@book{f701619d053f4e76bf99248776a5a878,
title = "Ruiskubetoniohjeiden uusimiseen liittyv{\"a}t ty{\"o}maakokeet",
abstract = "Tutkittiin kokeellisesti m{\"a}rk{\"a}seosmenetelm{\"a}n soveltuvuutta l{\"a}hinn{\"a} kalliotilojen ruiskubetonoinnissa. Kalliotiloja ruiskutettiin seitsem{\"a}ll{\"a} erilaisella m{\"a}rk{\"a}seosmenetelm{\"a}n betonikoostumuksella. Vertailumenetelm{\"a}n{\"a} oli samassa kohteessa toteutettu ruiskutus kuivaseosmenetelm{\"a}ll{\"a}. Tutkittavia tekij{\"o}it{\"a} olivat l{\"a}hinn{\"a} kiihdytinlis{\"a}aineen annostus, ter{\"a}skuidut ja silika. M{\"a}rk{\"a}seosmenetelm{\"a}n ruiskutukset tehtiin ruuvipumpulla. Pumppu asetti joitakin rajoituksia ruiskuteltavalle betonille. Merkitt{\"a}vin rajoitus oli, ett{\"a} pumppauksen onnistuminen edellytti varsin notkeata betonimassaa. Notkeudesta oli seurauksena suuri ruiskubetonin kiihdyttimen annostus, mik{\"a} puolestaan heikensi merkitt{\"a}v{\"a}sti keskeisi{\"a} kovettuneen betonin ominaisuuksia, kuten vesitiiviytt{\"a} ja puristuslujuutta. Ruuvipumppuun perustuvalla kalustolla tehd{\"a}{\"a}n ja on jo vuosia tehty ruiskutuksia etup{\"a}{\"a}ss{\"a} Norjassa. Siell{\"a} ruiskutettavat kerrokset ovat kuitenkin huomattavasti paksumpia kuin Suomessa eik{\"a} vesitiiviydelle aseteta samanlaisia vaatimuksia kuin Suomessa. Norjassa ruiskubetonoitu pinta esimerkiksi liikennetunnelissa harvoin j{\"a}{\"a} n{\"a}kyv{\"a}ksi pinnaksi kuten Suomessa. Suomessa ruiskubetonikaluston tulee pysty{\"a} ruiskuttamaan oleellisesti j{\"a}ykemp{\"a}{\"a} betonimassaa kuin kokeissa, joissa betonin painuma oli noin 200-250 mm. Sopivana betonin notkeutena voidaan pit{\"a}{\"a} 100-150 mm:n painumaa. T{\"a}ll{\"o}in kiihdyttimen annostus pysyy viel{\"a} kohtuullisena ja betoni voidaan pumpata h{\"a}iri{\"o}tt{\"a} esimerkiksi m{\"a}nt{\"a}pumpulla. Kiihdyttimen aiheuttaman betonin loppulujuuden alenemisen vuoksi tulee k{\"a}ytt{\"a}{\"a} betonia, jonka lujuusluokka ylitt{\"a}{\"a} nimellislujuuden kahdella tai kolmella lujuusluokalla kiihdyttimen annostuksen ja kiihdytintyypin mukaan. Silika soveltuu hyvin m{\"a}rk{\"a}seosmenetelm{\"a}n betonimassan aineosaksi vastatessaan noin kolminkertaista sementtim{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Sideaineen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} voidaan siis v{\"a}hent{\"a}{\"a} tai vaihtoehtoisesti suurentaa betonin lujuutta. M{\"a}rk{\"a}seosmenetelm{\"a}n betonimassojen hienoainepitoisuus ja siit{\"a} johtuva vedentarve ovat suurehkoja. Sen vuoksi vedentarvetta v{\"a}hent{\"a}vien lis{\"a}aineiden k{\"a}ytt{\"o} my{\"o}s muissa kuin silikaa sis{\"a}lt{\"a}viss{\"a} betonimassoissa on luonnollista. Ruiskubetoni voi sis{\"a}lt{\"a}{\"a} my{\"o}s kuituja. Kuitubetonia k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} tulee varmistua etuk{\"a}teen siit{\"a}, ett{\"a} kuidut voidaan betoniasemalla annostella betonimassaan. Edelleen tulee varmistua siit{\"a}, ett{\"a} kuituja sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} betonimassa on pumpattavaa.",
keywords = "shotcrete, fibre concrete, mix design, tunnels, screw pumps",
author = "Kalervo Orantie",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3323-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "580",
address = "Finland",
}