Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat

Jouko Aurinsalo, Kari Suneli

    Research output: Book/Report › Report

    Abstract

    Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovellutuksissa käytetään pääasiassa suuria maa-asemia, joiden antennien halkaisija on 10 - 32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Tämän kirjallisuustutkimukseen perustuvan julkaisun tarkoituksena on antaa ajan tasalla oleva yleiskuva pienten maa-asemien käyttösovellutuksista, niitä käyttävistä satelliittijärjestelmistä sekä pienten maa-asemien markkinoista. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Pienten maa-asemien kehitykseen ja käyttöön liittyviä kokeiluja on suoritettu esimerkiksi ranskalais-saksalaisten Symphonie-satelliittien ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn OTS-satelliitin avulla. Uusia suunnitteilla olevia kokeilusatelliitteja ovat esimerkiksi ESAn L-Sat ja Ruotsin Tele-X. Kaupallisessa käytössä olevia pieniä maa-asemia käyttäviä tietoliikennesatelliittijärjestelmiä ovat esimerkiksi amerikkalainen erikoisliikenteen SBS-järjestelmä ja kansainvälinen meritietoliikenteen INMARSAT-järjestelmä. Lähivuosina aloittavat toimintansa ranskalainen Télécom 1 -erikoisliikennejärjestelmä ja yleiseurooppalainen ECS-satelliitteja käyttävä erikoisliikennejärjestelmä. Suuri osa pienten maa-asemien 80-luvun markkinoista on Yhdysvalloissa. Euroopassa markkinat käynnistyvät myöhemmin ja hitaammin kuin Yhdysvalloissa. Kehitysmaiden potentiaaliset markkinat ovat hyvin suuret, mutta ne päässevät vauhtiin vasta 90-luvulla. Siirtyvän liikenteen 80-luvun markkinoista pääosa liittyy meritietoliikenteeseen. Julkaisussa esitettävän arvion mukaan siviilikäyttöön tarkoitettujen lähettävien ja vastaanottavien pienten maa-asemien 80-luvun markkinat ovat 9 500 - 24 000 kappaletta ja niiden arvo 800 - 2 100 miljoonaa dollaria.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages194
    ISBN (Print)951-38-1491-2
    Publication statusPublished - 1982
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
    Number96
    ISSN0358-5077

    Cite this

    Aurinsalo, J., & Suneli, K. (1982). Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 96
    Aurinsalo, Jouko ; Suneli, Kari. / Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat : Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 194 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 96).
    @book{f3b5db3fdc074e44b96a8d0841edb392,
    title = "Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 1. Sovellutukset, j{\"a}rjestelm{\"a}t ja markkinat",
    abstract = "Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti k{\"a}ytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien v{\"a}litt{\"a}miseen vilkasliikenteisill{\"a} mannertenv{\"a}lisill{\"a} yhteyksill{\"a}. T{\"a}llaisissa sovellutuksissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}asiassa suuria maa-asemia, joiden antennien halkaisija on 10 - 32 metri{\"a}. L{\"a}hivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistym{\"a}{\"a}n pienemm{\"a}t ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. T{\"a}m{\"a}n kirjallisuustutkimukseen perustuvan julkaisun tarkoituksena on antaa ajan tasalla oleva yleiskuva pienten maa-asemien k{\"a}ytt{\"o}sovellutuksista, niit{\"a} k{\"a}ytt{\"a}vist{\"a} satelliittij{\"a}rjestelmist{\"a} sek{\"a} pienten maa-asemien markkinoista. Pieni{\"a} maa-asemia k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tai tullaan k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n esimerkiksi erikoisliikenteess{\"a}, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteess{\"a}, siirtyv{\"a}ss{\"a} liikenteess{\"a}, tiedonkeruuj{\"a}rjestelmiss{\"a}, katastrofiyhteyksill{\"a} ja muilla tilap{\"a}isill{\"a} yhteyksill{\"a}, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sek{\"a} sotilaallisessa tietoliikenteess{\"a}. Pienten maa-asemien kehitykseen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyvi{\"a} kokeiluja on suoritettu esimerkiksi ranskalais-saksalaisten Symphonie-satelliittien ja Euroopan avaruusj{\"a}rjest{\"o}n ESAn OTS-satelliitin avulla. Uusia suunnitteilla olevia kokeilusatelliitteja ovat esimerkiksi ESAn L-Sat ja Ruotsin Tele-X. Kaupallisessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia pieni{\"a} maa-asemia k{\"a}ytt{\"a}vi{\"a} tietoliikennesatelliittij{\"a}rjestelmi{\"a} ovat esimerkiksi amerikkalainen erikoisliikenteen SBS-j{\"a}rjestelm{\"a} ja kansainv{\"a}linen meritietoliikenteen INMARSAT-j{\"a}rjestelm{\"a}. L{\"a}hivuosina aloittavat toimintansa ranskalainen T{\'e}l{\'e}com 1 -erikoisliikennej{\"a}rjestelm{\"a} ja yleiseurooppalainen ECS-satelliitteja k{\"a}ytt{\"a}v{\"a} erikoisliikennej{\"a}rjestelm{\"a}. Suuri osa pienten maa-asemien 80-luvun markkinoista on Yhdysvalloissa. Euroopassa markkinat k{\"a}ynnistyv{\"a}t my{\"o}hemmin ja hitaammin kuin Yhdysvalloissa. Kehitysmaiden potentiaaliset markkinat ovat hyvin suuret, mutta ne p{\"a}{\"a}ssev{\"a}t vauhtiin vasta 90-luvulla. Siirtyv{\"a}n liikenteen 80-luvun markkinoista p{\"a}{\"a}osa liittyy meritietoliikenteeseen. Julkaisussa esitett{\"a}v{\"a}n arvion mukaan siviilik{\"a}ytt{\"o}{\"o}n tarkoitettujen l{\"a}hett{\"a}vien ja vastaanottavien pienten maa-asemien 80-luvun markkinat ovat 9 500 - 24 000 kappaletta ja niiden arvo 800 - 2 100 miljoonaa dollaria.",
    author = "Jouko Aurinsalo and Kari Suneli",
    year = "1982",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-1491-2",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "96",
    address = "Finland",

    }

    Aurinsalo, J & Suneli, K 1982, Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 96, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat : Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat. / Aurinsalo, Jouko; Suneli, Kari.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 194 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 96).

    Research output: Book/Report › Report

    TY - BOOK

    T1 - Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat

    T2 - Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat

    AU - Aurinsalo, Jouko

    AU - Suneli, Kari

    PY - 1982

    Y1 - 1982

    N2 - Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovellutuksissa käytetään pääasiassa suuria maa-asemia, joiden antennien halkaisija on 10 - 32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Tämän kirjallisuustutkimukseen perustuvan julkaisun tarkoituksena on antaa ajan tasalla oleva yleiskuva pienten maa-asemien käyttösovellutuksista, niitä käyttävistä satelliittijärjestelmistä sekä pienten maa-asemien markkinoista. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Pienten maa-asemien kehitykseen ja käyttöön liittyviä kokeiluja on suoritettu esimerkiksi ranskalais-saksalaisten Symphonie-satelliittien ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn OTS-satelliitin avulla. Uusia suunnitteilla olevia kokeilusatelliitteja ovat esimerkiksi ESAn L-Sat ja Ruotsin Tele-X. Kaupallisessa käytössä olevia pieniä maa-asemia käyttäviä tietoliikennesatelliittijärjestelmiä ovat esimerkiksi amerikkalainen erikoisliikenteen SBS-järjestelmä ja kansainvälinen meritietoliikenteen INMARSAT-järjestelmä. Lähivuosina aloittavat toimintansa ranskalainen Télécom 1 -erikoisliikennejärjestelmä ja yleiseurooppalainen ECS-satelliitteja käyttävä erikoisliikennejärjestelmä. Suuri osa pienten maa-asemien 80-luvun markkinoista on Yhdysvalloissa. Euroopassa markkinat käynnistyvät myöhemmin ja hitaammin kuin Yhdysvalloissa. Kehitysmaiden potentiaaliset markkinat ovat hyvin suuret, mutta ne päässevät vauhtiin vasta 90-luvulla. Siirtyvän liikenteen 80-luvun markkinoista pääosa liittyy meritietoliikenteeseen. Julkaisussa esitettävän arvion mukaan siviilikäyttöön tarkoitettujen lähettävien ja vastaanottavien pienten maa-asemien 80-luvun markkinat ovat 9 500 - 24 000 kappaletta ja niiden arvo 800 - 2 100 miljoonaa dollaria.

    AB - Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovellutuksissa käytetään pääasiassa suuria maa-asemia, joiden antennien halkaisija on 10 - 32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Tämän kirjallisuustutkimukseen perustuvan julkaisun tarkoituksena on antaa ajan tasalla oleva yleiskuva pienten maa-asemien käyttösovellutuksista, niitä käyttävistä satelliittijärjestelmistä sekä pienten maa-asemien markkinoista. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Pienten maa-asemien kehitykseen ja käyttöön liittyviä kokeiluja on suoritettu esimerkiksi ranskalais-saksalaisten Symphonie-satelliittien ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn OTS-satelliitin avulla. Uusia suunnitteilla olevia kokeilusatelliitteja ovat esimerkiksi ESAn L-Sat ja Ruotsin Tele-X. Kaupallisessa käytössä olevia pieniä maa-asemia käyttäviä tietoliikennesatelliittijärjestelmiä ovat esimerkiksi amerikkalainen erikoisliikenteen SBS-järjestelmä ja kansainvälinen meritietoliikenteen INMARSAT-järjestelmä. Lähivuosina aloittavat toimintansa ranskalainen Télécom 1 -erikoisliikennejärjestelmä ja yleiseurooppalainen ECS-satelliitteja käyttävä erikoisliikennejärjestelmä. Suuri osa pienten maa-asemien 80-luvun markkinoista on Yhdysvalloissa. Euroopassa markkinat käynnistyvät myöhemmin ja hitaammin kuin Yhdysvalloissa. Kehitysmaiden potentiaaliset markkinat ovat hyvin suuret, mutta ne päässevät vauhtiin vasta 90-luvulla. Siirtyvän liikenteen 80-luvun markkinoista pääosa liittyy meritietoliikenteeseen. Julkaisussa esitettävän arvion mukaan siviilikäyttöön tarkoitettujen lähettävien ja vastaanottavien pienten maa-asemien 80-luvun markkinat ovat 9 500 - 24 000 kappaletta ja niiden arvo 800 - 2 100 miljoonaa dollaria.

    M3 - Report

    SN - 951-38-1491-2

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

    BT - Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Aurinsalo J, Suneli K. Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 1. Sovellutukset, järjestelmät ja markkinat. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 194 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 96).