TY - BOOK
T1 - Ruskolahon kehittyminen ja leviäminen puurakenteissa
AU - Viitanen, Hannu
AU - Ritschkoff, Anne-Christine
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat
useimmiten syynä rakennuksissa esiintyviin biologisiin
vaurioihin; home-, laho- ja hyönteisvaurioihin.
Lahottajasienet vaativat itiöiden itämiseen, kasvun
alkamiseen ja rihmaston leviämiseen suuremmat
kosteuspitoisuudet kuin homesienet: ilman suhteellisen
kosteuden on oltava vähintäin 95...98 % ja puun kosteuden
lähellä kyllästymiskosteutta. Lahottajasienet lisäävät
aktiivisesti puun kosteutta sienilajista, materiaalista,
ympäristöolosuhteista, ajasta ja lahon asteesta riippuen.
Ruskolahottajasienten optimikosteudet ovat 30...70 %,
mutta lahon edetessä kosteudet kasvavat ja saattavat olla
jopa 150...250 %. Lahottajasienten kasvu voi alkaa
lämpötilan ollessa yli 0...+10 °C lajista riippuen, mutta
kasvu on tällöin hidasta. Optimilämpötilat vaihtelevat
lajista riippuen +15...+45 °C, mutta kosteuden on tällöin
oltava riittävä vastaten yli 95 % suhteellista ilman
kosteutta. Lattiasienen rihmasto kuolee jo +35...+50 °C
lämpötilassa, mutta eräät ruskolahottajasienet kestävät
muutamia tunteja jopa +60.. +80 °C lämpötiloja. Itiöiden
itämiskyky heikkenee muutamassa tunnissa jo +65 °C:ssa,
ja ne kuolevat muutamassa tunnissa yli +90...+105 °C
lämpötilassa. Puun lahoamiseen vaikuttavat hyvin monet
muuttujat: vaurio-organismit ja niiden vaikutusajat,
puulaji, pinta- ja sydänpuun osuus, ympäristöolosuhteet
ja muut puurakenteisiin rajoittuvat materiaalit.
Lahottajasienten aiheuttama painohäviö ei ole riittävä
mitattaessa sienen puuhun aiheuttamia lujuus- ja
koostumusmuutoksia, sillä ruskolahottajasienten rihmastot
tunkeutuvat hyvin nopeasti puun sisään ja lujuuden
muutokset ovat merkittäviä jo pienillä
painohäviöarvoilla.
AB - Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat
useimmiten syynä rakennuksissa esiintyviin biologisiin
vaurioihin; home-, laho- ja hyönteisvaurioihin.
Lahottajasienet vaativat itiöiden itämiseen, kasvun
alkamiseen ja rihmaston leviämiseen suuremmat
kosteuspitoisuudet kuin homesienet: ilman suhteellisen
kosteuden on oltava vähintäin 95...98 % ja puun kosteuden
lähellä kyllästymiskosteutta. Lahottajasienet lisäävät
aktiivisesti puun kosteutta sienilajista, materiaalista,
ympäristöolosuhteista, ajasta ja lahon asteesta riippuen.
Ruskolahottajasienten optimikosteudet ovat 30...70 %,
mutta lahon edetessä kosteudet kasvavat ja saattavat olla
jopa 150...250 %. Lahottajasienten kasvu voi alkaa
lämpötilan ollessa yli 0...+10 °C lajista riippuen, mutta
kasvu on tällöin hidasta. Optimilämpötilat vaihtelevat
lajista riippuen +15...+45 °C, mutta kosteuden on tällöin
oltava riittävä vastaten yli 95 % suhteellista ilman
kosteutta. Lattiasienen rihmasto kuolee jo +35...+50 °C
lämpötilassa, mutta eräät ruskolahottajasienet kestävät
muutamia tunteja jopa +60.. +80 °C lämpötiloja. Itiöiden
itämiskyky heikkenee muutamassa tunnissa jo +65 °C:ssa,
ja ne kuolevat muutamassa tunnissa yli +90...+105 °C
lämpötilassa. Puun lahoamiseen vaikuttavat hyvin monet
muuttujat: vaurio-organismit ja niiden vaikutusajat,
puulaji, pinta- ja sydänpuun osuus, ympäristöolosuhteet
ja muut puurakenteisiin rajoittuvat materiaalit.
Lahottajasienten aiheuttama painohäviö ei ole riittävä
mitattaessa sienen puuhun aiheuttamia lujuus- ja
koostumusmuutoksia, sillä ruskolahottajasienten rihmastot
tunkeutuvat hyvin nopeasti puun sisään ja lujuuden
muutokset ovat merkittäviä jo pienillä
painohäviöarvoilla.
KW - wood
KW - wooden structures
KW - decay
KW - fungi
KW - weight losses
KW - growth
KW - spreading
KW - conditions
KW - moisture
KW - temperature
M3 - Report
SN - 951-38-3520-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Ruskolahon kehittyminen ja leviäminen puurakenteissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -