Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 2: Maa-aseman rakenne

Jouko Aurinsalo, Jukka Jokinen, Risto Pitkäaho, Tapio Siltanen, Kari Suneli, Hannu Terho

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovelluksissa käytetään pääasiassa suuria maaasemia, joiden antennien halkaisija on 10...32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Julkaisussa annetaan yleiskuva erikoisliikennemaa-aseman rakenteesta. Aluksi ECS-, Tele-X-, SBS- ja Télécom 1 -järjestelmien maa-asemien rakenne käydään lyhyesti läpi. Luvun tarkoituksena on samalla antaa tiivistetty yleiskuva koko julkaisun sisällöstä. Pienen maa-aseman antennivaihtoehtoja ja eri seurantamenetelmiä tarkastellaan seuraavaksi. Etuvahvistimista esitellään lämpösähköisesti jäähdytetty FET-vahvistin ja parametrivahvistin. Tehovahvistimen tarkastelussa pääpaino on kulkuaaltoputkivahvistimessa. Taajuusmuuttajan rakenteen lisäksi selvitetään myös välitaajuusvalintaan liittyviä kysymyksiä. Paikallisoskillaattoreita tarkastellaan erikseen omassa kohdassa, vaikka ne tavallisesti lasketaan kuuluvaksi taajuusmuuttajiin. Välitaajuuslaitteista esitetäin ainoastaan taajuusmuuttajien ja modeemin väliin jäävät välitaajuuslaitteet, vaikka myös kanavayksikössä on välitaajuudella toimivia laitteita. Modeemilla tarkoitetaan tässä modulaattoria ja demodulaattoria. Kantataajuuslaitteiden osalta pääpaino on SCPC-terminaalin rakenteessa. Valvonta- ja ohjausjärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate esitetään sekä tarkastellaan muutamien kaupallisten järjestelmien ominaisuuksia. Julkaisussa esitetään myös hinta-arviot ECS-erikoisliikennemaa-aseman alijärjestelmille. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti maa-aseman testausta ja hyväksymistä satelliittijärjestelmään.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages228
ISBN (Print)951-38-1578-1
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number126
ISSN0358-5077

Cite this

Aurinsalo, J., Jokinen, J., Pitkäaho, R., Siltanen, T., Suneli, K., & Terho, H. (1982). Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 2: Maa-aseman rakenne . Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 126
Aurinsalo, Jouko ; Jokinen, Jukka ; Pitkäaho, Risto ; Siltanen, Tapio ; Suneli, Kari ; Terho, Hannu. / Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat : Osa 2: Maa-aseman rakenne . Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 228 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 126).
@book{c6c1ee0bd9cd4e9fbb9e792c2ceb1168,
title = "Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 2: Maa-aseman rakenne",
abstract = "Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti k{\"a}ytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien v{\"a}litt{\"a}miseen vilkasliikenteisill{\"a} mannertenv{\"a}lisill{\"a} yhteyksill{\"a}. T{\"a}llaisissa sovelluksissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}asiassa suuria maaasemia, joiden antennien halkaisija on 10...32 metri{\"a}. L{\"a}hivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistym{\"a}{\"a}n pienemm{\"a}t ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Pieni{\"a} maa-asemia k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tai tullaan k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n esimerkiksi erikoisliikenteess{\"a}, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteess{\"a}, siirtyv{\"a}ss{\"a} liikenteess{\"a}, tiedonkeruuj{\"a}rjestelmiss{\"a}, katastrofiyhteyksill{\"a} ja muilla tilap{\"a}isill{\"a} yhteyksill{\"a}, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sek{\"a} sotilaallisessa tietoliikenteess{\"a}. Julkaisussa annetaan yleiskuva erikoisliikennemaa-aseman rakenteesta. Aluksi ECS-, Tele-X-, SBS- ja T{\'e}l{\'e}com 1 -j{\"a}rjestelmien maa-asemien rakenne k{\"a}yd{\"a}{\"a}n lyhyesti l{\"a}pi. Luvun tarkoituksena on samalla antaa tiivistetty yleiskuva koko julkaisun sis{\"a}ll{\"o}st{\"a}. Pienen maa-aseman antennivaihtoehtoja ja eri seurantamenetelmi{\"a} tarkastellaan seuraavaksi. Etuvahvistimista esitell{\"a}{\"a}n l{\"a}mp{\"o}s{\"a}hk{\"o}isesti j{\"a}{\"a}hdytetty FET-vahvistin ja parametrivahvistin. Tehovahvistimen tarkastelussa p{\"a}{\"a}paino on kulkuaaltoputkivahvistimessa. Taajuusmuuttajan rakenteen lis{\"a}ksi selvitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s v{\"a}litaajuusvalintaan liittyvi{\"a} kysymyksi{\"a}. Paikallisoskillaattoreita tarkastellaan erikseen omassa kohdassa, vaikka ne tavallisesti lasketaan kuuluvaksi taajuusmuuttajiin. V{\"a}litaajuuslaitteista esitet{\"a}in ainoastaan taajuusmuuttajien ja modeemin v{\"a}liin j{\"a}{\"a}v{\"a}t v{\"a}litaajuuslaitteet, vaikka my{\"o}s kanavayksik{\"o}ss{\"a} on v{\"a}litaajuudella toimivia laitteita. Modeemilla tarkoitetaan t{\"a}ss{\"a} modulaattoria ja demodulaattoria. Kantataajuuslaitteiden osalta p{\"a}{\"a}paino on SCPC-terminaalin rakenteessa. Valvonta- ja ohjausj{\"a}rjestelm{\"a}n rakenne ja toimintaperiaate esitet{\"a}{\"a}n sek{\"a} tarkastellaan muutamien kaupallisten j{\"a}rjestelmien ominaisuuksia. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s hinta-arviot ECS-erikoisliikennemaa-aseman alij{\"a}rjestelmille. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti maa-aseman testausta ja hyv{\"a}ksymist{\"a} satelliittij{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n.",
author = "Jouko Aurinsalo and Jukka Jokinen and Risto Pitk{\"a}aho and Tapio Siltanen and Kari Suneli and Hannu Terho",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1578-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "126",
address = "Finland",

}

Aurinsalo, J, Jokinen, J, Pitkäaho, R, Siltanen, T, Suneli, K & Terho, H 1982, Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 2: Maa-aseman rakenne . Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 126, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat : Osa 2: Maa-aseman rakenne . / Aurinsalo, Jouko; Jokinen, Jukka; Pitkäaho, Risto; Siltanen, Tapio; Suneli, Kari; Terho, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 228 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 126).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat

T2 - Osa 2: Maa-aseman rakenne

AU - Aurinsalo, Jouko

AU - Jokinen, Jukka

AU - Pitkäaho, Risto

AU - Siltanen, Tapio

AU - Suneli, Kari

AU - Terho, Hannu

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovelluksissa käytetään pääasiassa suuria maaasemia, joiden antennien halkaisija on 10...32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Julkaisussa annetaan yleiskuva erikoisliikennemaa-aseman rakenteesta. Aluksi ECS-, Tele-X-, SBS- ja Télécom 1 -järjestelmien maa-asemien rakenne käydään lyhyesti läpi. Luvun tarkoituksena on samalla antaa tiivistetty yleiskuva koko julkaisun sisällöstä. Pienen maa-aseman antennivaihtoehtoja ja eri seurantamenetelmiä tarkastellaan seuraavaksi. Etuvahvistimista esitellään lämpösähköisesti jäähdytetty FET-vahvistin ja parametrivahvistin. Tehovahvistimen tarkastelussa pääpaino on kulkuaaltoputkivahvistimessa. Taajuusmuuttajan rakenteen lisäksi selvitetään myös välitaajuusvalintaan liittyviä kysymyksiä. Paikallisoskillaattoreita tarkastellaan erikseen omassa kohdassa, vaikka ne tavallisesti lasketaan kuuluvaksi taajuusmuuttajiin. Välitaajuuslaitteista esitetäin ainoastaan taajuusmuuttajien ja modeemin väliin jäävät välitaajuuslaitteet, vaikka myös kanavayksikössä on välitaajuudella toimivia laitteita. Modeemilla tarkoitetaan tässä modulaattoria ja demodulaattoria. Kantataajuuslaitteiden osalta pääpaino on SCPC-terminaalin rakenteessa. Valvonta- ja ohjausjärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate esitetään sekä tarkastellaan muutamien kaupallisten järjestelmien ominaisuuksia. Julkaisussa esitetään myös hinta-arviot ECS-erikoisliikennemaa-aseman alijärjestelmille. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti maa-aseman testausta ja hyväksymistä satelliittijärjestelmään.

AB - Tietoliikennesatelliitteja on perinteisesti käytetty puhelinliikenteen ja televisio-ohjelmien välittämiseen vilkasliikenteisillä mannertenvälisillä yhteyksillä. Tällaisissa sovelluksissa käytetään pääasiassa suuria maaasemia, joiden antennien halkaisija on 10...32 metriä. Lähivuosina tulevat kuitenkin voimakkaasti yleistymään pienemmät ja halvemmat maa-asemat, jotka on varustettu alle 10 metrin antenneilla. Pieniä maa-asemia käytetään tai tullaan käyttämään esimerkiksi erikoisliikenteessä, kehitysmaiden ja harvaanasuttujen seutujen tietoliikenteessä, siirtyvässä liikenteessä, tiedonkeruujärjestelmissä, katastrofiyhteyksillä ja muilla tilapäisillä yhteyksillä, televisio- ja radio-ohjelmien siirrossa sekä sotilaallisessa tietoliikenteessä. Julkaisussa annetaan yleiskuva erikoisliikennemaa-aseman rakenteesta. Aluksi ECS-, Tele-X-, SBS- ja Télécom 1 -järjestelmien maa-asemien rakenne käydään lyhyesti läpi. Luvun tarkoituksena on samalla antaa tiivistetty yleiskuva koko julkaisun sisällöstä. Pienen maa-aseman antennivaihtoehtoja ja eri seurantamenetelmiä tarkastellaan seuraavaksi. Etuvahvistimista esitellään lämpösähköisesti jäähdytetty FET-vahvistin ja parametrivahvistin. Tehovahvistimen tarkastelussa pääpaino on kulkuaaltoputkivahvistimessa. Taajuusmuuttajan rakenteen lisäksi selvitetään myös välitaajuusvalintaan liittyviä kysymyksiä. Paikallisoskillaattoreita tarkastellaan erikseen omassa kohdassa, vaikka ne tavallisesti lasketaan kuuluvaksi taajuusmuuttajiin. Välitaajuuslaitteista esitetäin ainoastaan taajuusmuuttajien ja modeemin väliin jäävät välitaajuuslaitteet, vaikka myös kanavayksikössä on välitaajuudella toimivia laitteita. Modeemilla tarkoitetaan tässä modulaattoria ja demodulaattoria. Kantataajuuslaitteiden osalta pääpaino on SCPC-terminaalin rakenteessa. Valvonta- ja ohjausjärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate esitetään sekä tarkastellaan muutamien kaupallisten järjestelmien ominaisuuksia. Julkaisussa esitetään myös hinta-arviot ECS-erikoisliikennemaa-aseman alijärjestelmille. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti maa-aseman testausta ja hyväksymistä satelliittijärjestelmään.

M3 - Report

SN - 951-38-1578-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Aurinsalo J, Jokinen J, Pitkäaho R, Siltanen T, Suneli K, Terho H. Satelliittitietoliikenteen pienet maa-asemat: Osa 2: Maa-aseman rakenne . Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 228 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 126).