TY - BOOK
T1 - Sähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa
T2 - Esitutkimus
AU - Ranne, Aulis
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Esitutkimusluonteisesti selvitetään sähkön käytön
teknillisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia erilaisissa
kaukolämpöjärjestelmissä. Taloudellisuustarkastelun
lähtökohtina ovat sähkön energiatuotannon rajahinta,
sähkökattilan investointikustannukset ja korvattavan
lämmön tuotantokustannukset. Korvattavaksi polttoaineeksi
oletetaan polttoöljy.
Pienemmät, alle 2 MW:n sähkökattilat on käytännössä
toteutettu pienjännitteisinä vastuskattiloina.
Elektrodikattilat voivat olla joko pienjännitteisiä, kun
teho on alle yhden megawatin, tai suurjännitteisiä (6,
10, 20 kV), kun teho on n. yhdestä
megawatista ylöspäin. 20 kV:n jännitteen käytöstä, mikä
muuten soveltuisi sähkönjakelujärjestelmään, on
kokemusten mukaan aiheutunut jonkin verran ongelmia.
Elektrodikattilat vaativat erillisen vesikiertopiirin ja
niin ollen lämmönsiirtimen
kaukolämpöverkostoon liittämiseksi. Vastuskattilat
voidaan liittää suoraan kaukolämpöverkkoon. Pienissä
aluejärjestelmissä, joissa käytetään kevytpolttoöljyä, on
sähkökattilan käyttöönotto varsin kannattavaa.
Lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika (lähinnä
kansantaloudellinen takaisinmaksuaika) on noin vuosi ja
sähkön hinta lämpölaitokselle, kun takaisinmaksuaika on 5
vuotta ja korko 5 %, voi olla 160 - 190 mk/MWh.
Raskaspolttoöljyä korvattaessa sähkön käytön kannattavuus
ja määrä riippuvat voimakkaasti öljynkäytön
hyötysuhteesta nykyisillä hintasuhteilla. Myös
sähkökattilan investointikustannukset vaihtelevat koosta
ja sähköjärjestelmästä riippuen. Jos korvattavan
öljynkäytön hyötysuhde on 70 % - 90 %, on investoinnin
kansantaloudellinen takaisinmaksuaika vastaavasti 2 - 5
vuotta runsasvetisinä vuosina. Vähävetisinä vuosina kate
jää huomattavasti pienemmäksi. Varsinkin, jos muuntajaa
ei tarvitse hankkia, kannattaa tapauskohtaisesti
selvittää tarkemmin sähkön käytön mahdollisuudet.
Lukumääräisesti eniten voitaisiin sähkökattiloita
sijoittaa alle 20 MW:n kaukolämpöjärjestelmiin, joissa
sähkökattilan koko on 0,2 - 4 MW. Sähkön käytön
taloudellinen potentiaali kaukolämmön tuotannossa on n. 1
700 GWh. Tämä on 9 % tuotetusta kaukolämpömäärästä.
Sähkön käytön mahdollisuudet ja kannattavuus pitää
kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti.
AB - Esitutkimusluonteisesti selvitetään sähkön käytön
teknillisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia erilaisissa
kaukolämpöjärjestelmissä. Taloudellisuustarkastelun
lähtökohtina ovat sähkön energiatuotannon rajahinta,
sähkökattilan investointikustannukset ja korvattavan
lämmön tuotantokustannukset. Korvattavaksi polttoaineeksi
oletetaan polttoöljy.
Pienemmät, alle 2 MW:n sähkökattilat on käytännössä
toteutettu pienjännitteisinä vastuskattiloina.
Elektrodikattilat voivat olla joko pienjännitteisiä, kun
teho on alle yhden megawatin, tai suurjännitteisiä (6,
10, 20 kV), kun teho on n. yhdestä
megawatista ylöspäin. 20 kV:n jännitteen käytöstä, mikä
muuten soveltuisi sähkönjakelujärjestelmään, on
kokemusten mukaan aiheutunut jonkin verran ongelmia.
Elektrodikattilat vaativat erillisen vesikiertopiirin ja
niin ollen lämmönsiirtimen
kaukolämpöverkostoon liittämiseksi. Vastuskattilat
voidaan liittää suoraan kaukolämpöverkkoon. Pienissä
aluejärjestelmissä, joissa käytetään kevytpolttoöljyä, on
sähkökattilan käyttöönotto varsin kannattavaa.
Lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika (lähinnä
kansantaloudellinen takaisinmaksuaika) on noin vuosi ja
sähkön hinta lämpölaitokselle, kun takaisinmaksuaika on 5
vuotta ja korko 5 %, voi olla 160 - 190 mk/MWh.
Raskaspolttoöljyä korvattaessa sähkön käytön kannattavuus
ja määrä riippuvat voimakkaasti öljynkäytön
hyötysuhteesta nykyisillä hintasuhteilla. Myös
sähkökattilan investointikustannukset vaihtelevat koosta
ja sähköjärjestelmästä riippuen. Jos korvattavan
öljynkäytön hyötysuhde on 70 % - 90 %, on investoinnin
kansantaloudellinen takaisinmaksuaika vastaavasti 2 - 5
vuotta runsasvetisinä vuosina. Vähävetisinä vuosina kate
jää huomattavasti pienemmäksi. Varsinkin, jos muuntajaa
ei tarvitse hankkia, kannattaa tapauskohtaisesti
selvittää tarkemmin sähkön käytön mahdollisuudet.
Lukumääräisesti eniten voitaisiin sähkökattiloita
sijoittaa alle 20 MW:n kaukolämpöjärjestelmiin, joissa
sähkökattilan koko on 0,2 - 4 MW. Sähkön käytön
taloudellinen potentiaali kaukolämmön tuotannossa on n. 1
700 GWh. Tämä on 9 % tuotetusta kaukolämpömäärästä.
Sähkön käytön mahdollisuudet ja kannattavuus pitää
kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti.
KW - electric power
KW - electric power generation
KW - electric power plants
M3 - Report
SN - 951-38-2073-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Sähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -