Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 46 |
| ISBN (Print) | 951-38-4135-9 |
| Publication status | Published - 1993 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Julkaisuja - Publikationer |
|---|---|
| Number | 787 |
| ISSN | 1235-0613 |
Fingerprint
Keywords
- wood products
- structural timber
- industries
- fracturing
- drying
- quality
- quality control
- simulation
- models
- pine wood
- softwoods
- measurement
- mathematical models
- strains
- stresses
- tension
- saws
Cite this
}
Sahatavaran halkeilu teollisuuden koekuivauksissa. / Forsen, Holger; Ranta-Maunus, Alpo; Hakala, Juha; Siimes, Heikki.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 787).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Sahatavaran halkeilu teollisuuden koekuivauksissa
AU - Forsen, Holger
AU - Ranta-Maunus, Alpo
AU - Hakala, Juha
AU - Siimes, Heikki
N1 - in RawData
PY - 1993
Y1 - 1993
N2 - Sahatavaran kuivauksen laadun parantaminen -projektissa on kehitetty 1-ulotteinen kuivauksen simulointimalli "Laatukamari, versio 1.2", joka laskee puun kosteuden muutokset ja kuivumisjännitykset kuivauksen aikana. Tämän osaprojektin tavoitteena oli teollisuusmittakaavan kuivauskokein selvittää simulointimallin toimivuus. Kuivauskokeet suoritettiin Aureskoski Oy:n sahalla Parkanossa ja Yhtyneet Sahat Oy:n Kajaanin sahalla. Molemmilla sahoilla tehtiin kuusi koekuivausta. Kaikissa kuivauskokeissa käytettiin raaka-aineena mäntyä (Pinus sylvestris). 75 mm paksu sahatavara kuivattiin vientikuivaksi (tavoite 18 - 20 %) ja 50 mm paksu puusepänkuivaksi (tavoite 8 - 10 %). Kuivauksen simulointimalliin tarvittavat lähtötiedot, kuten puun alkukosteus, kuiva-tuoretiheys, sydänpuun osuus ja ilmannopeus mitattiin. Toteutunut kuivauskaava, joka ei aina noudattanut annettua kaavaa, rekisteröitiin. Mallin tulosten tarkastelua varten määritettiin puutavaraerän keskimääräinen loppukosteus ja kosteusgradientti sekä kuivaushalkeamien yhteenlaskettu pituus. Kuivauksen simulointimallilla laskettuja tuloksia verrattiin kokeissa saatuihin tuloksiin loppukosteuden keskiarvon, kosteusgradientin, halkeilupituuden ja arvonalennuksen osalta. Simuloitu keskikosteus poikkesi keskimäärin alle yhden prosenttiyksikön todellisesta puun kosteudesta. Kokeissa havaittiin Kajaanin sahatavaran kuivuvan hitaammin kuin Aureskosken sahatavaran. Mallin laskeman suhteellisen jännityksen ylittäessä 60 % on puun halkeiluriski suuri. Puun arvonalennus korreloi hyvin maksimijännityksen kanssa. Vertailu osoitti, että jokainen prosenttiyksikkö, jolla suhteellinen jännitys ylittää 50 %, aiheuttaa keskimäärin yhden prosentin arvonalennuksen.
AB - Sahatavaran kuivauksen laadun parantaminen -projektissa on kehitetty 1-ulotteinen kuivauksen simulointimalli "Laatukamari, versio 1.2", joka laskee puun kosteuden muutokset ja kuivumisjännitykset kuivauksen aikana. Tämän osaprojektin tavoitteena oli teollisuusmittakaavan kuivauskokein selvittää simulointimallin toimivuus. Kuivauskokeet suoritettiin Aureskoski Oy:n sahalla Parkanossa ja Yhtyneet Sahat Oy:n Kajaanin sahalla. Molemmilla sahoilla tehtiin kuusi koekuivausta. Kaikissa kuivauskokeissa käytettiin raaka-aineena mäntyä (Pinus sylvestris). 75 mm paksu sahatavara kuivattiin vientikuivaksi (tavoite 18 - 20 %) ja 50 mm paksu puusepänkuivaksi (tavoite 8 - 10 %). Kuivauksen simulointimalliin tarvittavat lähtötiedot, kuten puun alkukosteus, kuiva-tuoretiheys, sydänpuun osuus ja ilmannopeus mitattiin. Toteutunut kuivauskaava, joka ei aina noudattanut annettua kaavaa, rekisteröitiin. Mallin tulosten tarkastelua varten määritettiin puutavaraerän keskimääräinen loppukosteus ja kosteusgradientti sekä kuivaushalkeamien yhteenlaskettu pituus. Kuivauksen simulointimallilla laskettuja tuloksia verrattiin kokeissa saatuihin tuloksiin loppukosteuden keskiarvon, kosteusgradientin, halkeilupituuden ja arvonalennuksen osalta. Simuloitu keskikosteus poikkesi keskimäärin alle yhden prosenttiyksikön todellisesta puun kosteudesta. Kokeissa havaittiin Kajaanin sahatavaran kuivuvan hitaammin kuin Aureskosken sahatavaran. Mallin laskeman suhteellisen jännityksen ylittäessä 60 % on puun halkeiluriski suuri. Puun arvonalennus korreloi hyvin maksimijännityksen kanssa. Vertailu osoitti, että jokainen prosenttiyksikkö, jolla suhteellinen jännitys ylittää 50 %, aiheuttaa keskimäärin yhden prosentin arvonalennuksen.
KW - wood products
KW - structural timber
KW - industries
KW - fracturing
KW - drying
KW - quality
KW - quality control
KW - simulation
KW - models
KW - pine wood
KW - softwoods
KW - measurement
KW - mathematical models
KW - strains
KW - stresses
KW - tension
KW - saws
M3 - Report
SN - 951-38-4135-9
T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer
BT - Sahatavaran halkeilu teollisuuden koekuivauksissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -