Sahatavaran mittatarkkuus ja pinnansileys sekä hakkeen ja purun laatu eräillä sahauslinjoilla

Selvitetään Ahlströmin, Arin, Kockumsin, Linckin ja Lindqvistin pienpuunsahauslinjoilla saatavan sahatavaran mittatarkkuutta ja pinnansileyttä sekä hakkeen ja purun laatua sahalaitoksilla tehdyillä mittauksilla. Lisäksi lasketaan sahaustulos simulointiohjelmilla. Käytännön sahauksessa tukkien latvaläpimitta vaihteli 120 mm:stä 210 mm:iin. Paras mittatarkkuus saatiin pelkkahakkurilla, jolla mitan keskihajonta vaihteli 0,1 mm:stä 0,3 mm:iin. Sydäntavaran paksuuden ja leveyden sekä sivulautojen paksuuden kohdalla keskihajonta-arvot vaihtelivat yleensä 0,2 mm:n ja 0,5 mm:n välillä. Sivulautojen paksuuden mittavaihtelu oli hiukan suurempi kuin sydäntavaran. Pyörösahauksen ja vannesahauksen välillä ei ole mittatarkkuuksissa sanottavaa eroa. Särmätyn sivulaudan leveysmitan keskihajonta oli parhaimmillaan 0,2 mm ja huonoimmillaan 0,8 mm. Pinnansileyttä kuvaava keskipoikkeama Ra vaihteli pyörösahauksessa 33 gm:stä 64 gm:iin, pelkkahakkurilla 30 gm: stä 90 gm:iin ja vannesahauksessa 61 gm:stä 75 gm:iin. Profiilinsyvyysarvot Rz ovat 3 - 5-kertaiset Ra:n arvoihin verrattuna. Hakkeen reikäseulonnassa alle 6 mm:n jakeen osuus vaihteli pelkkahakkurilla 5 %:sta 37,2 %:iin ja särmäyspursolla 6,5 %:sta 17,3 %:iin. Vastaavasti rakoseulonnassa alle 2 mm:n jaetta oli pelkkahakkurilla 13,6 %:sta 47,7 %:iin ja särmäyspursolla 10,0 %:sta 18,7 %:iin. Parhaimmat saantoarvot saatiin laskennassa vannesahaukselle pienen sahausraon ansiosta. Saantoerot muiden linjojen ja vannesahalinjan välillä vaihtelivat 2,4 %:sta 3,7 %:iin tukkiluokasta ja asetteesta riippuen. Saantolaskelmissa ei otettu huomioon eräiden linjojen käyräsahausmahdollisuutta.