Satamien merkitys kuljetusketjujen palvelutason edistämisessä

Tutkimuksen tavoitteena oli koota ja dokumentoida perustietoa satamien palvelutasosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä sekä haastattelemalla satamaympäristön asiantuntijoita kohdesatamissa ja virastoissa. Tutkimuksessa keskityttiin satamahallintoon, satamaoperaattoreihin, satamapalveluiden tuottajiin ja maakuljetusten liikennöitsijöihin. Kirjallisuusselvityksessä tarkasteltiin suomalaisia satamien kautta kulkevia lastityyppejä, satamaympäristöä ja kuljetusketjujen asiakkaiden palvelutasovaatimuksia. Palvelutasotekijät oli jaoteltu kustannustehokkuuteen, täsmällisyyteen, turvallisuuteen, vaurioitumattomuuteen ja kuljetusvarmuuteen. Haastatteluissa rajauduttiin kaupan tuontikuljetuksiin, metsäteollisuuden ja irtolastien vientikuljetuksiin, transitokuljetuksiin sekä suuryksiköiden projektilastikuljetuksiin. Näiden tavaravirtojen kuljetuksia tarkasteltiin erityisesti Hamina-Kotkan, Kokkolan ja Vuosaaren satamatoimijoiden sekä projektilastinkuljettajien näkökulmasta. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella keskeisimmät kuljetusketjujen palvelutasotekijät vaihtelevat lastityypistä toiseen, vaikkakin toimitusvarmuus on kaikkien tavarankuljetusten edellytys. Täsmällisyys merkitsee sekä oikea-aikaisia toimituksia ja kokonaisoptimoinnin lisäämistä että kuljetusten seurattavuutta. Kuljetusketjujen turvallisuutta pidettiin tavarankuljetusten edellytyksenä ja jopa itsestäänselvyytenä. Suomalaisten satamien toiminnassa suurimpia häiriöitä aiheuttavia tekijöitä ovat vaihtelevat sääolosuhteet, tiedonkulun häiriöt sekä joustamattomat työaika-mallit. Satamien näkökulmasta pullonkauloja esiintyi satamien läheisyydessä tie-, rata- ja meriväylillä. Tutkimuksessa havaittiin esteitä, joiden vuoksi vesiliikenteen kuljetuksia ei ole edistetty rannikoilla ja sisävesistöissä. Tavarankuljetuksissa tasapainoillaan eräkokojen, kuljetusmatkojen ja tavarankäsittelyn kustannusten välillä. Useimmiten tiekuljetukset ovat kuljetusasiakkaan kannalta paras ratkaisu niin täsmällisyyden kuin kustannustehokkuuden ja vaurioitumattomuuden kannalta. Sisävesiliikenteen edistämistä vaikeuttavat matalat ja hajanaiset väylät sekä liikenteen osavuotisuus. Vaikka liikennejärjestelmän kokonaisturvallisuus lisääntyisikin tavarankuljetusten siirtyessä teiltä vesireiteille, sekä palvelutaso- että olosuhdetekijöiden vaihtelut jarruttavat tätä kehitystä.