Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa

Saara Isännäinen, Veikko Rouhiainen, Raija Koivisto, Kari Edelmann

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Metsäteollisuuden jätevesipäästöt ovat ympäristönsuojeluun tehtyjen investointien ansiosta pienentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat 70-luvulla. Tämä on voitu toteuttaa prosessimuutosten avulla ja tehostamalla jätevedenpuhdistusta. Sellutehtaiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan edelleen pienentää ilman mittavia lisäinvestointeja satun naispäästöjen eliminoimisen ja prosessihallinnan parantamisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sellutehtaan satunnaispäästöt voitaisiin eliminoida ja mitä olisi tehtävä päästöjen hallinnan parantamiseksi. Lisäksi pyritään kehittämään menettelytapa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kantavana ajatuksena työssä pidetään jätevedenpuhdistamon toiminnan hallitsemista eri tilanteissa ja päästöjen estämistä sadevesiviemäriin ja maaperään. Lähtökohtana on tehtaan tämänhetkisen tilanteen selvittäminen satunnaispäästöjen muodostumisessa ja hallitsemisessa. Tämän lisäksi on tunnistettava myös mahdolliset päästöt. Tämä edellyttää mahdollisimman yksityiskohtaista prosessitarkastelua. Tarkastelumenetelmänä käytetään potentiaalisten ongelmien analyysimenetelmästä kehitettyä tekniik kaa. Tunnistaminen tehdään osastoittain ryhmätyönä tehtaan käyttöhenkilökunnan kanssa. Seuraavina vaiheina ovat päästömahdollisuuksien analysointi ja vaikutusten arviointi. Päästömahdollisuudet analysoidaan keskittyen päästön syihin, suuruuteen, päästöreitteihin ja vaikutuksiin jätevedenpuhdistamolla tai muualla ympäristössä. Lopuksi kehitetään parannusehdotukset päästöjen eliminoimiseksi tai vaikutusten pienentämiseksi. Tehdastarkasteluissa tunnistettiin runsaasti satunnaispäästömahdollisuuksia, joista merkittävimpinä voidaan pitää keitintä ja siihen liittyvää kiertolipeäputkistoa, kemikaalien varastointia ja siihen liittyviä toimintoja, soodakattilan vaurioita sekä erilaisia päästöjä sadevesiviemäriin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennakoivaan kunnossapitoon, satunnaispäästöjen havainnointiin, tiedonkulkuun prosessin häiriötilanteissa sekä jätevedenpuhdistamon hallinnan parantamiseen ja henkilö kunnan kouluttamiseen. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin menettelytapa, jolla sellutehtaan satunnaispäästömahdollisuuksia voidaan kartoittaa ja hallintaa tehostaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages45
ISBN (Print)951-38-4058-1
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1325
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • pulping industry
  • failures
  • effluents
  • waste water
  • cooking liquors
  • black liquor
  • waste treatment
  • risk analysis

Cite this

Isännäinen, S., Rouhiainen, V., Koivisto, R., & Edelmann, K. (1992). Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1325
Isännäinen, Saara ; Rouhiainen, Veikko ; Koivisto, Raija ; Edelmann, Kari. / Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 45 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1325).
@book{458a30b69ab747569c90efeb27a430ed,
title = "Satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallitseminen sellutehtaissa",
abstract = "Mets{\"a}teollisuuden j{\"a}tevesip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat ymp{\"a}rist{\"o}nsuojeluun tehtyjen investointien ansiosta pienentyneet murto-osaan siit{\"a}, mit{\"a} ne olivat 70-luvulla. T{\"a}m{\"a} on voitu toteuttaa prosessimuutosten avulla ja tehostamalla j{\"a}tevedenpuhdistusta. Sellutehtaiden aiheuttamaa ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusta voidaan edelleen pienent{\"a}{\"a} ilman mittavia lis{\"a}investointeja satun naisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen eliminoimisen ja prosessihallinnan parantamisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a}, miten sellutehtaan satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}t voitaisiin eliminoida ja mit{\"a} olisi teht{\"a}v{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen hallinnan parantamiseksi. Lis{\"a}ksi pyrit{\"a}{\"a}n kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n menettelytapa n{\"a}iden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kantavana ajatuksena ty{\"o}ss{\"a} pidet{\"a}{\"a}n j{\"a}tevedenpuhdistamon toiminnan hallitsemista eri tilanteissa ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen est{\"a}mist{\"a} sadevesiviem{\"a}riin ja maaper{\"a}{\"a}n. L{\"a}ht{\"o}kohtana on tehtaan t{\"a}m{\"a}nhetkisen tilanteen selvitt{\"a}minen satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen muodostumisessa ja hallitsemisessa. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi on tunnistettava my{\"o}s mahdolliset p{\"a}{\"a}st{\"o}t. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} mahdollisimman yksityiskohtaista prosessitarkastelua. Tarkastelumenetelm{\"a}n{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n potentiaalisten ongelmien analyysimenetelm{\"a}st{\"a} kehitetty{\"a} tekniik kaa. Tunnistaminen tehd{\"a}{\"a}n osastoittain ryhm{\"a}ty{\"o}n{\"a} tehtaan k{\"a}ytt{\"o}henkil{\"o}kunnan kanssa. Seuraavina vaiheina ovat p{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksien analysointi ja vaikutusten arviointi. P{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuudet analysoidaan keskittyen p{\"a}{\"a}st{\"o}n syihin, suuruuteen, p{\"a}{\"a}st{\"o}reitteihin ja vaikutuksiin j{\"a}tevedenpuhdistamolla tai muualla ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Lopuksi kehitet{\"a}{\"a}n parannusehdotukset p{\"a}{\"a}st{\"o}jen eliminoimiseksi tai vaikutusten pienent{\"a}miseksi. Tehdastarkasteluissa tunnistettiin runsaasti satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksia, joista merkitt{\"a}vimpin{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} keitint{\"a} ja siihen liittyv{\"a}{\"a} kiertolipe{\"a}putkistoa, kemikaalien varastointia ja siihen liittyvi{\"a} toimintoja, soodakattilan vaurioita sek{\"a} erilaisia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} sadevesiviem{\"a}riin. Erityist{\"a} huomiota on kiinnitett{\"a}v{\"a} ennakoivaan kunnossapitoon, satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen havainnointiin, tiedonkulkuun prosessin h{\"a}iri{\"o}tilanteissa sek{\"a} j{\"a}tevedenpuhdistamon hallinnan parantamiseen ja henkil{\"o} kunnan kouluttamiseen. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin menettelytapa, jolla sellutehtaan satunnaisp{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksia voidaan kartoittaa ja hallintaa tehostaa.",
keywords = "pulping industry, failures, effluents, waste water, cooking liquors, black liquor, waste treatment, risk analysis",
author = "Saara Is{\"a}nn{\"a}inen and Veikko Rouhiainen and Raija Koivisto and Kari Edelmann",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4058-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1325",
address = "Finland",

}

Isännäinen, S, Rouhiainen, V, Koivisto, R & Edelmann, K 1992, Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1325, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa. / Isännäinen, Saara; Rouhiainen, Veikko; Koivisto, Raija; Edelmann, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 45 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1325).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa

AU - Isännäinen, Saara

AU - Rouhiainen, Veikko

AU - Koivisto, Raija

AU - Edelmann, Kari

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Metsäteollisuuden jätevesipäästöt ovat ympäristönsuojeluun tehtyjen investointien ansiosta pienentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat 70-luvulla. Tämä on voitu toteuttaa prosessimuutosten avulla ja tehostamalla jätevedenpuhdistusta. Sellutehtaiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan edelleen pienentää ilman mittavia lisäinvestointeja satun naispäästöjen eliminoimisen ja prosessihallinnan parantamisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sellutehtaan satunnaispäästöt voitaisiin eliminoida ja mitä olisi tehtävä päästöjen hallinnan parantamiseksi. Lisäksi pyritään kehittämään menettelytapa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kantavana ajatuksena työssä pidetään jätevedenpuhdistamon toiminnan hallitsemista eri tilanteissa ja päästöjen estämistä sadevesiviemäriin ja maaperään. Lähtökohtana on tehtaan tämänhetkisen tilanteen selvittäminen satunnaispäästöjen muodostumisessa ja hallitsemisessa. Tämän lisäksi on tunnistettava myös mahdolliset päästöt. Tämä edellyttää mahdollisimman yksityiskohtaista prosessitarkastelua. Tarkastelumenetelmänä käytetään potentiaalisten ongelmien analyysimenetelmästä kehitettyä tekniik kaa. Tunnistaminen tehdään osastoittain ryhmätyönä tehtaan käyttöhenkilökunnan kanssa. Seuraavina vaiheina ovat päästömahdollisuuksien analysointi ja vaikutusten arviointi. Päästömahdollisuudet analysoidaan keskittyen päästön syihin, suuruuteen, päästöreitteihin ja vaikutuksiin jätevedenpuhdistamolla tai muualla ympäristössä. Lopuksi kehitetään parannusehdotukset päästöjen eliminoimiseksi tai vaikutusten pienentämiseksi. Tehdastarkasteluissa tunnistettiin runsaasti satunnaispäästömahdollisuuksia, joista merkittävimpinä voidaan pitää keitintä ja siihen liittyvää kiertolipeäputkistoa, kemikaalien varastointia ja siihen liittyviä toimintoja, soodakattilan vaurioita sekä erilaisia päästöjä sadevesiviemäriin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennakoivaan kunnossapitoon, satunnaispäästöjen havainnointiin, tiedonkulkuun prosessin häiriötilanteissa sekä jätevedenpuhdistamon hallinnan parantamiseen ja henkilö kunnan kouluttamiseen. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin menettelytapa, jolla sellutehtaan satunnaispäästömahdollisuuksia voidaan kartoittaa ja hallintaa tehostaa.

AB - Metsäteollisuuden jätevesipäästöt ovat ympäristönsuojeluun tehtyjen investointien ansiosta pienentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat 70-luvulla. Tämä on voitu toteuttaa prosessimuutosten avulla ja tehostamalla jätevedenpuhdistusta. Sellutehtaiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan edelleen pienentää ilman mittavia lisäinvestointeja satun naispäästöjen eliminoimisen ja prosessihallinnan parantamisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sellutehtaan satunnaispäästöt voitaisiin eliminoida ja mitä olisi tehtävä päästöjen hallinnan parantamiseksi. Lisäksi pyritään kehittämään menettelytapa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kantavana ajatuksena työssä pidetään jätevedenpuhdistamon toiminnan hallitsemista eri tilanteissa ja päästöjen estämistä sadevesiviemäriin ja maaperään. Lähtökohtana on tehtaan tämänhetkisen tilanteen selvittäminen satunnaispäästöjen muodostumisessa ja hallitsemisessa. Tämän lisäksi on tunnistettava myös mahdolliset päästöt. Tämä edellyttää mahdollisimman yksityiskohtaista prosessitarkastelua. Tarkastelumenetelmänä käytetään potentiaalisten ongelmien analyysimenetelmästä kehitettyä tekniik kaa. Tunnistaminen tehdään osastoittain ryhmätyönä tehtaan käyttöhenkilökunnan kanssa. Seuraavina vaiheina ovat päästömahdollisuuksien analysointi ja vaikutusten arviointi. Päästömahdollisuudet analysoidaan keskittyen päästön syihin, suuruuteen, päästöreitteihin ja vaikutuksiin jätevedenpuhdistamolla tai muualla ympäristössä. Lopuksi kehitetään parannusehdotukset päästöjen eliminoimiseksi tai vaikutusten pienentämiseksi. Tehdastarkasteluissa tunnistettiin runsaasti satunnaispäästömahdollisuuksia, joista merkittävimpinä voidaan pitää keitintä ja siihen liittyvää kiertolipeäputkistoa, kemikaalien varastointia ja siihen liittyviä toimintoja, soodakattilan vaurioita sekä erilaisia päästöjä sadevesiviemäriin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennakoivaan kunnossapitoon, satunnaispäästöjen havainnointiin, tiedonkulkuun prosessin häiriötilanteissa sekä jätevedenpuhdistamon hallinnan parantamiseen ja henkilö kunnan kouluttamiseen. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin menettelytapa, jolla sellutehtaan satunnaispäästömahdollisuuksia voidaan kartoittaa ja hallintaa tehostaa.

KW - pulping industry

KW - failures

KW - effluents

KW - waste water

KW - cooking liquors

KW - black liquor

KW - waste treatment

KW - risk analysis

M3 - Report

SN - 951-38-4058-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Isännäinen S, Rouhiainen V, Koivisto R, Edelmann K. Satunnaispäästöjen hallitseminen sellutehtaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 45 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1325).