Sahatukkien sievistys

Veikko Tarvainen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages88
ISBN (Print)951-38-2218-4
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number334
ISSN0358-5077

Fingerprint

xylometazoline

Keywords

  • saws
  • woodworking
  • wood products
  • lumbering
  • woodworking machinery
  • reducer chipper
  • trimming

Cite this

Tarvainen, V. (1985). Sahatukkien sievistys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 334
Tarvainen, Veikko. / Sahatukkien sievistys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 334).
@book{831278db19ed4b04acd43074acf77b55,
title = "Sahatukkien sievistys",
abstract = "Puun entist{\"a} tarkempi talteenotto metsist{\"a} on lis{\"a}nnyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekk{\"a}iden tukkien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienent{\"a}v{\"a}t sahauskapasiteettia erilaisten h{\"a}iri{\"o}iden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta v{\"a}henev{\"a}t erilaiset h{\"a}iri{\"o}t eik{\"a} sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 {\%}:n sahauskapasiteetin lis{\"a}ys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 {\%}:n kapasiteetin lis{\"a}yksell{\"a} 7,2 mk:n hy{\"o}ty kuutiometri{\"a} kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievist{\"a}m{\"a}tt{\"o}mi{\"a} tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset keh{\"a}sahauksessa v{\"a}henev{\"a}t. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lis{\"a}{\"a}ntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 {\%}:sta 23,1 {\%}:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 {\%}:sta 18,5 {\%}:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}n keskim{\"a}{\"a}rin 0,2 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} hy{\"o}ty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:ll{\"a} ylitt{\"a}v{\"a}n osan perusteella on jopa yli 40 {\%} kaikista tuleista sievistett{\"a}v{\"a}. Sievist{\"a}j{\"a} tulee mitoittaa siten, ett{\"a} v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 1/3 tukeista on sievistett{\"a}viss{\"a}. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdell{\"a} sievist{\"a}j{\"a}ll{\"a}. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on v{\"a}hemm{\"a}n kuin 10 {\%} ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 {\%} kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menev{\"a}{\"a} puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetyst{\"a} selluhakkeesta on keskim{\"a}{\"a}rin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievist{\"a}j{\"a}n hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.",
keywords = "saws, woodworking, wood products, lumbering, woodworking machinery, reducer chipper, trimming",
author = "Veikko Tarvainen",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2218-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "334",
address = "Finland",

}

Tarvainen, V 1985, Sahatukkien sievistys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 334, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sahatukkien sievistys. / Tarvainen, Veikko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 334).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Sahatukkien sievistys

AU - Tarvainen, Veikko

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.

AB - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.

KW - saws

KW - woodworking

KW - wood products

KW - lumbering

KW - woodworking machinery

KW - reducer chipper

KW - trimming

M3 - Report

SN - 951-38-2218-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Sahatukkien sievistys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tarvainen V. Sahatukkien sievistys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 334).