TY - BOOK
T1 - Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille
AU - Paappanen, Teuvo
AU - Lindh, Tuulikki
AU - Impola, Risto
AU - Järvinen, Timo
AU - Tiihonen, Ismo
AU - Lötjönen, Timo
AU - Rinne, Samuli
N1 - Project code: 25127
PY - 2011
Y1 - 2011
N2 - Hankkeen tavoitteena oli edistää ruokohelven
laajamittakaavaisia käyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa.
Hankkeen osatehtäviä olivat helven tuotannon
potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehittäminen,
varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehittäminen,
energiasisällön mittaus ja markkinointi.
Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelemään
helpeä. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, että
ainakaan lähitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa määriä,
joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat
optimitilanteessa käyttää. Työvaiheita yhdistämällä,
esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdistämisellä, voidaan
korjuun kapasiteettia lisätä. Samoin on olemassa
itsekerääviä paalivaunuja, joilla paalien keräilyä
pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peittämisellä ja
pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehkäistä.
Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin,
mutta pintakerroksen vaikutus pyöröpaalin keskikosteuteen
on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja
peitettäessä tulisi niissä aina olla harjapaali, joka
estää vesipussien muodostumisen muovin päälle.
Tutkituilla sähköisillä kosteusmääritysmenetelmillä,
kuten NMR- ja mikroaaltomenetelmät, voitiin helven
kosteus määrittää keskimäärin suhteellisen tarkasti.
Menetelmät soveltuvat kuitenkin käytettäväksi vain
laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvellä.
Kosteusnäytteiden otto paaleista on haastavaa, koska
päältä päin ei voida nähdä, kuinka syvälle kosteus on
edennyt paaliin. Pyöröpaaleille määritettiin
mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla näyte
antaa paalin keskikosteuden.
AB - Hankkeen tavoitteena oli edistää ruokohelven
laajamittakaavaisia käyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa.
Hankkeen osatehtäviä olivat helven tuotannon
potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehittäminen,
varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehittäminen,
energiasisällön mittaus ja markkinointi.
Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelemään
helpeä. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, että
ainakaan lähitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa määriä,
joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat
optimitilanteessa käyttää. Työvaiheita yhdistämällä,
esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdistämisellä, voidaan
korjuun kapasiteettia lisätä. Samoin on olemassa
itsekerääviä paalivaunuja, joilla paalien keräilyä
pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peittämisellä ja
pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehkäistä.
Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin,
mutta pintakerroksen vaikutus pyöröpaalin keskikosteuteen
on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja
peitettäessä tulisi niissä aina olla harjapaali, joka
estää vesipussien muodostumisen muovin päälle.
Tutkituilla sähköisillä kosteusmääritysmenetelmillä,
kuten NMR- ja mikroaaltomenetelmät, voitiin helven
kosteus määrittää keskimäärin suhteellisen tarkasti.
Menetelmät soveltuvat kuitenkin käytettäväksi vain
laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvellä.
Kosteusnäytteiden otto paaleista on haastavaa, koska
päältä päin ei voida nähdä, kuinka syvälle kosteus on
edennyt paaliin. Pyöröpaaleille määritettiin
mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla näyte
antaa paalin keskikosteuden.
KW - energy crops
KW - reed canary grass
KW - mixed fuel
KW - combined heat and power
KW - business opportunities
KW - harvesting of energy crops
M3 - Report
SN - 978-951-38-7699-9
T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes
BT - Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -