Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi

Translated title of the contribution: Risk analysis and numerical simulation of fires in machinery space of ships

Jouni Björkman, Liisa Heikkilä, Olavi Keski-Rahkonen

Research output: Book/ReportReport

1 Citation (Scopus)

Abstract

Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen paloturvallisuustekijät soveltaen NFPA:n (National Fire Protection Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia (onnistumispuuta). Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin onnistumispuuhun eli käänteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden paloturvallisuustekijöiden järjestelmälliseen tarkasteluun. Puun elementeille arvioitiin suhteelliset todennäköisyydet lukuarvoina, joista saadaan konehuoneen paloturvallisuustekijöitä kvantitatiivisesti, mikä tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen paloriskiä rahallisesti. Tällöin on mahdollista käsitellä paloturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden painoarvoja lukuina ja näin erottaa merkittävät asiat vähemmän tärkeistä ja suunnata konehuoneen paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin asioihin. Analyysissa käytettiin esimerkkilaivana suurta matkustaja-alusta. Konehuoneesta määriteltiin huonetilat tyyppeinä: pääkonehuone, apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, sähköpääkeskus, muuntajahuone, sähkötyöpaja, konetyöpaja ja kaapelitunneli. Puutarkastelu tehtiin jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi, ja sen jälkeen arvioitiin, mihin paloturvallisuustekijöihin voidaan vaikuttaa viiden vuoden aikajänteellä arvioimalla tekijöiden suhteellisten todennäköisyyksien ja paloturvallisuustason nousu. Analyysissa osoittautuivat merkittävimmiksi konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi sytytyslähteiden vähentäminen tulen käsittelystä annettavilla määräyksillä, ohjeilla ja asennekasvatuksella sekä suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla sytytyslähteisiin nähden ja aktiivisten palon sammuttamis- ja rajoittamismenetelmien kehittämisellä (automaattinen sammutus). Pääkone-, apukone- ja separaattorihuoneessa osoittautui merkittäväksi palokuorman kuljetuksen hallinta mm. koteloimalla palavia nesteitä sisältäviä putkia ja laitteita. Paloturvallisuuden arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli kaksinkertaiseksi näihin tekijöihin vaikuttamalla. Lisäksi tehtiin esimerkkinä pääkonehuoneen öljypalon numeerinen simulointi vyöhykemalliohjelmalla BRI2. Pääkonehuoneen öljypaloa voidaan pitää yhtenä merkittävimpänä paloriskinä konehuoneessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages32
ISBN (Print)951-38-5084-6
Publication statusPublished - 1997
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1809
ISSN1235-0605

Fingerprint

risk analysis
ships

Keywords

  • fires
  • fire protection
  • fire safety
  • safety engineering
  • ships
  • machinery
  • risk analysis
  • simulation
  • numerical analysis

Cite this

Björkman, J., Heikkilä, L., & Keski-Rahkonen, O. (1997). Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1809
Björkman, Jouni ; Heikkilä, Liisa ; Keski-Rahkonen, Olavi. / Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 32 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1809).
@book{6b2f079279e94457980fcc3d25a2168d,
title = "Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi",
abstract = "Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen paloturvallisuustekij{\"a}t soveltaen NFPA:n (National Fire Protection Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia (onnistumispuuta). Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin onnistumispuuhun eli k{\"a}{\"a}nteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden paloturvallisuustekij{\"o}iden j{\"a}rjestelm{\"a}lliseen tarkasteluun. Puun elementeille arvioitiin suhteelliset todenn{\"a}k{\"o}isyydet lukuarvoina, joista saadaan konehuoneen paloturvallisuustekij{\"o}it{\"a} kvantitatiivisesti, mik{\"a} tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen paloriski{\"a} rahallisesti. T{\"a}ll{\"o}in on mahdollista k{\"a}sitell{\"a} paloturvallisuuteen vaikuttavien tekij{\"o}iden painoarvoja lukuina ja n{\"a}in erottaa merkitt{\"a}v{\"a}t asiat v{\"a}hemm{\"a}n t{\"a}rkeist{\"a} ja suunnata konehuoneen paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin asioihin. Analyysissa k{\"a}ytettiin esimerkkilaivana suurta matkustaja-alusta. Konehuoneesta m{\"a}{\"a}riteltiin huonetilat tyyppein{\"a}: p{\"a}{\"a}konehuone, apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, s{\"a}hk{\"o}p{\"a}{\"a}keskus, muuntajahuone, s{\"a}hk{\"o}ty{\"o}paja, konety{\"o}paja ja kaapelitunneli. Puutarkastelu tehtiin jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi, ja sen j{\"a}lkeen arvioitiin, mihin paloturvallisuustekij{\"o}ihin voidaan vaikuttaa viiden vuoden aikaj{\"a}nteell{\"a} arvioimalla tekij{\"o}iden suhteellisten todenn{\"a}k{\"o}isyyksien ja paloturvallisuustason nousu. Analyysissa osoittautuivat merkitt{\"a}vimmiksi konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttaviksi tekij{\"o}iksi sytytysl{\"a}hteiden v{\"a}hent{\"a}minen tulen k{\"a}sittelyst{\"a} annettavilla m{\"a}{\"a}r{\"a}yksill{\"a}, ohjeilla ja asennekasvatuksella sek{\"a} suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla sytytysl{\"a}hteisiin n{\"a}hden ja aktiivisten palon sammuttamis- ja rajoittamismenetelmien kehitt{\"a}misell{\"a} (automaattinen sammutus). P{\"a}{\"a}kone-, apukone- ja separaattorihuoneessa osoittautui merkitt{\"a}v{\"a}ksi palokuorman kuljetuksen hallinta mm. koteloimalla palavia nesteit{\"a} sis{\"a}lt{\"a}vi{\"a} putkia ja laitteita. Paloturvallisuuden arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli kaksinkertaiseksi n{\"a}ihin tekij{\"o}ihin vaikuttamalla. Lis{\"a}ksi tehtiin esimerkkin{\"a} p{\"a}{\"a}konehuoneen {\"o}ljypalon numeerinen simulointi vy{\"o}hykemalliohjelmalla BRI2. P{\"a}{\"a}konehuoneen {\"o}ljypaloa voidaan pit{\"a}{\"a} yhten{\"a} merkitt{\"a}vimp{\"a}n{\"a} paloriskin{\"a} konehuoneessa.",
keywords = "fires, fire protection, fire safety, safety engineering, ships, machinery, risk analysis, simulation, numerical analysis",
author = "Jouni Bj{\"o}rkman and Liisa Heikkil{\"a} and Olavi Keski-Rahkonen",
year = "1997",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5084-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1809",
address = "Finland",

}

Björkman, J, Heikkilä, L & Keski-Rahkonen, O 1997, Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1809, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi. / Björkman, Jouni; Heikkilä, Liisa; Keski-Rahkonen, Olavi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 32 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1809).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi

AU - Björkman, Jouni

AU - Heikkilä, Liisa

AU - Keski-Rahkonen, Olavi

PY - 1997

Y1 - 1997

N2 - Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen paloturvallisuustekijät soveltaen NFPA:n (National Fire Protection Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia (onnistumispuuta). Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin onnistumispuuhun eli käänteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden paloturvallisuustekijöiden järjestelmälliseen tarkasteluun. Puun elementeille arvioitiin suhteelliset todennäköisyydet lukuarvoina, joista saadaan konehuoneen paloturvallisuustekijöitä kvantitatiivisesti, mikä tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen paloriskiä rahallisesti. Tällöin on mahdollista käsitellä paloturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden painoarvoja lukuina ja näin erottaa merkittävät asiat vähemmän tärkeistä ja suunnata konehuoneen paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin asioihin. Analyysissa käytettiin esimerkkilaivana suurta matkustaja-alusta. Konehuoneesta määriteltiin huonetilat tyyppeinä: pääkonehuone, apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, sähköpääkeskus, muuntajahuone, sähkötyöpaja, konetyöpaja ja kaapelitunneli. Puutarkastelu tehtiin jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi, ja sen jälkeen arvioitiin, mihin paloturvallisuustekijöihin voidaan vaikuttaa viiden vuoden aikajänteellä arvioimalla tekijöiden suhteellisten todennäköisyyksien ja paloturvallisuustason nousu. Analyysissa osoittautuivat merkittävimmiksi konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi sytytyslähteiden vähentäminen tulen käsittelystä annettavilla määräyksillä, ohjeilla ja asennekasvatuksella sekä suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla sytytyslähteisiin nähden ja aktiivisten palon sammuttamis- ja rajoittamismenetelmien kehittämisellä (automaattinen sammutus). Pääkone-, apukone- ja separaattorihuoneessa osoittautui merkittäväksi palokuorman kuljetuksen hallinta mm. koteloimalla palavia nesteitä sisältäviä putkia ja laitteita. Paloturvallisuuden arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli kaksinkertaiseksi näihin tekijöihin vaikuttamalla. Lisäksi tehtiin esimerkkinä pääkonehuoneen öljypalon numeerinen simulointi vyöhykemalliohjelmalla BRI2. Pääkonehuoneen öljypaloa voidaan pitää yhtenä merkittävimpänä paloriskinä konehuoneessa.

AB - Riskianalyysiprojektissa kartoitettiin laivan konehuoneen paloturvallisuustekijät soveltaen NFPA:n (National Fire Protection Association) paloturvallisuuden systeemianalyysia (onnistumispuuta). Asiantuntijaistunnoissa esiin tulleet konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ja asiat sijoitettiin onnistumispuuhun eli käänteisvikapuuhun. Puutarkastelu antaa mahdollisuuden paloturvallisuustekijöiden järjestelmälliseen tarkasteluun. Puun elementeille arvioitiin suhteelliset todennäköisyydet lukuarvoina, joista saadaan konehuoneen paloturvallisuustekijöitä kvantitatiivisesti, mikä tekee jatkossa mahdolliseksi arvioida konehuoneen paloriskiä rahallisesti. Tällöin on mahdollista käsitellä paloturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden painoarvoja lukuina ja näin erottaa merkittävät asiat vähemmän tärkeistä ja suunnata konehuoneen paloturvallisuustutkimusta olennaisimpiin asioihin. Analyysissa käytettiin esimerkkilaivana suurta matkustaja-alusta. Konehuoneesta määriteltiin huonetilat tyyppeinä: pääkonehuone, apukonehuone, separaattorihuone, valvomo, sähköpääkeskus, muuntajahuone, sähkötyöpaja, konetyöpaja ja kaapelitunneli. Puutarkastelu tehtiin jokaiselle tyyppihuoneelle ensin nykytilaa vastaavaksi, ja sen jälkeen arvioitiin, mihin paloturvallisuustekijöihin voidaan vaikuttaa viiden vuoden aikajänteellä arvioimalla tekijöiden suhteellisten todennäköisyyksien ja paloturvallisuustason nousu. Analyysissa osoittautuivat merkittävimmiksi konehuoneen paloturvallisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi sytytyslähteiden vähentäminen tulen käsittelystä annettavilla määräyksillä, ohjeilla ja asennekasvatuksella sekä suunnittelulla, palokuorman oikealla sijoittelulla sytytyslähteisiin nähden ja aktiivisten palon sammuttamis- ja rajoittamismenetelmien kehittämisellä (automaattinen sammutus). Pääkone-, apukone- ja separaattorihuoneessa osoittautui merkittäväksi palokuorman kuljetuksen hallinta mm. koteloimalla palavia nesteitä sisältäviä putkia ja laitteita. Paloturvallisuuden arvioitiin paranevan viiden vuoden aikana jopa yli kaksinkertaiseksi näihin tekijöihin vaikuttamalla. Lisäksi tehtiin esimerkkinä pääkonehuoneen öljypalon numeerinen simulointi vyöhykemalliohjelmalla BRI2. Pääkonehuoneen öljypaloa voidaan pitää yhtenä merkittävimpänä paloriskinä konehuoneessa.

KW - fires

KW - fire protection

KW - fire safety

KW - safety engineering

KW - ships

KW - machinery

KW - risk analysis

KW - simulation

KW - numerical analysis

M3 - Report

SN - 951-38-5084-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Björkman J, Heikkilä L, Keski-Rahkonen O. Laivan konehuoneen tulipalon riskianalyysi ja numeerinen simulointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 32 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1809).