Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus

Robotiikkaa on hyödynnetty teollisuudessa kymmeniä vuosia menestyksekkäästi. Teknologiankehittymisen myötä robotiikan soveltaminen on alkanut levitä myös teollisuuden ulkopuolelle palveluihin. Yksi yhä enemmän julkisuudessa näkyvä ajuri robotiikan kehittämiselle on maailmanlaajuisesti ikääntyvä väestö. On esitetty erilaisia skenaarioita siitä, miten ikääntyvät saavat kotiinsa robotin, joka auttaa arjen kotitöissä, muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ja kantaa kauppakassin. Hoitajat pukevat päälleen robottitukirangan, jonkaavulla he voivat selkäänsä rasittamatta siirtää sängyssä makaavan vanhuksen, tai ehkä kutsutaankin nostorobotti paikalle tekemään raskas työ. Jo nyt on toteutunut se, että hoivakotien muistisairaita vanhuksia viihdyttää hyljeterapiarobotti Paro tai tanssiva ja tietovisoja pitävä pikkurobotti Zora. Nykyhetkestä on vielä matkaa arjen apuri - skenaarioiden toteutumiseen, mutta robotiikkaan – mm. mekatroniikkaan, materiaaleihinja tekoälyyn – panostetaan voimakkaasti kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa, kutenEuroopan komission H2020-ohjelmassa. Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvostonrahoittama ROSE-hanke tutkii edellytyksiä, joilla robotiikkaa voidaan soveltaa suomalaisissa hyvinvointipalveluissa ja erityisesti ikäihmisten itsenäisen asumisen tukena ja hoitoja hoivapalveluissa. ROSEn lähestymistapa on monitieteinen ja sidosryhmiä useita: ikäihmisistä ja hoitajista palveluntuottajiin, teknologiayrityksiin ja innovaatiotoimijoihin. ROSE tarkastelee loppukäyttäjien tarpeita ja odotuksia, robottienhyväksyttävyyttä osana ikäihmisten palvelujärjestelmää, robottiteknologian kehittämistä,käyttöönoton haasteita palveluorganisaatioissa, hoitajien työn muutosta sekä yritysten ekosysteemin muotoutumista.