Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 88 |
ISBN (Print) | 951-38-2218-4 |
Publication status | Published - 1985 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports |
---|---|
Number | 334 |
ISSN | 0358-5077 |
Fingerprint
Keywords
- saws
- woodworking
- wood products
- lumbering
- woodworking machinery
- reducer chipper
- trimming
Cite this
}
Sahatukkien sievistys. / Tarvainen, Veikko.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 334).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Sahatukkien sievistys
AU - Tarvainen, Veikko
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.
AB - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.
KW - saws
KW - woodworking
KW - wood products
KW - lumbering
KW - woodworking machinery
KW - reducer chipper
KW - trimming
M3 - Report
SN - 951-38-2218-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Sahatukkien sievistys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -