@book{370d8969644f48debec2514fff82cd12,
title = "Sahatavaran sinistym{\"a}nesto s{\"a}hk{\"o}staattisella ruiskutusmenetelm{\"a}ll{\"a}",
abstract = "Tutkimus selvitt{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}staattisen ruiskutusmenetelm{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tuoreen sahatavaran homeen- ja sinistym{\"a}nestoaineiden levityksess{\"a}. Tulosten mukaan s{\"a}hk{\"o}staattinen ruiskutus lis{\"a}{\"a} pienimolekyylisten polaaristen aineiden saantoa. Suurimolekyylisten aineiden osalta s{\"a}hk{\"o}statiikan merkitys n{\"a}ytti olevan v{\"a}h{\"a}isempi. Tavallisten ruiskutusteknisten tekij{\"o}iden merkitys oli suurempi kuin s{\"a}hk{\"o}statiikan. Suoja-aineiden maksimisaannot olivat 60 - 80 %, veden 20 - 25 %. K{\"a}ytetyn menetelm{\"a}n suojausteho ei ollut riitt{\"a}v{\"a} yksipuolisessa ruiskutuksessa. Kaksipuolisessa ruiskutuksessa saatiin melko hyv{\"a} suojausteho, mutta suoja-ainepitoisuuden laudan pinnalla tulisi olla suurempi kuin tavallisessa upotuskastelussa. Ruiskutussuunnan merkitys oli olennainen sek{\"a} suoja-aineen saannon ett{\"a} suojaustehon kannalta: paras tulos saavutettiin n. 45° kulmassa tehdyll{\"a} ruiskutuksella. Koeruiskutukset tehtiin sek{\"a} ruiskutuskaapissa ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}staattiseen ruiskutukseen kehitetyll{\"a} laitteistolla. Sahatavaran kuljetin ja maadoituslaite tehtiin VTT:n puulaboratoriossa. Laitteeseen kiinnitettiin teollisuusk{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleva ruiskupistooli sek{\"a} painemaalaus- ja j{\"a}nnitelaitteisto.",
keywords = "electrostatic spraying, spraying, mould, blue stain, preservatives, wood, timber, protection, molecular weight, electrostatic, polarity",
author = "Hannu Viitanen and Antti Nurmi",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2513-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "391",
address = "Finland",
}