TY - BOOK
T1 - Sähkön ympäristömerkintä
AU - Pirilä, Pekka
AU - Ranne, Aulis
PY - 1998
Y1 - 1998
N2 - Sähköntuotannon ympäristöhaittoja on vähennetty
sisällyttämällä voimalaitosten rakentamis- ja
käyttölupaehtoihin päästörajoja ja muita
ympäristövaatimuksia. Myös yritysten vapaaehtoiset toimet
ovat olleet tärkeitä. Sähkömarkkinoiden avaaminen
tavalla, joka antaa sähkön ostajille mahdollisuuden
valita sähköntoimittajansa, tuo myös yksityisille
kuluttajille ja muille sähkön käyttäjille edellytykset
vaikuttaa ostamansa sähkön laatuun. Tämä edellyttää
kuitenkin, että ostaja saa tietoa niistä
ympäristövaikutuksista, joita kunkin myyjän tarjoaman
sähkön tuotantoon liittyy. Sähkön ympäristömerkinnän
tavoitteena on välittää tätä tietoa.
Asiakkaalle ei voida toimittaa juuri nimetyllä
laitoksella tai tuotantotavalla tuotettua sähköä johtuen
sekä sähkön luonteesta tuotteena että kulutuksen ja
tuotannon eriaikaisista vaihteluista. Sähkön
ympäristölaatua tarkastellaankin siksi yleensä
vuosi-tasolla ja edellytetään, että sähkön myyjä on
hankkinut vuoden aikana vähintään myy-mänsä määrän
sähköä, joka täyttää sovelletun ympäristömerkinnän ehdot.
Täsmällisin käsitys eri sähköntuotantomuotojen eduista ja
haitoista saadaan elinkaari-analyysin menetelmiä
soveltaen. Monista epävarmuuksista ja
tulkintavaihtoehdoista johtuen ei näinkään saada
yksikäsitteistä tulosta, ja tulokset ovat ehkä liian
monimutkaisia markkinoinnin näkökulmasta ajateltuna.
Ympäristömerkinnän pohjaksi onkin suunniteltu karkeampaa
tuotantomuotoihin perustuvaa jakoa, johon voi liittyä
lisäehtoja.
Ympäristömerkinnän ensisijaisena välittömänä tavoitteena
on haittojen pienentäminen markkinamekanismin kautta.
Tässä suhteessa tehokasta järjestelmää ei ole helppo
toteuttaa, koska sangen tasavertaista tuotantoa on paljon
enemmän kuin odotettavissa olevaa kysyntää, jos merkinnän
saaneesta sähköstä peritään tuotantoon vaikuttavaa
lisähintaa. Rajoitettu tiettyyn kohteeseen tai uuteen
teknologiaan kohdistettu merkintä saavuttaa
vaikuttavuuden helpommin, mutta merkinnän käyttö jää
tällöin hajanaiseksi ja suppeaksi.
Merkinnän tavoitteena voi olla myös vaikuttaminen
ympäristöasenteisiin ja siten välillisesti
sähköntuotantoon, tai sähkön tuottajan tai myyjän
kannalta tavoite voi olla yrityskuvaan vaikuttaminen.
Nämä tekijät ovat lisänneet ympäristöjärjestöjen ja
yksittäisten yritysten kiinnostusta ympäristömerkintään
ja voivatkin olla ratkaisevia merkinnän käyttöönoton
kannalta.
Sähkön ympäristömerkintä voi tulevaisuudessa liittyä
läheisesti sähköä käyttäen tuotettujen tuotteiden ja
palvelujen merkintäjärjestelmiin. Taloudellisesti
keskeisillä toimialoilla tapahtuva sähkön
ympäristömerkinnän käyttö asettaa merkinnän
tasapuolisuudelle ja harhattomuudelle tiukat vaatimukset.
AB - Sähköntuotannon ympäristöhaittoja on vähennetty
sisällyttämällä voimalaitosten rakentamis- ja
käyttölupaehtoihin päästörajoja ja muita
ympäristövaatimuksia. Myös yritysten vapaaehtoiset toimet
ovat olleet tärkeitä. Sähkömarkkinoiden avaaminen
tavalla, joka antaa sähkön ostajille mahdollisuuden
valita sähköntoimittajansa, tuo myös yksityisille
kuluttajille ja muille sähkön käyttäjille edellytykset
vaikuttaa ostamansa sähkön laatuun. Tämä edellyttää
kuitenkin, että ostaja saa tietoa niistä
ympäristövaikutuksista, joita kunkin myyjän tarjoaman
sähkön tuotantoon liittyy. Sähkön ympäristömerkinnän
tavoitteena on välittää tätä tietoa.
Asiakkaalle ei voida toimittaa juuri nimetyllä
laitoksella tai tuotantotavalla tuotettua sähköä johtuen
sekä sähkön luonteesta tuotteena että kulutuksen ja
tuotannon eriaikaisista vaihteluista. Sähkön
ympäristölaatua tarkastellaankin siksi yleensä
vuosi-tasolla ja edellytetään, että sähkön myyjä on
hankkinut vuoden aikana vähintään myy-mänsä määrän
sähköä, joka täyttää sovelletun ympäristömerkinnän ehdot.
Täsmällisin käsitys eri sähköntuotantomuotojen eduista ja
haitoista saadaan elinkaari-analyysin menetelmiä
soveltaen. Monista epävarmuuksista ja
tulkintavaihtoehdoista johtuen ei näinkään saada
yksikäsitteistä tulosta, ja tulokset ovat ehkä liian
monimutkaisia markkinoinnin näkökulmasta ajateltuna.
Ympäristömerkinnän pohjaksi onkin suunniteltu karkeampaa
tuotantomuotoihin perustuvaa jakoa, johon voi liittyä
lisäehtoja.
Ympäristömerkinnän ensisijaisena välittömänä tavoitteena
on haittojen pienentäminen markkinamekanismin kautta.
Tässä suhteessa tehokasta järjestelmää ei ole helppo
toteuttaa, koska sangen tasavertaista tuotantoa on paljon
enemmän kuin odotettavissa olevaa kysyntää, jos merkinnän
saaneesta sähköstä peritään tuotantoon vaikuttavaa
lisähintaa. Rajoitettu tiettyyn kohteeseen tai uuteen
teknologiaan kohdistettu merkintä saavuttaa
vaikuttavuuden helpommin, mutta merkinnän käyttö jää
tällöin hajanaiseksi ja suppeaksi.
Merkinnän tavoitteena voi olla myös vaikuttaminen
ympäristöasenteisiin ja siten välillisesti
sähköntuotantoon, tai sähkön tuottajan tai myyjän
kannalta tavoite voi olla yrityskuvaan vaikuttaminen.
Nämä tekijät ovat lisänneet ympäristöjärjestöjen ja
yksittäisten yritysten kiinnostusta ympäristömerkintään
ja voivatkin olla ratkaisevia merkinnän käyttöönoton
kannalta.
Sähkön ympäristömerkintä voi tulevaisuudessa liittyä
läheisesti sähköä käyttäen tuotettujen tuotteiden ja
palvelujen merkintäjärjestelmiin. Taloudellisesti
keskeisillä toimialoilla tapahtuva sähkön
ympäristömerkinnän käyttö asettaa merkinnän
tasapuolisuudelle ja harhattomuudelle tiukat vaatimukset.
KW - electric power generation
KW - electric power distribution
KW - electric power plants
KW - environmental labelling
KW - ecolabelling
KW - markets
KW - green markets
KW - environmental protection
M3 - Report
SN - 951-38-5299-7
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Sähkön ympäristömerkintä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -