Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla

Arto Usenius, Karl Olof Sommardahl, Eero Halonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Selvitetään Ahlströmin, Arin, Kockumsin, Linckin ja Lindqvistin pienpuunsahauslinjoilla saatavan sahatavaran mittatarkkuutta ja pinnansileyttä sekä hakkeen ja purun laatua sahalaitoksilla tehdyillä mittauksilla. Lisäksi lasketaan sahaustulos simulointiohjelmilla. Käytännön sahauksessa tukkien latvaläpimitta vaihteli 120 mm:stä 210 mm:iin. Paras mittatarkkuus saatiin pelkkahakkurilla, jolla mitan keskihajonta vaihteli 0,1 mm:stä 0,3 mm:iin. Sydäntavaran paksuuden ja leveyden sekä sivulautojen paksuuden kohdalla keskihajonta-arvot vaihtelivat yleensä 0,2 mm:n ja 0,5 mm:n välillä. Sivulautojen paksuuden mittavaihtelu oli hiukan suurempi kuin sydäntavaran. Pyörösahauksen ja vannesahauksen välillä ei ole mittatarkkuuksissa sanottavaa eroa. Särmätyn sivulaudan leveysmitan keskihajonta oli parhaimmillaan 0,2 mm ja huonoimmillaan 0,8 mm. Pinnansileyttä kuvaava keskipoikkeama Ra vaihteli pyörösahauksessa 33 gm:stä 64 gm:iin, pelkkahakkurilla 30 gm: stä 90 gm:iin ja vannesahauksessa 61 gm:stä 75 gm:iin. Profiilinsyvyysarvot Rz ovat 3 - 5-kertaiset Ra:n arvoihin verrattuna. Hakkeen reikäseulonnassa alle 6 mm:n jakeen osuus vaihteli pelkkahakkurilla 5 %:sta 37,2 %:iin ja särmäyspursolla 6,5 %:sta 17,3 %:iin. Vastaavasti rakoseulonnassa alle 2 mm:n jaetta oli pelkkahakkurilla 13,6 %:sta 47,7 %:iin ja särmäyspursolla 10,0 %:sta 18,7 %:iin. Parhaimmat saantoarvot saatiin laskennassa vannesahaukselle pienen sahausraon ansiosta. Saantoerot muiden linjojen ja vannesahalinjan välillä vaihtelivat 2,4 %:sta 3,7 %:iin tukkiluokasta ja asetteesta riippuen. Saantolaskelmissa ei otettu huomioon eräiden linjojen käyräsahausmahdollisuutta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Print)951-38-1807-1
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number194
ISSN0358-5077

Fingerprint

xylometazoline

Keywords

  • lumber
  • sawing
  • quality

Cite this

Usenius, A., Sommardahl, K. O., & Halonen, E. (1983). Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 194
Usenius, Arto ; Sommardahl, Karl Olof ; Halonen, Eero. / Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 194).
@book{41d53a12d0de4677bd1d66fc55c8e456,
title = "Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sek{\"a} hakkeen ja purun laatu er{\"a}ill{\"a} sahauslinjoilla",
abstract = "Selvitet{\"a}{\"a}n Ahlstr{\"o}min, Arin, Kockumsin, Linckin ja Lindqvistin pienpuunsahauslinjoilla saatavan sahatavaran mittatarkkuutta ja pinnansileytt{\"a} sek{\"a} hakkeen ja purun laatua sahalaitoksilla tehdyill{\"a} mittauksilla. Lis{\"a}ksi lasketaan sahaustulos simulointiohjelmilla. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n sahauksessa tukkien latval{\"a}pimitta vaihteli 120 mm:st{\"a} 210 mm:iin. Paras mittatarkkuus saatiin pelkkahakkurilla, jolla mitan keskihajonta vaihteli 0,1 mm:st{\"a} 0,3 mm:iin. Syd{\"a}ntavaran paksuuden ja leveyden sek{\"a} sivulautojen paksuuden kohdalla keskihajonta-arvot vaihtelivat yleens{\"a} 0,2 mm:n ja 0,5 mm:n v{\"a}lill{\"a}. Sivulautojen paksuuden mittavaihtelu oli hiukan suurempi kuin syd{\"a}ntavaran. Py{\"o}r{\"o}sahauksen ja vannesahauksen v{\"a}lill{\"a} ei ole mittatarkkuuksissa sanottavaa eroa. S{\"a}rm{\"a}tyn sivulaudan leveysmitan keskihajonta oli parhaimmillaan 0,2 mm ja huonoimmillaan 0,8 mm. Pinnansileytt{\"a} kuvaava keskipoikkeama Ra vaihteli py{\"o}r{\"o}sahauksessa 33 gm:st{\"a} 64 gm:iin, pelkkahakkurilla 30 gm: st{\"a} 90 gm:iin ja vannesahauksessa 61 gm:st{\"a} 75 gm:iin. Profiilinsyvyysarvot Rz ovat 3 - 5-kertaiset Ra:n arvoihin verrattuna. Hakkeen reik{\"a}seulonnassa alle 6 mm:n jakeen osuus vaihteli pelkkahakkurilla 5 {\%}:sta 37,2 {\%}:iin ja s{\"a}rm{\"a}yspursolla 6,5 {\%}:sta 17,3 {\%}:iin. Vastaavasti rakoseulonnassa alle 2 mm:n jaetta oli pelkkahakkurilla 13,6 {\%}:sta 47,7 {\%}:iin ja s{\"a}rm{\"a}yspursolla 10,0 {\%}:sta 18,7 {\%}:iin. Parhaimmat saantoarvot saatiin laskennassa vannesahaukselle pienen sahausraon ansiosta. Saantoerot muiden linjojen ja vannesahalinjan v{\"a}lill{\"a} vaihtelivat 2,4 {\%}:sta 3,7 {\%}:iin tukkiluokasta ja asetteesta riippuen. Saantolaskelmissa ei otettu huomioon er{\"a}iden linjojen k{\"a}yr{\"a}sahausmahdollisuutta.",
keywords = "lumber, sawing, quality",
author = "Arto Usenius and Sommardahl, {Karl Olof} and Eero Halonen",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1807-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "194",
address = "Finland",

}

Usenius, A, Sommardahl, KO & Halonen, E 1983, Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 194, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla. / Usenius, Arto; Sommardahl, Karl Olof; Halonen, Eero.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 194).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla

AU - Usenius, Arto

AU - Sommardahl, Karl Olof

AU - Halonen, Eero

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Selvitetään Ahlströmin, Arin, Kockumsin, Linckin ja Lindqvistin pienpuunsahauslinjoilla saatavan sahatavaran mittatarkkuutta ja pinnansileyttä sekä hakkeen ja purun laatua sahalaitoksilla tehdyillä mittauksilla. Lisäksi lasketaan sahaustulos simulointiohjelmilla. Käytännön sahauksessa tukkien latvaläpimitta vaihteli 120 mm:stä 210 mm:iin. Paras mittatarkkuus saatiin pelkkahakkurilla, jolla mitan keskihajonta vaihteli 0,1 mm:stä 0,3 mm:iin. Sydäntavaran paksuuden ja leveyden sekä sivulautojen paksuuden kohdalla keskihajonta-arvot vaihtelivat yleensä 0,2 mm:n ja 0,5 mm:n välillä. Sivulautojen paksuuden mittavaihtelu oli hiukan suurempi kuin sydäntavaran. Pyörösahauksen ja vannesahauksen välillä ei ole mittatarkkuuksissa sanottavaa eroa. Särmätyn sivulaudan leveysmitan keskihajonta oli parhaimmillaan 0,2 mm ja huonoimmillaan 0,8 mm. Pinnansileyttä kuvaava keskipoikkeama Ra vaihteli pyörösahauksessa 33 gm:stä 64 gm:iin, pelkkahakkurilla 30 gm: stä 90 gm:iin ja vannesahauksessa 61 gm:stä 75 gm:iin. Profiilinsyvyysarvot Rz ovat 3 - 5-kertaiset Ra:n arvoihin verrattuna. Hakkeen reikäseulonnassa alle 6 mm:n jakeen osuus vaihteli pelkkahakkurilla 5 %:sta 37,2 %:iin ja särmäyspursolla 6,5 %:sta 17,3 %:iin. Vastaavasti rakoseulonnassa alle 2 mm:n jaetta oli pelkkahakkurilla 13,6 %:sta 47,7 %:iin ja särmäyspursolla 10,0 %:sta 18,7 %:iin. Parhaimmat saantoarvot saatiin laskennassa vannesahaukselle pienen sahausraon ansiosta. Saantoerot muiden linjojen ja vannesahalinjan välillä vaihtelivat 2,4 %:sta 3,7 %:iin tukkiluokasta ja asetteesta riippuen. Saantolaskelmissa ei otettu huomioon eräiden linjojen käyräsahausmahdollisuutta.

AB - Selvitetään Ahlströmin, Arin, Kockumsin, Linckin ja Lindqvistin pienpuunsahauslinjoilla saatavan sahatavaran mittatarkkuutta ja pinnansileyttä sekä hakkeen ja purun laatua sahalaitoksilla tehdyillä mittauksilla. Lisäksi lasketaan sahaustulos simulointiohjelmilla. Käytännön sahauksessa tukkien latvaläpimitta vaihteli 120 mm:stä 210 mm:iin. Paras mittatarkkuus saatiin pelkkahakkurilla, jolla mitan keskihajonta vaihteli 0,1 mm:stä 0,3 mm:iin. Sydäntavaran paksuuden ja leveyden sekä sivulautojen paksuuden kohdalla keskihajonta-arvot vaihtelivat yleensä 0,2 mm:n ja 0,5 mm:n välillä. Sivulautojen paksuuden mittavaihtelu oli hiukan suurempi kuin sydäntavaran. Pyörösahauksen ja vannesahauksen välillä ei ole mittatarkkuuksissa sanottavaa eroa. Särmätyn sivulaudan leveysmitan keskihajonta oli parhaimmillaan 0,2 mm ja huonoimmillaan 0,8 mm. Pinnansileyttä kuvaava keskipoikkeama Ra vaihteli pyörösahauksessa 33 gm:stä 64 gm:iin, pelkkahakkurilla 30 gm: stä 90 gm:iin ja vannesahauksessa 61 gm:stä 75 gm:iin. Profiilinsyvyysarvot Rz ovat 3 - 5-kertaiset Ra:n arvoihin verrattuna. Hakkeen reikäseulonnassa alle 6 mm:n jakeen osuus vaihteli pelkkahakkurilla 5 %:sta 37,2 %:iin ja särmäyspursolla 6,5 %:sta 17,3 %:iin. Vastaavasti rakoseulonnassa alle 2 mm:n jaetta oli pelkkahakkurilla 13,6 %:sta 47,7 %:iin ja särmäyspursolla 10,0 %:sta 18,7 %:iin. Parhaimmat saantoarvot saatiin laskennassa vannesahaukselle pienen sahausraon ansiosta. Saantoerot muiden linjojen ja vannesahalinjan välillä vaihtelivat 2,4 %:sta 3,7 %:iin tukkiluokasta ja asetteesta riippuen. Saantolaskelmissa ei otettu huomioon eräiden linjojen käyräsahausmahdollisuutta.

KW - lumber

KW - sawing

KW - quality

M3 - Report

SN - 951-38-1807-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Usenius A, Sommardahl KO, Halonen E. Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 194).