Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä: Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988

Seppo Saarelainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kilpisjärven Tullissa, valtatiellä 21 kehitettiin paikallisiin routimisolosuhteisiin mitoitettuja tierakenteita, joiden routanousu on enintään 50 mm. Koerakenteissa käytettiin eri koeosuuksilla paikallista, routivaa moreenia suoraan pohjamaalla ja eristettynä alta salaojamatolla, kevytsoraa, tehdaspakattua paaliturvetta, paikalla vaahdotettua polyuretaania ja suulakepuristettua polystyreenilevyä routaeristeenä sekä paikallisesta turpeesta rakennettua turvemaalaatikkorakennetta. Mitoitus tehtiin paikallisten ilmastotietojen mukaan käyttäen suunniteltujen rakenteiden arvioituja ominaisuuksia roudan syvyyden ja routanousun laskentaan kehitetyllä tietokoneohjelmalla. Talven 1987-88 seurantatulosten perusteella voitiin alustavasti arvioida, että rakenteiden routaantuminen vastasi ennakkoarvioita, kun taas routiminen oli pienempää tai enintään yhtä suurta kuin laskelmin oli arvioitavissa. Routivan moreenin käyttö rakenteissa näyttää lupaavalta. Turvetta voidaan käyttää routaeristeenä tai maalaatikkomateriaalina. Paikalla vaahdotettu polyuretaani omaa havaintojen mukaan saman lämpöeristyskyvyn kuin polystyreeni. Lämpöeristettyjen rakenteiden kantavuusmoduuli oli yleensä pienempi kuin kivennäismaarakenteiden.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages118
ISBN (Print)951-38-3677-0
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1107
ISSN0358-5085

Fingerprint

frost injury
roads
monitoring

Keywords

  • geotechnics
  • frost action
  • frozen soils
  • soil mechanics
  • repairs
  • damage
  • dimensioning
  • experimental building
  • road construction
  • Finland

Cite this

Saarelainen, S. (1990). Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä: Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1107
Saarelainen, Seppo. / Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä : Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1107).
@book{4f208ffbb86244b9be646c1b9deb432f,
title = "Routavaurioiden korjaus valtatiell{\"a} 21 Tullissa, Kilpisj{\"a}rvell{\"a}: Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988",
abstract = "Kilpisj{\"a}rven Tullissa, valtatiell{\"a} 21 kehitettiin paikallisiin routimisolosuhteisiin mitoitettuja tierakenteita, joiden routanousu on enint{\"a}{\"a}n 50 mm. Koerakenteissa k{\"a}ytettiin eri koeosuuksilla paikallista, routivaa moreenia suoraan pohjamaalla ja eristettyn{\"a} alta salaojamatolla, kevytsoraa, tehdaspakattua paaliturvetta, paikalla vaahdotettua polyuretaania ja suulakepuristettua polystyreenilevy{\"a} routaeristeen{\"a} sek{\"a} paikallisesta turpeesta rakennettua turvemaalaatikkorakennetta. Mitoitus tehtiin paikallisten ilmastotietojen mukaan k{\"a}ytt{\"a}en suunniteltujen rakenteiden arvioituja ominaisuuksia roudan syvyyden ja routanousun laskentaan kehitetyll{\"a} tietokoneohjelmalla. Talven 1987-88 seurantatulosten perusteella voitiin alustavasti arvioida, ett{\"a} rakenteiden routaantuminen vastasi ennakkoarvioita, kun taas routiminen oli pienemp{\"a}{\"a} tai enint{\"a}{\"a}n yht{\"a} suurta kuin laskelmin oli arvioitavissa. Routivan moreenin k{\"a}ytt{\"o} rakenteissa n{\"a}ytt{\"a}{\"a} lupaavalta. Turvetta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} routaeristeen{\"a} tai maalaatikkomateriaalina. Paikalla vaahdotettu polyuretaani omaa havaintojen mukaan saman l{\"a}mp{\"o}eristyskyvyn kuin polystyreeni. L{\"a}mp{\"o}eristettyjen rakenteiden kantavuusmoduuli oli yleens{\"a} pienempi kuin kivenn{\"a}ismaarakenteiden.",
keywords = "geotechnics, frost action, frozen soils, soil mechanics, repairs, damage, dimensioning, experimental building, road construction, Finland",
author = "Seppo Saarelainen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3677-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1107",
address = "Finland",

}

Saarelainen, S 1990, Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä: Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1107, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä : Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988. / Saarelainen, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1107).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä

T2 - Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988

AU - Saarelainen, Seppo

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Kilpisjärven Tullissa, valtatiellä 21 kehitettiin paikallisiin routimisolosuhteisiin mitoitettuja tierakenteita, joiden routanousu on enintään 50 mm. Koerakenteissa käytettiin eri koeosuuksilla paikallista, routivaa moreenia suoraan pohjamaalla ja eristettynä alta salaojamatolla, kevytsoraa, tehdaspakattua paaliturvetta, paikalla vaahdotettua polyuretaania ja suulakepuristettua polystyreenilevyä routaeristeenä sekä paikallisesta turpeesta rakennettua turvemaalaatikkorakennetta. Mitoitus tehtiin paikallisten ilmastotietojen mukaan käyttäen suunniteltujen rakenteiden arvioituja ominaisuuksia roudan syvyyden ja routanousun laskentaan kehitetyllä tietokoneohjelmalla. Talven 1987-88 seurantatulosten perusteella voitiin alustavasti arvioida, että rakenteiden routaantuminen vastasi ennakkoarvioita, kun taas routiminen oli pienempää tai enintään yhtä suurta kuin laskelmin oli arvioitavissa. Routivan moreenin käyttö rakenteissa näyttää lupaavalta. Turvetta voidaan käyttää routaeristeenä tai maalaatikkomateriaalina. Paikalla vaahdotettu polyuretaani omaa havaintojen mukaan saman lämpöeristyskyvyn kuin polystyreeni. Lämpöeristettyjen rakenteiden kantavuusmoduuli oli yleensä pienempi kuin kivennäismaarakenteiden.

AB - Kilpisjärven Tullissa, valtatiellä 21 kehitettiin paikallisiin routimisolosuhteisiin mitoitettuja tierakenteita, joiden routanousu on enintään 50 mm. Koerakenteissa käytettiin eri koeosuuksilla paikallista, routivaa moreenia suoraan pohjamaalla ja eristettynä alta salaojamatolla, kevytsoraa, tehdaspakattua paaliturvetta, paikalla vaahdotettua polyuretaania ja suulakepuristettua polystyreenilevyä routaeristeenä sekä paikallisesta turpeesta rakennettua turvemaalaatikkorakennetta. Mitoitus tehtiin paikallisten ilmastotietojen mukaan käyttäen suunniteltujen rakenteiden arvioituja ominaisuuksia roudan syvyyden ja routanousun laskentaan kehitetyllä tietokoneohjelmalla. Talven 1987-88 seurantatulosten perusteella voitiin alustavasti arvioida, että rakenteiden routaantuminen vastasi ennakkoarvioita, kun taas routiminen oli pienempää tai enintään yhtä suurta kuin laskelmin oli arvioitavissa. Routivan moreenin käyttö rakenteissa näyttää lupaavalta. Turvetta voidaan käyttää routaeristeenä tai maalaatikkomateriaalina. Paikalla vaahdotettu polyuretaani omaa havaintojen mukaan saman lämpöeristyskyvyn kuin polystyreeni. Lämpöeristettyjen rakenteiden kantavuusmoduuli oli yleensä pienempi kuin kivennäismaarakenteiden.

KW - geotechnics

KW - frost action

KW - frozen soils

KW - soil mechanics

KW - repairs

KW - damage

KW - dimensioning

KW - experimental building

KW - road construction

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-3677-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Saarelainen S. Routavaurioiden korjaus valtatiellä 21 Tullissa, Kilpisjärvellä: Mitoitus, koerakentaminen ja seuranta v. 1987 1988. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1107).