Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi

Outi Varjonen, Hannu Hänninen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kevytvesireaktorin primaaripiirin materiaalien pinnoille syntyy käytön aikana radioaktiivinen oksidikerros, joka koostuu jäähdytteestä saostuneesta korroosiotuotekerroksesta ja hapettumakerroksesta. Näiden kerrosten poistoon käytetään dekontaminointia. Tutkimuksessa kokeiltiin kemiallisessa dekontaminoinnissa käytettävää LOMI-liuosta kevytvesireaktoriolosuhteita (BWR ja PWR) simuloivissa autoklaavikokeissa syntyneiden ruostumattomien terästen oksidikerrosten poistoon. Varsinaisten dekontaminointikokeiden lisäksi mitattiin materiaalien painohäviöt ja seurattiin redox-potentiaalia dekontaminointiliuoksissa.Ruostumattomien terästen (AISI 304 -teräs) korroosionopeudet olivat painohäviökokeiden mukaan 360 my m/vuosi. Ruostumattomilla teräksillä ei ole taipumusta pistekorroosioon eikä rakokorroosioon LOMI-liuoksissa sähkökemiallisten mittausten perusteella. Parhaiten BWR- ja PWR-olosuhteissa hapetetut ruostumattomat teräkset pystyttiin dekontaminoimaan LOMI-käsittelyllä, kun pH-arvo on alle 2,7. Herkistet tyjen ruostumattomien teräsnäytteiden raerajat syöpyivät dekontaminoinnissa. Muokkausmartensiitti syöpyi selektiivisesti LOMI-liuoksissa ja syöpyminen oli voimakkainta pH-arvojen ollessa matalia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages32
ISBN (Print)951-38-2720-8
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number445
ISSN1235-0613

Fingerprint

Decontamination
Stainless Steel
Oxidation-Reduction
austenitic steel

Keywords

  • nuclear reactor materials
  • austenitic stainless steels
  • decontamination

Cite this

Varjonen, O., & Hänninen, H. (1986). Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 445
Varjonen, Outi ; Hänninen, Hannu. / Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 445).
@book{ca46fa3dcfc3412cbca069cf42a3074a,
title = "Ruostumattoman ter{\"a}ksen LOMI- dekontaminointi",
abstract = "Kevytvesireaktorin primaaripiirin materiaalien pinnoille syntyy k{\"a}yt{\"o}n aikana radioaktiivinen oksidikerros, joka koostuu j{\"a}{\"a}hdytteest{\"a} saostuneesta korroosiotuotekerroksesta ja hapettumakerroksesta. N{\"a}iden kerrosten poistoon k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n dekontaminointia. Tutkimuksessa kokeiltiin kemiallisessa dekontaminoinnissa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}{\"a} LOMI-liuosta kevytvesireaktoriolosuhteita (BWR ja PWR) simuloivissa autoklaavikokeissa syntyneiden ruostumattomien ter{\"a}sten oksidikerrosten poistoon. Varsinaisten dekontaminointikokeiden lis{\"a}ksi mitattiin materiaalien painoh{\"a}vi{\"o}t ja seurattiin redox-potentiaalia dekontaminointiliuoksissa.Ruostumattomien ter{\"a}sten (AISI 304 -ter{\"a}s) korroosionopeudet olivat painoh{\"a}vi{\"o}kokeiden mukaan 360 my m/vuosi. Ruostumattomilla ter{\"a}ksill{\"a} ei ole taipumusta pistekorroosioon eik{\"a} rakokorroosioon LOMI-liuoksissa s{\"a}hk{\"o}kemiallisten mittausten perusteella. Parhaiten BWR- ja PWR-olosuhteissa hapetetut ruostumattomat ter{\"a}kset pystyttiin dekontaminoimaan LOMI-k{\"a}sittelyll{\"a}, kun pH-arvo on alle 2,7. Herkistet tyjen ruostumattomien ter{\"a}sn{\"a}ytteiden raerajat sy{\"o}pyiv{\"a}t dekontaminoinnissa. Muokkausmartensiitti sy{\"o}pyi selektiivisesti LOMI-liuoksissa ja sy{\"o}pyminen oli voimakkainta pH-arvojen ollessa matalia.",
keywords = "nuclear reactor materials, austenitic stainless steels, decontamination",
author = "Outi Varjonen and Hannu H{\"a}nninen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2720-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "445",
address = "Finland",

}

Varjonen, O & Hänninen, H 1986, Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 445, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi. / Varjonen, Outi; Hänninen, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 445).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi

AU - Varjonen, Outi

AU - Hänninen, Hannu

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Kevytvesireaktorin primaaripiirin materiaalien pinnoille syntyy käytön aikana radioaktiivinen oksidikerros, joka koostuu jäähdytteestä saostuneesta korroosiotuotekerroksesta ja hapettumakerroksesta. Näiden kerrosten poistoon käytetään dekontaminointia. Tutkimuksessa kokeiltiin kemiallisessa dekontaminoinnissa käytettävää LOMI-liuosta kevytvesireaktoriolosuhteita (BWR ja PWR) simuloivissa autoklaavikokeissa syntyneiden ruostumattomien terästen oksidikerrosten poistoon. Varsinaisten dekontaminointikokeiden lisäksi mitattiin materiaalien painohäviöt ja seurattiin redox-potentiaalia dekontaminointiliuoksissa.Ruostumattomien terästen (AISI 304 -teräs) korroosionopeudet olivat painohäviökokeiden mukaan 360 my m/vuosi. Ruostumattomilla teräksillä ei ole taipumusta pistekorroosioon eikä rakokorroosioon LOMI-liuoksissa sähkökemiallisten mittausten perusteella. Parhaiten BWR- ja PWR-olosuhteissa hapetetut ruostumattomat teräkset pystyttiin dekontaminoimaan LOMI-käsittelyllä, kun pH-arvo on alle 2,7. Herkistet tyjen ruostumattomien teräsnäytteiden raerajat syöpyivät dekontaminoinnissa. Muokkausmartensiitti syöpyi selektiivisesti LOMI-liuoksissa ja syöpyminen oli voimakkainta pH-arvojen ollessa matalia.

AB - Kevytvesireaktorin primaaripiirin materiaalien pinnoille syntyy käytön aikana radioaktiivinen oksidikerros, joka koostuu jäähdytteestä saostuneesta korroosiotuotekerroksesta ja hapettumakerroksesta. Näiden kerrosten poistoon käytetään dekontaminointia. Tutkimuksessa kokeiltiin kemiallisessa dekontaminoinnissa käytettävää LOMI-liuosta kevytvesireaktoriolosuhteita (BWR ja PWR) simuloivissa autoklaavikokeissa syntyneiden ruostumattomien terästen oksidikerrosten poistoon. Varsinaisten dekontaminointikokeiden lisäksi mitattiin materiaalien painohäviöt ja seurattiin redox-potentiaalia dekontaminointiliuoksissa.Ruostumattomien terästen (AISI 304 -teräs) korroosionopeudet olivat painohäviökokeiden mukaan 360 my m/vuosi. Ruostumattomilla teräksillä ei ole taipumusta pistekorroosioon eikä rakokorroosioon LOMI-liuoksissa sähkökemiallisten mittausten perusteella. Parhaiten BWR- ja PWR-olosuhteissa hapetetut ruostumattomat teräkset pystyttiin dekontaminoimaan LOMI-käsittelyllä, kun pH-arvo on alle 2,7. Herkistet tyjen ruostumattomien teräsnäytteiden raerajat syöpyivät dekontaminoinnissa. Muokkausmartensiitti syöpyi selektiivisesti LOMI-liuoksissa ja syöpyminen oli voimakkainta pH-arvojen ollessa matalia.

KW - nuclear reactor materials

KW - austenitic stainless steels

KW - decontamination

M3 - Report

SN - 951-38-2720-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Varjonen O, Hänninen H. Ruostumattoman teräksen LOMI- dekontaminointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 445).