikinpidätys leijukerroskattilassa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Moilanen E, Panula-Nikkilä E. Rikinpidätys leijukerroskattilassa: Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 449).