Abstract
Selvityksessä kartoitetaan erityisesti sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tilannetta ja mittaroinnin luomia mahdollisuuksia Suomessa, Pohjoismaissa ja muutamissa muissa maissa. Lisäksi tarkastellaan erikseen
yli 3 x 63 A pienjännitekuluttajien tilannetta. Selvitys pohjautuu osin jakeluverkonhaltijoille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyn perusteella vuonna 2010 olisi lähes 50 % laskutusmittareista etäluvun piirissä. Kysely toi myös ilmi sen, että verkkoyhtiöiden asettamat vaatimukset mittausjärjestelmille ja mittareille ovat vaihtelevia, minkä vuoksi tarvittaisiin pikaisesti eri osapuolten tarpeet nykyistä paremmin huomioon ottavat yhtenäiset perusvaatimusten määrittelyt. Laajasti sovellettuna etäluettavat sähkön kulutusmittarit tuovat kustannussäästöjä jakeluverkkoyhtiön mittaus-, laskutus- ja asiakaspalvelutoiminnoissa ja –prosesseissa sekä verkon valvonnassa ja parantavat palvelun laatua. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan aina riitä perustelemaan verkkoyhtiön mittarointi-investoinnin kustannuksia, vaikka kustannukset kuluttajaa kohti ovatkin pienentyneet. Toisaalta kaukoluettavien mittareiden infrastruktuuria voivat hyödyntää laajasti myös muut kuin itse verkkoyhtiöt mukaan lukien sähkön loppukäyttäjät, myyntiyhtiöt, Fingrid ja sähkömarkkinat kokonaisuudessaan. Kehittyneet AMR-järjestelmät mahdollistavat kysyntäjouston toteuttamisen myös pienkuluttajilla joko hintajouston tai kuormien ohjauksen muodossa tuoden hyötyjä kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille. Lisäksi tarkka sähkön mittaus edistää energian säästöä ja sähkömarkkinoiden toimivuutta. Mittaustulokset tulisikin saada laajempaan käyttöön. sekä jakeluverkkoyhtiössä että muille sähkömarkkinoiden osapuolille ja energiapalvelujen tarjoajille. Etäluettavat mittarit luovat edellytyksiä monille uusille palveluille ja toiminnoille, jotka tehostavat energian käyttöä ja sähköverkon asiakkaiden sähkömarkkinaliitäntää.
yli 3 x 63 A pienjännitekuluttajien tilannetta. Selvitys pohjautuu osin jakeluverkonhaltijoille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyn perusteella vuonna 2010 olisi lähes 50 % laskutusmittareista etäluvun piirissä. Kysely toi myös ilmi sen, että verkkoyhtiöiden asettamat vaatimukset mittausjärjestelmille ja mittareille ovat vaihtelevia, minkä vuoksi tarvittaisiin pikaisesti eri osapuolten tarpeet nykyistä paremmin huomioon ottavat yhtenäiset perusvaatimusten määrittelyt. Laajasti sovellettuna etäluettavat sähkön kulutusmittarit tuovat kustannussäästöjä jakeluverkkoyhtiön mittaus-, laskutus- ja asiakaspalvelutoiminnoissa ja –prosesseissa sekä verkon valvonnassa ja parantavat palvelun laatua. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan aina riitä perustelemaan verkkoyhtiön mittarointi-investoinnin kustannuksia, vaikka kustannukset kuluttajaa kohti ovatkin pienentyneet. Toisaalta kaukoluettavien mittareiden infrastruktuuria voivat hyödyntää laajasti myös muut kuin itse verkkoyhtiöt mukaan lukien sähkön loppukäyttäjät, myyntiyhtiöt, Fingrid ja sähkömarkkinat kokonaisuudessaan. Kehittyneet AMR-järjestelmät mahdollistavat kysyntäjouston toteuttamisen myös pienkuluttajilla joko hintajouston tai kuormien ohjauksen muodossa tuoden hyötyjä kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille. Lisäksi tarkka sähkön mittaus edistää energian säästöä ja sähkömarkkinoiden toimivuutta. Mittaustulokset tulisikin saada laajempaan käyttöön. sekä jakeluverkkoyhtiössä että muille sähkömarkkinoiden osapuolille ja energiapalvelujen tarjoajille. Etäluettavat mittarit luovat edellytyksiä monille uusille palveluille ja toiminnoille, jotka tehostavat energian käyttöä ja sähköverkon asiakkaiden sähkömarkkinaliitäntää.
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 71 |
Publication status | Published - 2006 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | VTT Tutkimusraportti |
---|---|
Number | VTT-R-09048-06 |