TY - BOOK
T1 - Rikinpidätys leijukerroskattilassa
T2 - Kalkkikivilaatujen vertailu ja kalkkikiven käyttö patjamateriaalina
AU - Moilanen, Eija
AU - Panula-Nikkilä, Eeva
PY - 1986
Y1 - 1986
N2 - Rikinpidätyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa
käytettiin kalkkikiveä sekä rikinpidätysaineena että
patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikkiä
tehokkaimmin pidättävä kalkkilaatu (70 %
rikinpidätysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan
käyttäytymistä kalkkipatjaa käytettäessä.
Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin
kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja
Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteensä seitsemästä
kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikkiä sitoi
gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpidätys oli 84 %
syötön Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven
pidätysaste oli 61 % moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin
kalkkikiven 71 % moolisuhteella 4,0. Savukaasun
SO2-pitoisuuden ja syötön Ca/S-moolisuhteen perusteella
laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella
kalkkikivellä 48 % sekä Sipoon ja Tytyrin kalkkikivellä
18 %. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia.
Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta
muita helpommin.
Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei tässä
tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven
rikinpidätyskyvystä leijukerroskattilassa. Huokoisuudet
mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivinäytteistä.
AB - Rikinpidätyskokeissa 0,3 MW:n leijukerroskattilassa
käytettiin kalkkikiveä sekä rikinpidätysaineena että
patjamateriaalina. Tavoitteena oli valita rikkiä
tehokkaimmin pidättävä kalkkilaatu (70 %
rikinpidätysasteen saavuttamiseksi) ja tutkia kattilan
käyttäytymistä kalkkipatjaa käytettäessä.
Kalkkikivilaatuina olivat Gotlannin, Sipoon ja Tytyrin
kalkkikivet. Ne valittiin huokoisuus- ja
Ca-pitoisousmittausten perusteella yhteensä seitsemästä
kalkkikivilaadusta.Tehokkaimmin rikkiä sitoi
gotlantilainen kalkkikivi, jonka rikinpidätys oli 84 %
syötön Ca/S-moolisuhteella 1,75. Sipoon kalkkikiven
pidätysaste oli 61 % moolisuhteella 3,4 ja Tytyrin
kalkkikiven 71 % moolisuhteella 4,0. Savukaasun
SO2-pitoisuuden ja syötön Ca/S-moolisuhteen perusteella
laskettu kalsiumin reaktioaste oli gotlantilaisella
kalkkikivellä 48 % sekä Sipoon ja Tytyrin kalkkikivellä
18 %. Kattilan toiminnassa ei ilmennyt ongelmia.
Gotlantilainen kalkkikivi mureni ja karkasi patjasta
muita helpommin.
Huokoisuusmittaus elohopeaporosimetrilla ei tässä
tutkimuksessa antanut luotettavaa ennustetta kalkkikiven
rikinpidätyskyvystä leijukerroskattilassa. Huokoisuudet
mitattiin uunissa kalsinoiduista kalkkikivinäytteistä.
KW - desulfurization
KW - limestone
KW - fluidized bed processors
KW - fluidized beds
M3 - Report
SN - 951-38-2733-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Rikinpidätys leijukerroskattilassa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -