Sähkön ja kotimaisen polttoaineen yhteiskäyttö pientalon lämmöntuotossa

Eeva Rauramo; Veijo Matilainen

Sähkön ja kotimaisen polttoaineen yhteiskäyttö pientalon lämmöntuotossa

Eeva Rauramo, Veijo Matilainen

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Kaksoislämmityksen mahdollistavia laitekokonaisuuksia on useita, ja tässä tutkimuksessa on haluttu pysyä kahdessa yleisimmässä tyypissä, jotka ovat - suora sähkölämmitys ja uuniratkaisut sekä - varaava lämmitysjärjestelmä, jossa sekä sähkön että kattilan tuottama lämpö siirretään ensin varaajaan ja vasta sieltä käyttöön. Kun suora sähkölämmitys yhdistetään uunilämmitykseen, on sähkö- ja uuni-tehojen oleellisimpana valintakriteerinä ylilämmön määrä, joka tietystä uunitehosta lähtee jyrkästi kasvamaan. Mitä nopeammin uuni reagoi, sitä nopeammin ylilämmitysenergia kasvaa. Sähkölämmityksen liittymäteho 4 kW (rakennuksen tehontarve 7,5 kW) riittää sydänmuuriratkaisuissa tyydyttämään lämmöntarpeen vähäistä vajetta lukuun ottamatta. Uuniratkaisuissa vajetta tulee jo yli 10 t. Kaminaratkaisuissa lämmönluovutus on niin nopeata, että kaksi kertaa vuorokaudessa suoritetulla lämmitykselläkään ei päästä läm-mitystavoitteeseen. Käytettäessä sydänmuuria, joka luovuttaa lämmön tasaisesti ja muodostaa hallitun pohjakuorman, putoaa sähköenergian osuus 55 %:iin, vaikka muuria ei käytetäkään ulkolämpötilan ollessa nollan yläpuolella. Uunilla sähkö-energian osuus on jo yli 70 % ja kaminalla ei energiaosuuteen voida järke-västi juuri vaikuttaa. Varaaja-kattila-yhdistelmän mitoitus on suoritettava seuraavien sääntöjen mukaan: - Haluttaessa käyttäjä varaajaa täysin hyödyksi on varaajan suuruuden oltava 1,5-3,0 m . Taloudellinen optimi on ehdottomasti alle 2 m3 ja varaaja ei kannata lämpöteknisesti yli m3:n - Yösähkötehon lämpöteknisesti suositeltavin alue on 9...12 kW 9 kW:a pienemmillä tehoilla lämmitystyö kasvaa voimakkaasti ja yli 12 kW:n tehoilla ei ole kovin suurta vaikutusta lämmitystyön määrään. Tulostus vastaa kertakäyttöistä yläpalokattilaa. Jos käytetään varastopesällä varustettua alapalokattilaa, pienenevät lämmityskerrat hieman. - Sähköenergian osuus kokonaisenergiasta on 12 kW:n tehosta alkaen yli 90 %. 9 kW:n tehollakin on sähköenergian osuus vielä yli 80 %. Täl-löin käyttäjäkuntaa on kuitenkin ohjattava tariffi- tai muulla poli-tiikalla siihen, että kattilaa käytetään erityisesti huippukautena.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	43
ISBN (Print)	951-38-1251-0
Publication status	Published - 1981
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number	3
ISSN	0358-5085

Keywords

electric heating
heating
buildings

Cite this

@book{91552adb27c64570af6da99bd0579141,

title = "S{\"a}hk{\"o}n ja kotimaisen polttoaineen yhteisk{\"a}ytt{\"o} pientalon l{\"a}mm{\"o}ntuotossa",

abstract = "Kaksoisl{\"a}mmityksen mahdollistavia laitekokonaisuuksia on useita, ja t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa on haluttu pysy{\"a} kahdessa yleisimm{\"a}ss{\"a} tyypiss{\"a}, jotka ovat - suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys ja uuniratkaisut sek{\"a} - varaava l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}, jossa sek{\"a} s{\"a}hk{\"o}n ett{\"a} kattilan tuottama l{\"a}mp{\"o} siirret{\"a}{\"a}n ensin varaajaan ja vasta sielt{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kun suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys yhdistet{\"a}{\"a}n uunil{\"a}mmitykseen, on s{\"a}hk{\"o}- ja uuni-tehojen oleellisimpana valintakriteerin{\"a} ylil{\"a}mm{\"o}n m{\"a}{\"a}r{\"a}, joka tietyst{\"a} uunitehosta l{\"a}htee jyrk{\"a}sti kasvamaan. Mit{\"a} nopeammin uuni reagoi, sit{\"a} nopeammin ylil{\"a}mmitysenergia kasvaa. S{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen liittym{\"a}teho 4 kW (rakennuksen tehontarve 7,5 kW) riitt{\"a}{\"a} syd{\"a}nmuuriratkaisuissa tyydytt{\"a}m{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}ntarpeen v{\"a}h{\"a}ist{\"a} vajetta lukuun ottamatta. Uuniratkaisuissa vajetta tulee jo yli 10 t. Kaminaratkaisuissa l{\"a}mm{\"o}nluovutus on niin nopeata, ett{\"a} kaksi kertaa vuorokaudessa suoritetulla l{\"a}mmityksell{\"a}k{\"a}{\"a}n ei p{\"a}{\"a}st{\"a} l{\"a}m-mitystavoitteeseen. K{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} syd{\"a}nmuuria, joka luovuttaa l{\"a}mm{\"o}n tasaisesti ja muodostaa hallitun pohjakuorman, putoaa s{\"a}hk{\"o}energian osuus 55 %:iin, vaikka muuria ei k{\"a}ytet{\"a}k{\"a}{\"a}n ulkol{\"a}mp{\"o}tilan ollessa nollan yl{\"a}puolella. Uunilla s{\"a}hk{\"o}-energian osuus on jo yli 70 % ja kaminalla ei energiaosuuteen voida j{\"a}rke-v{\"a}sti juuri vaikuttaa. Varaaja-kattila-yhdistelm{\"a}n mitoitus on suoritettava seuraavien s{\"a}{\"a}nt{\"o}jen mukaan: - Haluttaessa k{\"a}ytt{\"a}j{\"a} varaajaa t{\"a}ysin hy{\"o}dyksi on varaajan suuruuden oltava 1,5-3,0 m . Taloudellinen optimi on ehdottomasti alle 2 m3 ja varaaja ei kannata l{\"a}mp{\"o}teknisesti yli m3:n - Y{\"o}s{\"a}hk{\"o}tehon l{\"a}mp{\"o}teknisesti suositeltavin alue on 9...12 kW 9 kW:a pienemmill{\"a} tehoilla l{\"a}mmitysty{\"o} kasvaa voimakkaasti ja yli 12 kW:n tehoilla ei ole kovin suurta vaikutusta l{\"a}mmitysty{\"o}n m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n. Tulostus vastaa kertak{\"a}ytt{\"o}ist{\"a} yl{\"a}palokattilaa. Jos k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n varastopes{\"a}ll{\"a} varustettua alapalokattilaa, pienenev{\"a}t l{\"a}mmityskerrat hieman. - S{\"a}hk{\"o}energian osuus kokonaisenergiasta on 12 kW:n tehosta alkaen yli 90 %. 9 kW:n tehollakin on s{\"a}hk{\"o}energian osuus viel{\"a} yli 80 %. T{\"a}l-l{\"o}in k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kuntaa on kuitenkin ohjattava tariffi- tai muulla poli-tiikalla siihen, ett{\"a} kattilaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n erityisesti huippukautena.",

keywords = "electric heating, heating, buildings",

author = "Eeva Rauramo and Veijo Matilainen",

year = "1981",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-1251-0",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "3",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Sähkön ja kotimaisen polttoaineen yhteiskäyttö pientalon lämmöntuotossa

AU - Rauramo, Eeva

AU - Matilainen, Veijo

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Kaksoislämmityksen mahdollistavia laitekokonaisuuksia on useita, ja tässä tutkimuksessa on haluttu pysyä kahdessa yleisimmässä tyypissä, jotka ovat - suora sähkölämmitys ja uuniratkaisut sekä - varaava lämmitysjärjestelmä, jossa sekä sähkön että kattilan tuottama lämpö siirretään ensin varaajaan ja vasta sieltä käyttöön. Kun suora sähkölämmitys yhdistetään uunilämmitykseen, on sähkö- ja uuni-tehojen oleellisimpana valintakriteerinä ylilämmön määrä, joka tietystä uunitehosta lähtee jyrkästi kasvamaan. Mitä nopeammin uuni reagoi, sitä nopeammin ylilämmitysenergia kasvaa. Sähkölämmityksen liittymäteho 4 kW (rakennuksen tehontarve 7,5 kW) riittää sydänmuuriratkaisuissa tyydyttämään lämmöntarpeen vähäistä vajetta lukuun ottamatta. Uuniratkaisuissa vajetta tulee jo yli 10 t. Kaminaratkaisuissa lämmönluovutus on niin nopeata, että kaksi kertaa vuorokaudessa suoritetulla lämmitykselläkään ei päästä läm-mitystavoitteeseen. Käytettäessä sydänmuuria, joka luovuttaa lämmön tasaisesti ja muodostaa hallitun pohjakuorman, putoaa sähköenergian osuus 55 %:iin, vaikka muuria ei käytetäkään ulkolämpötilan ollessa nollan yläpuolella. Uunilla sähkö-energian osuus on jo yli 70 % ja kaminalla ei energiaosuuteen voida järke-västi juuri vaikuttaa. Varaaja-kattila-yhdistelmän mitoitus on suoritettava seuraavien sääntöjen mukaan: - Haluttaessa käyttäjä varaajaa täysin hyödyksi on varaajan suuruuden oltava 1,5-3,0 m . Taloudellinen optimi on ehdottomasti alle 2 m3 ja varaaja ei kannata lämpöteknisesti yli m3:n - Yösähkötehon lämpöteknisesti suositeltavin alue on 9...12 kW 9 kW:a pienemmillä tehoilla lämmitystyö kasvaa voimakkaasti ja yli 12 kW:n tehoilla ei ole kovin suurta vaikutusta lämmitystyön määrään. Tulostus vastaa kertakäyttöistä yläpalokattilaa. Jos käytetään varastopesällä varustettua alapalokattilaa, pienenevät lämmityskerrat hieman. - Sähköenergian osuus kokonaisenergiasta on 12 kW:n tehosta alkaen yli 90 %. 9 kW:n tehollakin on sähköenergian osuus vielä yli 80 %. Täl-löin käyttäjäkuntaa on kuitenkin ohjattava tariffi- tai muulla poli-tiikalla siihen, että kattilaa käytetään erityisesti huippukautena.

AB - Kaksoislämmityksen mahdollistavia laitekokonaisuuksia on useita, ja tässä tutkimuksessa on haluttu pysyä kahdessa yleisimmässä tyypissä, jotka ovat - suora sähkölämmitys ja uuniratkaisut sekä - varaava lämmitysjärjestelmä, jossa sekä sähkön että kattilan tuottama lämpö siirretään ensin varaajaan ja vasta sieltä käyttöön. Kun suora sähkölämmitys yhdistetään uunilämmitykseen, on sähkö- ja uuni-tehojen oleellisimpana valintakriteerinä ylilämmön määrä, joka tietystä uunitehosta lähtee jyrkästi kasvamaan. Mitä nopeammin uuni reagoi, sitä nopeammin ylilämmitysenergia kasvaa. Sähkölämmityksen liittymäteho 4 kW (rakennuksen tehontarve 7,5 kW) riittää sydänmuuriratkaisuissa tyydyttämään lämmöntarpeen vähäistä vajetta lukuun ottamatta. Uuniratkaisuissa vajetta tulee jo yli 10 t. Kaminaratkaisuissa lämmönluovutus on niin nopeata, että kaksi kertaa vuorokaudessa suoritetulla lämmitykselläkään ei päästä läm-mitystavoitteeseen. Käytettäessä sydänmuuria, joka luovuttaa lämmön tasaisesti ja muodostaa hallitun pohjakuorman, putoaa sähköenergian osuus 55 %:iin, vaikka muuria ei käytetäkään ulkolämpötilan ollessa nollan yläpuolella. Uunilla sähkö-energian osuus on jo yli 70 % ja kaminalla ei energiaosuuteen voida järke-västi juuri vaikuttaa. Varaaja-kattila-yhdistelmän mitoitus on suoritettava seuraavien sääntöjen mukaan: - Haluttaessa käyttäjä varaajaa täysin hyödyksi on varaajan suuruuden oltava 1,5-3,0 m . Taloudellinen optimi on ehdottomasti alle 2 m3 ja varaaja ei kannata lämpöteknisesti yli m3:n - Yösähkötehon lämpöteknisesti suositeltavin alue on 9...12 kW 9 kW:a pienemmillä tehoilla lämmitystyö kasvaa voimakkaasti ja yli 12 kW:n tehoilla ei ole kovin suurta vaikutusta lämmitystyön määrään. Tulostus vastaa kertakäyttöistä yläpalokattilaa. Jos käytetään varastopesällä varustettua alapalokattilaa, pienenevät lämmityskerrat hieman. - Sähköenergian osuus kokonaisenergiasta on 12 kW:n tehosta alkaen yli 90 %. 9 kW:n tehollakin on sähköenergian osuus vielä yli 80 %. Täl-löin käyttäjäkuntaa on kuitenkin ohjattava tariffi- tai muulla poli-tiikalla siihen, että kattilaa käytetään erityisesti huippukautena.

KW - electric heating

KW - heating

KW - buildings

M3 - Report

SN - 951-38-1251-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Sähkön ja kotimaisen polttoaineen yhteiskäyttö pientalon lämmöntuotossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -