Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet

Translated title of the contribution: Safe production and use of domestic fuels

Henry Weckman

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa esitetään tuloksia erilaisten turvepölynäytteiden pölyräjähdyskokeista. Erityisesti on kiinnitetty huomio pölyräjähdyksen maksimipaineeseen ja ns. Kst-arvoon, joiden riippuvuutta turvepölyn kosteuspitoisuudesta ja keskimääräisestä hiukkaskoosta on tutkittu. Työssä on myös selvitetty kuinka maksimiräjähdyspaine ja Kst-arvo muuttuvat, kun sekoitetaan hiukkaskooltaan ja kosteuspitoisuudeltaan hyvin erilaisia turvenäytteitä keskenään. Yhteenvetona todetaan, että tasalaatuisten kuivien (kosteuspitoisuus <35 %) ja hienojakoisten (keskimääräinen hiukkaskoko < 200 m) turvepölyjen maksimiräjähdyspaine ja KSt-arvo ovat kohtuullisella tarkkuudella arvioitavissa kosteuspitoisuuden ja keskimääräisen hiukkaskoon perusteella. Tasalaatuisten kosteiden (kosteuspitoisuus >35 %) ja/tai karkeiden (keskimääräinen hiukkaskoko > 200 my m) turvepölyjen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä voidaan monissa tapauksissa tehdä arvio. Turveseoksen, joka koostuu ominaisuuksiltaan hyvin erilaisista komponenteista, maksimiräjähdyspaineesta tai Kst-arvosta ei voida tehdä luotettavaa arviota seoksen keskimääräisen kosteuspitoisuuden tai hiukkaskoon perusteella, ei aina edes seoksen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä. Tutkimuksessa on myös esitetty tutkimustuloksia kytevän turvepalon leviämisestä turvekerroksen pinnassa. Leviämisnopeus oli 0,3..8 mm/min riippuen kerroksen yli puhalletun ilmavirran nopeudesta, turpeen kosteuspitoisuudesta ja turvakerroksen paksuudesta. Suurin vaikutus oli ilmavirran nopeudella. Tutkimuksissa todettiin myös, että pudotettaessa vapaasti kuivaa jyrsinturvetta (kosteuspitoisuus 9,9 %) riittää sen seassa oleva noin 5cm x 5 cm...l0 cm x 10 cm kokoinen kytevä turvepesäke sytyttämään turpeen räjähdyksenomaisesti. Jyrsinturpeessa, jonka kosteuspitoisaus oli 34 % ei sen sijaan havaittu räjähtävää palamista, vaikka kytevän turvepesäkkeen koko oli 35 cm x 100 cm.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-2734-8
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume448

Keywords

  • peat
  • explosions
  • dust explosions
  • fires
  • hazards
  • safety

Cite this

Weckman, H. (1986). Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 448
Weckman, Henry. / Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 448).
@book{68cb0801496448e1ac2dfecdcef441d8,
title = "Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja k{\"a}ytt{\"o}. Osa 4. Turpeen palo- ja r{\"a}j{\"a}hdysominaisuudet",
abstract = "Tutkimuksessa esitet{\"a}{\"a}n tuloksia erilaisten turvep{\"o}lyn{\"a}ytteiden p{\"o}lyr{\"a}j{\"a}hdyskokeista. Erityisesti on kiinnitetty huomio p{\"o}lyr{\"a}j{\"a}hdyksen maksimipaineeseen ja ns. Kst-arvoon, joiden riippuvuutta turvep{\"o}lyn kosteuspitoisuudesta ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isest{\"a} hiukkaskoosta on tutkittu. Ty{\"o}ss{\"a} on my{\"o}s selvitetty kuinka maksimir{\"a}j{\"a}hdyspaine ja Kst-arvo muuttuvat, kun sekoitetaan hiukkaskooltaan ja kosteuspitoisuudeltaan hyvin erilaisia turven{\"a}ytteit{\"a} kesken{\"a}{\"a}n. Yhteenvetona todetaan, ett{\"a} tasalaatuisten kuivien (kosteuspitoisuus <35 {\%}) ja hienojakoisten (keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen hiukkaskoko < 200 m) turvep{\"o}lyjen maksimir{\"a}j{\"a}hdyspaine ja KSt-arvo ovat kohtuullisella tarkkuudella arvioitavissa kosteuspitoisuuden ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen hiukkaskoon perusteella. Tasalaatuisten kosteiden (kosteuspitoisuus >35 {\%}) ja/tai karkeiden (keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen hiukkaskoko > 200 my m) turvep{\"o}lyjen r{\"a}j{\"a}ht{\"a}vyydest{\"a} tai r{\"a}j{\"a}ht{\"a}m{\"a}tt{\"o}myydest{\"a} voidaan monissa tapauksissa tehd{\"a} arvio. Turveseoksen, joka koostuu ominaisuuksiltaan hyvin erilaisista komponenteista, maksimir{\"a}j{\"a}hdyspaineesta tai Kst-arvosta ei voida tehd{\"a} luotettavaa arviota seoksen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen kosteuspitoisuuden tai hiukkaskoon perusteella, ei aina edes seoksen r{\"a}j{\"a}ht{\"a}vyydest{\"a} tai r{\"a}j{\"a}ht{\"a}m{\"a}tt{\"o}myydest{\"a}. Tutkimuksessa on my{\"o}s esitetty tutkimustuloksia kytev{\"a}n turvepalon levi{\"a}misest{\"a} turvekerroksen pinnassa. Levi{\"a}misnopeus oli 0,3..8 mm/min riippuen kerroksen yli puhalletun ilmavirran nopeudesta, turpeen kosteuspitoisuudesta ja turvakerroksen paksuudesta. Suurin vaikutus oli ilmavirran nopeudella. Tutkimuksissa todettiin my{\"o}s, ett{\"a} pudotettaessa vapaasti kuivaa jyrsinturvetta (kosteuspitoisuus 9,9 {\%}) riitt{\"a}{\"a} sen seassa oleva noin 5cm x 5 cm...l0 cm x 10 cm kokoinen kytev{\"a} turvepes{\"a}ke sytytt{\"a}m{\"a}{\"a}n turpeen r{\"a}j{\"a}hdyksenomaisesti. Jyrsinturpeessa, jonka kosteuspitoisaus oli 34 {\%} ei sen sijaan havaittu r{\"a}j{\"a}ht{\"a}v{\"a}{\"a} palamista, vaikka kytev{\"a}n turvepes{\"a}kkeen koko oli 35 cm x 100 cm.",
keywords = "peat, explosions, dust explosions, fires, hazards, safety",
author = "Henry Weckman",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2734-8",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Weckman, H 1986, Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 448, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet. / Weckman, Henry.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 448).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet

AU - Weckman, Henry

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Tutkimuksessa esitetään tuloksia erilaisten turvepölynäytteiden pölyräjähdyskokeista. Erityisesti on kiinnitetty huomio pölyräjähdyksen maksimipaineeseen ja ns. Kst-arvoon, joiden riippuvuutta turvepölyn kosteuspitoisuudesta ja keskimääräisestä hiukkaskoosta on tutkittu. Työssä on myös selvitetty kuinka maksimiräjähdyspaine ja Kst-arvo muuttuvat, kun sekoitetaan hiukkaskooltaan ja kosteuspitoisuudeltaan hyvin erilaisia turvenäytteitä keskenään. Yhteenvetona todetaan, että tasalaatuisten kuivien (kosteuspitoisuus <35 %) ja hienojakoisten (keskimääräinen hiukkaskoko < 200 m) turvepölyjen maksimiräjähdyspaine ja KSt-arvo ovat kohtuullisella tarkkuudella arvioitavissa kosteuspitoisuuden ja keskimääräisen hiukkaskoon perusteella. Tasalaatuisten kosteiden (kosteuspitoisuus >35 %) ja/tai karkeiden (keskimääräinen hiukkaskoko > 200 my m) turvepölyjen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä voidaan monissa tapauksissa tehdä arvio. Turveseoksen, joka koostuu ominaisuuksiltaan hyvin erilaisista komponenteista, maksimiräjähdyspaineesta tai Kst-arvosta ei voida tehdä luotettavaa arviota seoksen keskimääräisen kosteuspitoisuuden tai hiukkaskoon perusteella, ei aina edes seoksen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä. Tutkimuksessa on myös esitetty tutkimustuloksia kytevän turvepalon leviämisestä turvekerroksen pinnassa. Leviämisnopeus oli 0,3..8 mm/min riippuen kerroksen yli puhalletun ilmavirran nopeudesta, turpeen kosteuspitoisuudesta ja turvakerroksen paksuudesta. Suurin vaikutus oli ilmavirran nopeudella. Tutkimuksissa todettiin myös, että pudotettaessa vapaasti kuivaa jyrsinturvetta (kosteuspitoisuus 9,9 %) riittää sen seassa oleva noin 5cm x 5 cm...l0 cm x 10 cm kokoinen kytevä turvepesäke sytyttämään turpeen räjähdyksenomaisesti. Jyrsinturpeessa, jonka kosteuspitoisaus oli 34 % ei sen sijaan havaittu räjähtävää palamista, vaikka kytevän turvepesäkkeen koko oli 35 cm x 100 cm.

AB - Tutkimuksessa esitetään tuloksia erilaisten turvepölynäytteiden pölyräjähdyskokeista. Erityisesti on kiinnitetty huomio pölyräjähdyksen maksimipaineeseen ja ns. Kst-arvoon, joiden riippuvuutta turvepölyn kosteuspitoisuudesta ja keskimääräisestä hiukkaskoosta on tutkittu. Työssä on myös selvitetty kuinka maksimiräjähdyspaine ja Kst-arvo muuttuvat, kun sekoitetaan hiukkaskooltaan ja kosteuspitoisuudeltaan hyvin erilaisia turvenäytteitä keskenään. Yhteenvetona todetaan, että tasalaatuisten kuivien (kosteuspitoisuus <35 %) ja hienojakoisten (keskimääräinen hiukkaskoko < 200 m) turvepölyjen maksimiräjähdyspaine ja KSt-arvo ovat kohtuullisella tarkkuudella arvioitavissa kosteuspitoisuuden ja keskimääräisen hiukkaskoon perusteella. Tasalaatuisten kosteiden (kosteuspitoisuus >35 %) ja/tai karkeiden (keskimääräinen hiukkaskoko > 200 my m) turvepölyjen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä voidaan monissa tapauksissa tehdä arvio. Turveseoksen, joka koostuu ominaisuuksiltaan hyvin erilaisista komponenteista, maksimiräjähdyspaineesta tai Kst-arvosta ei voida tehdä luotettavaa arviota seoksen keskimääräisen kosteuspitoisuuden tai hiukkaskoon perusteella, ei aina edes seoksen räjähtävyydestä tai räjähtämättömyydestä. Tutkimuksessa on myös esitetty tutkimustuloksia kytevän turvepalon leviämisestä turvekerroksen pinnassa. Leviämisnopeus oli 0,3..8 mm/min riippuen kerroksen yli puhalletun ilmavirran nopeudesta, turpeen kosteuspitoisuudesta ja turvakerroksen paksuudesta. Suurin vaikutus oli ilmavirran nopeudella. Tutkimuksissa todettiin myös, että pudotettaessa vapaasti kuivaa jyrsinturvetta (kosteuspitoisuus 9,9 %) riittää sen seassa oleva noin 5cm x 5 cm...l0 cm x 10 cm kokoinen kytevä turvepesäke sytyttämään turpeen räjähdyksenomaisesti. Jyrsinturpeessa, jonka kosteuspitoisaus oli 34 % ei sen sijaan havaittu räjähtävää palamista, vaikka kytevän turvepesäkkeen koko oli 35 cm x 100 cm.

KW - peat

KW - explosions

KW - dust explosions

KW - fires

KW - hazards

KW - safety

M3 - Report

SN - 951-38-2734-8

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Weckman H. Kotimaisten polttoaineiden turvallinen tuotanto ja käyttö. Osa 4. Turpeen palo- ja räjähdysominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 448).