Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö

Vesa Penttala, Erkki Markkola

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli edistää sähköllä lämmitettävien suur- ja pöytämuottien käyttöä ja samalla antaa käytäntöön soveltuvia ohjeita ja suosituksia muottien rakenteesta ja muottilämmityksestä. Tarkoitus on ollut käsitellä nykyisin Suomessa käytössä olevaa muottikalustoa eikä ryhtyä kehittelemään uusia muottijärjestelmiä, joskin myös tulevaisuudennäkymiä on lyhyesti sivuttu. Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimmät käytössä olevat ratkaisut ja käsitelty näiden puutteita ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen yhtenäistäminen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että vältyttäisiin muottien muutostyöltä. Lämmöneristämisen suhteen on nykyisissä muoteissa vielä paljon parantamista. Muottilämmitykseen käytetään Suomessa suojajännite- ja verkkojännitelämmitystä, joiden periaatteita ja säätömahdollisuuksia on käsitelty. Betonin kovettumisen kannalta olisi tärkeää, että muottien lämmitysteho jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin lämmitysteho jakautuu lähes tasaisesti muottipinnan alueelle. Lämmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin paljon suurempi kuin muotin keskialueella: lämpötilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa lämmityksen suunnittelulle, joka käytännössä on nykyisin hyvin ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen, minkä johdosta on tässä yhteydessä esitetty laskentamenetelmät jolla voidaan arvioida tarvittava muottilämmitysteho ja -aika. Lopuksi on tarkasteltu sähköllä lämmitettävien muottien käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuten lämmityksen valvontaa, joka sisältää myös betonin lämpötilan, seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sekä rakenteiden jälkihoitoa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-0325-2
Publication statusPublished - 1976
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherVTT
Volume42
ISSN (Print)0355-3442

Fingerprint

mink

Cite this

Penttala, V., & Markkola, E. (1976). Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 42
Penttala, Vesa ; Markkola, Erkki. / Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1976. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 42).
@book{9ecad622cff044fc9401aab28530f1b9,
title = "S{\"a}hk{\"o}ll{\"a} l{\"a}mmitett{\"a}v{\"a}t suur-ja p{\"o}yt{\"a}muotit sek{\"a} niiden k{\"a}ytt{\"o}",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli edist{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}ll{\"a} l{\"a}mmitett{\"a}vien suur- ja p{\"o}yt{\"a}muottien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja samalla antaa k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n soveltuvia ohjeita ja suosituksia muottien rakenteesta ja muottil{\"a}mmityksest{\"a}. Tarkoitus on ollut k{\"a}sitell{\"a} nykyisin Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaa muottikalustoa eik{\"a} ryhty{\"a} kehittelem{\"a}{\"a}n uusia muottij{\"a}rjestelmi{\"a}, joskin my{\"o}s tulevaisuudenn{\"a}kymi{\"a} on lyhyesti sivuttu. Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimm{\"a}t k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat ratkaisut ja k{\"a}sitelty n{\"a}iden puutteita ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen yhten{\"a}ist{\"a}minen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, ett{\"a} v{\"a}ltytt{\"a}isiin muottien muutosty{\"o}lt{\"a}. L{\"a}mm{\"o}nerist{\"a}misen suhteen on nykyisiss{\"a} muoteissa viel{\"a} paljon parantamista. Muottil{\"a}mmitykseen k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n Suomessa suojaj{\"a}nnite- ja verkkoj{\"a}nnitel{\"a}mmityst{\"a}, joiden periaatteita ja s{\"a}{\"a}t{\"o}mahdollisuuksia on k{\"a}sitelty. Betonin kovettumisen kannalta olisi t{\"a}rke{\"a}{\"a}, ett{\"a} muottien l{\"a}mmitysteho jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin l{\"a}mmitysteho jakautuu l{\"a}hes tasaisesti muottipinnan alueelle. L{\"a}mmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin paljon suurempi kuin muotin keskialueella: l{\"a}mp{\"o}tilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen. Tutkimuksessa on pantu erityist{\"a} painoa l{\"a}mmityksen suunnittelulle, joka k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} on nykyisin hyvin ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen, mink{\"a} johdosta on t{\"a}ss{\"a} yhteydess{\"a} esitetty laskentamenetelm{\"a}t jolla voidaan arvioida tarvittava muottil{\"a}mmitysteho ja -aika. Lopuksi on tarkasteltu s{\"a}hk{\"o}ll{\"a} l{\"a}mmitett{\"a}vien muottien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyvi{\"a} toimenpiteit{\"a} kuten l{\"a}mmityksen valvontaa, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} my{\"o}s betonin l{\"a}mp{\"o}tilan, seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sek{\"a} rakenteiden j{\"a}lkihoitoa.",
author = "Vesa Penttala and Erkki Markkola",
year = "1976",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0325-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Penttala, V & Markkola, E 1976, Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 42, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö. / Penttala, Vesa; Markkola, Erkki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1976. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 42).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö

AU - Penttala, Vesa

AU - Markkola, Erkki

PY - 1976

Y1 - 1976

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli edistää sähköllä lämmitettävien suur- ja pöytämuottien käyttöä ja samalla antaa käytäntöön soveltuvia ohjeita ja suosituksia muottien rakenteesta ja muottilämmityksestä. Tarkoitus on ollut käsitellä nykyisin Suomessa käytössä olevaa muottikalustoa eikä ryhtyä kehittelemään uusia muottijärjestelmiä, joskin myös tulevaisuudennäkymiä on lyhyesti sivuttu. Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimmät käytössä olevat ratkaisut ja käsitelty näiden puutteita ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen yhtenäistäminen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että vältyttäisiin muottien muutostyöltä. Lämmöneristämisen suhteen on nykyisissä muoteissa vielä paljon parantamista. Muottilämmitykseen käytetään Suomessa suojajännite- ja verkkojännitelämmitystä, joiden periaatteita ja säätömahdollisuuksia on käsitelty. Betonin kovettumisen kannalta olisi tärkeää, että muottien lämmitysteho jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin lämmitysteho jakautuu lähes tasaisesti muottipinnan alueelle. Lämmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin paljon suurempi kuin muotin keskialueella: lämpötilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa lämmityksen suunnittelulle, joka käytännössä on nykyisin hyvin ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen, minkä johdosta on tässä yhteydessä esitetty laskentamenetelmät jolla voidaan arvioida tarvittava muottilämmitysteho ja -aika. Lopuksi on tarkasteltu sähköllä lämmitettävien muottien käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuten lämmityksen valvontaa, joka sisältää myös betonin lämpötilan, seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sekä rakenteiden jälkihoitoa.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli edistää sähköllä lämmitettävien suur- ja pöytämuottien käyttöä ja samalla antaa käytäntöön soveltuvia ohjeita ja suosituksia muottien rakenteesta ja muottilämmityksestä. Tarkoitus on ollut käsitellä nykyisin Suomessa käytössä olevaa muottikalustoa eikä ryhtyä kehittelemään uusia muottijärjestelmiä, joskin myös tulevaisuudennäkymiä on lyhyesti sivuttu. Muottien rakenteen osalta on esitelty tyypillisimmät käytössä olevat ratkaisut ja käsitelty näiden puutteita ja kehitysi mahdollisuuksia. Muottien kokojen yhtenäistäminen olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että vältyttäisiin muottien muutostyöltä. Lämmöneristämisen suhteen on nykyisissä muoteissa vielä paljon parantamista. Muottilämmitykseen käytetään Suomessa suojajännite- ja verkkojännitelämmitystä, joiden periaatteita ja säätömahdollisuuksia on käsitelty. Betonin kovettumisen kannalta olisi tärkeää, että muottien lämmitysteho jakautuisi todellisen tehontarpeen mukaisesti. Nykyisin lämmitysteho jakautuu lähes tasaisesti muottipinnan alueelle. Lämmitystehon tarve reunoilla on kuitenkin paljon suurempi kuin muotin keskialueella: lämpötilanmittausten mukaan jopa kaksinkertainen. Tutkimuksessa on pantu erityistä painoa lämmityksen suunnittelulle, joka käytännössä on nykyisin hyvin ylimalkaista. Syyksi on todettu ohjeiden puuttuminen, minkä johdosta on tässä yhteydessä esitetty laskentamenetelmät jolla voidaan arvioida tarvittava muottilämmitysteho ja -aika. Lopuksi on tarkasteltu sähköllä lämmitettävien muottien käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuten lämmityksen valvontaa, joka sisältää myös betonin lämpötilan, seuraamisen, rakenteiden varatuentaa sekä rakenteiden jälkihoitoa.

M3 - Report

SN - 951-38-0325-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Penttala V, Markkola E. Sähköllä lämmitettävät suur-ja pöytämuotit sekä niiden käyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1976. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 42).