TY - BOOK
T1 - Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö
AU - Penttala, Vesa
AU - Markkola, Erkki
PY - 1976
Y1 - 1976
N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli edistää sähköllä
lämmitettävien suur- ja pöytämuottien käyttöä ja samalla
antaa käytäntöön soveltuvia ohjeita ja suosituksia
muottien rakenteesta ja muottilämmityksestä. Tarkoitus on
ollut käsitellä nykyisin Suomessa käytössä olevaa
muottikalustoa eikä ryhtyä kehittelemään uusia
muottijärjestelmiä, joskin myös tulevaisuudennäkymiä on
lyhyesti sivuttu.
Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimmät
käytössä olevat ratkaisut ja käsitelty näiden puutteita
ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen
yhtenäistäminen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että
vältyttäisiin muottien muutostyöltä. Lämmöneristämisen
suhteen on nykyisissä muoteissa vielä paljon
parantamista.
Muottilämmitykseen käytetään Suomessa suojajännite- ja
verkkojännitelämmitystä, joiden periaatteita ja
säätömahdollisuuksia on käsitelty. Betonin kovettumisen
kannalta olisi tärkeää, että muottien lämmitysteho
jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin
lämmitysteho jakautuu lähes tasaisesti muottipinnan
alueelle. Lämmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin
paljon suurempi kuin muotin keskialueella:
lämpötilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen.
Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa lämmityksen
suunnittelulle, joka käytännössä on nykyisin hyvin
ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen,
minkä johdosta on tässä yhteydessä esitetty
laskentamenetelmät jolla voidaan arvioida tarvittava
muottilämmitysteho ja -aika.
Lopuksi on tarkasteltu sähköllä lämmitettävien muottien
käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuten lämmityksen
valvontaa, joka sisältää myös betonin lämpötilan,
seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sekä rakenteiden
jälkihoitoa.
AB - Tutkimuksen tavoitteena oli edistää sähköllä
lämmitettävien suur- ja pöytämuottien käyttöä ja samalla
antaa käytäntöön soveltuvia ohjeita ja suosituksia
muottien rakenteesta ja muottilämmityksestä. Tarkoitus on
ollut käsitellä nykyisin Suomessa käytössä olevaa
muottikalustoa eikä ryhtyä kehittelemään uusia
muottijärjestelmiä, joskin myös tulevaisuudennäkymiä on
lyhyesti sivuttu.
Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimmät
käytössä olevat ratkaisut ja käsitelty näiden puutteita
ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen
yhtenäistäminen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että
vältyttäisiin muottien muutostyöltä. Lämmöneristämisen
suhteen on nykyisissä muoteissa vielä paljon
parantamista.
Muottilämmitykseen käytetään Suomessa suojajännite- ja
verkkojännitelämmitystä, joiden periaatteita ja
säätömahdollisuuksia on käsitelty. Betonin kovettumisen
kannalta olisi tärkeää, että muottien lämmitysteho
jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin
lämmitysteho jakautuu lähes tasaisesti muottipinnan
alueelle. Lämmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin
paljon suurempi kuin muotin keskialueella:
lämpötilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen.
Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa lämmityksen
suunnittelulle, joka käytännössä on nykyisin hyvin
ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen,
minkä johdosta on tässä yhteydessä esitetty
laskentamenetelmät jolla voidaan arvioida tarvittava
muottilämmitysteho ja -aika.
Lopuksi on tarkasteltu sähköllä lämmitettävien muottien
käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuten lämmityksen
valvontaa, joka sisältää myös betonin lämpötilan,
seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sekä rakenteiden
jälkihoitoa.
M3 - Report
SN - 951-38-0325-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
BT - Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -