TY - BOOK
T1 - Sahatukkien sievistys
AU - Tarvainen, Veikko
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt
tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden
tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat
kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat
vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia
erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat
sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät
erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman
takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n
sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan
kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin
lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti.
Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat
suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin,
ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa
vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon
lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1
%:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin.
Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2
prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa.
Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin
latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on
jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä
tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on
sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa
selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä.
Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän
kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla
laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3
sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3.
Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin
arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa
ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa
vuodessa.
AB - Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt
tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden
tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat
kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat
vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia
erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat
sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät
erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman
takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n
sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan
kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin
lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti.
Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat
suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin,
ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa
vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon
lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1
%:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin.
Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2
prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa.
Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin
latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on
jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä
tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on
sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa
selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä.
Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän
kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla
laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3
sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3.
Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin
arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa
ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa
vuodessa.
KW - saws
KW - woodworking
KW - wood products
KW - lumbering
KW - woodworking machinery
KW - reducer chipper
KW - trimming
M3 - Report
SN - 951-38-2218-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Sahatukkien sievistys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -