Sahatukkien sievistys

Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.