Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön kehitysnäkymät

Rakennettu ympäristö muodostaa kansallisvarallisuudestamme merkittävän osan. Rakennettu ympäristö on ihmisen tuottamaa fyysistä ympäristöä, joka koostuu rakennuksista, liikenne-, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä tietoliikenteen verkoista sekä niihin toiminnallisesti liittyvistä rakennelmista, laitteista ja (rakennetuista) luonnonelementeistä. Tämä julkaisu esittelee näkemyksen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön kehityslinjoista painottuen rakennuksiin ja rakentamiseen. Näkemys esitetään muutostiekarttoina, joita on neljä. "Digitaaliset ratkaisut" käsittelee aihealueeseen liittyviä ja siinä sovellettavia teknologioita rakennetun ympäristön näkökulmasta. "Toimintatavat ja prosessit" käsittelee uusien teknologioiden mahdollistamia ja edellyttämiä muutoksia toimintatavoissa ja prosesseissa. "Palvelut" käsittelee digitaalisten ratkaisujen ja muuttuvien toimintatapojen ja prosessien mahdollistamia palveluita. Metatiekartta kiteyttää muiden tiekarttojen oleelliset ideat. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön kehitysnäkymien visio on seuraava: Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön teknologinen perusta nojaa tiedon oikea-aikaiseen jakamiseen ja hyödyntämiseen. Liiketoiminta tapahtuu verkostoissa. Tämä edellyttää yhteensopivia prosesseja ja toimintatapoja, joissa pystytään hyödyntämään yhteiskäyttöistä digitaalista tietoa, kuten esimerkiksi tietomalleja ja reaaliaikaista tietoa. Nämä tyydyttävät käyttäjän tai asiakkaan muuntuvat tarpeet sekä mahdollistavat hyvän käytettävyyden ja ajantasaiset palvelut. Tällä hetkellä rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologian state-of-the-art-ratkaisut ovat pääasiassa erillispalveluja. Edistyksellinen kysyntä on rajallista, ja rakennetun ympäristön informaatioteknologian tuottajat ja hyödyntäjät ovat eriytyneet kapeisiin lokeroihin. Palvelujen tuottajat tarjoavat kapea-alaisia niche-palveluita rajattuihin tarpeisiin. Nykyhetken state-of-the-art-palvelukokonaisuuksia on neljä: 1) suunnittelun, urakoinnin, käytön ja ylläpidon palvelut, 2) etäpalvelut, 3) turvallisuuspalvelut ja 4) uudet terveyspalvelut. Nykyhetkellä toimijoiden prosessit eivät vielä vastaa rakennetun ympäristön informaatioteknologiassa sovellettavan tietomalliajattelun tarpeita. Siksi tietomalleja ei voida täysimittaisesti hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Toinen toimintatapojen muutoskohta on tuotteistamisen kehittäminen sekä teknologisissa ratkaisuissa että niitä yhdistävissä palveluissa. Lyhyellä aikavälillä (1-5 vuotta) rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologian kehityskulut johtavat kohti integroidun tietomallin hyödyntämistä, mikä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen yhdistämisen uusin tavoin. Tietomallien soveltaminen vaatii kuitenkin sitä, että integroitujen tietomallien hyödyt ymmärretään ja avataan eri toimijoiden näkökulmista. Tuotteet ja palvelut käyttävät hyväkseen käyttäjälähtöistä sisällöntuotantoa. Rakennetun ympäristön palveluja tuotetaan verkostomaisin toimintatavoin. Lyhyellä aikavälillä oleellisiksi nousevat erityisesti seuraavat neljä palvelukokonaisuutta: 1) mallipalvelut, 2) datan keruu-, ylläpito- ja hallintapalvelut, 3) informaatiopohjaiset lisäarvopalvelut sekä 3) palveluiden integrointi. Rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen painottaa koko tuotteen elinkaaren arvoa ja siihen kohdistuvia palvelukokonaisuuksia. Pitkällä aikavälillä (5-15 vuotta) suunnitteluun ja tuotantoon alkaa muodostua globaalisti integroituja toimintamalleja siten, että laajat verkostot tuottavat rakennetun ympäristön palveluita. Loppukäyttäjää palvellaan koko suunnittelu- ja rakentamisprosessissa tarjoamalla erilaisia visualisointi-, modularisointi- ja palautteenantomekanismeja. Pitkällä aikavälillä nousevat erityisesti seuraavat palvelukokonaisuudet: ajantasaiset kiinteistötietojärjestelmät, päätöksentekoa ja käyttöä tukevat, integroituihin tietomalleihin perustuvat palvelut, elämys- ja terveyspalvelut sekä omaisuuden automaattiset arviointipalvelut. Pitkällä aikavälillä toimintatapojen muutosten edistämisessä keskeiseksi nousevat prosessien hallintaan tarkoitetut sovellukset ja työkalut. Keskeinen ratkaisu tässä suhteessa ovat visualisointia ja tietomalleja hyödyntävät sovellukset, joita voitaisiin käyttää virallisesti rakennustarkastuksen referenssinä. Uudenlaisiin tietomalleja ja integrointia hyödyntäviin palveluihin syntynee myös uudenlaisia palvelutuottajia. Tiekarttaprosessin perusteella tunnistettiin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön tulevaisuuden viisi suurta kehityslinjaa: 1) Digitaalisen tiedon määrä ja hyödynnettävyys rakennetussa ympäristössä kasvaa. On kehitettävä työkalut tiedon hallintaan, analysointiin ja tehokkaaseen käyttöön päätöksenteon tukena. 2) Tietomallien, laskentamenetelmien ja tietotekniikan suorituskyvyn kehittyminen mahdollistaa tuotteen monipuolistuvan virtuaalisen testaamisen. 3) Digitaalinen ja fyysinen maailma liittyvät toisiinsa tuotteen koko elinkaaren aikana. 4) Palvelupohjainen ohjelmistointegraatio, tilanteen mukaan ohjautuvat järjestelmät, sosiaalinen media ja paikannusteknologiat mahdollistavat automaattisesti käyttäjien tarpeisiin räätälöityvät rakennetun ympäristön palvelut. 5) Olemassa olevan rakennuskannan tietomallintaminen on merkittävä haaste, josta selviäminen edellyttää menetelmien ja teknologioiden kehittämistä.