Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

Translated title of the contribution: Scenarios for the impacts of climate policy on energy economy

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages82
    ISBN (Electronic)951-38-6586-X
    Publication statusPublished - 2005
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Working Papers
    Number36
    ISSN1459-7683

    Fingerprint

    environmental policy
    energy
    economy

    Keywords

    • climate policy
    • greenhouse gas emissions
    • energy economy
    • energy system models
    • emission reduction

    Cite this

    Forsström, J., & Lehtilä, A. (2005). Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Working Papers, No. 36
    Forsström, Juha ; Lehtilä, Antti. / Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 82 p. (VTT Working Papers; No. 36).
    @book{79a10359099944049b715520ba652dff,
    title = "Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen",
    abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sek{\"a} pitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisen{\"a} tavoitteena on arvioida p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sek{\"a} muutoksia eri energial{\"a}hteiden ja tekniikoiden keskin{\"a}isess{\"a} kilpailukyvyss{\"a}. T{\"a}rkeimm{\"a}ksi toteutusmekanismiksi on t{\"a}ll{\"o}in oletettu p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja p{\"a}{\"a}osa energiaintensiivisest{\"a} prosessiteollisuudesta. Pitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mik{\"a}li v{\"a}hennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksia, jos niiden hinta j{\"a}{\"a} selv{\"a}sti t{\"a}t{\"a} tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien hinnan j{\"a}{\"a}minen 10 :n tasolle v{\"a}hent{\"a}isi kustannuksia l{\"a}hes kolmanneksen. Vuoteen 2050 menness{\"a} Suomessa olisi teknisesti mahdollista v{\"a}hent{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} tulosten mukaan ainakin 50 {\%} vuoden 1990 tasosta. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}isi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkitt{\"a}vimpi{\"a} ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja l{\"a}hes p{\"a}{\"a}st{\"o}t{\"o}n, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin j{\"a}lkeen.",
    keywords = "climate policy, greenhouse gas emissions, energy economy, energy system models, emission reduction",
    author = "Juha Forsstr{\"o}m and Antti Lehtil{\"a}",
    note = "Project code: C5SU00467",
    year = "2005",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Working Papers",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "36",
    address = "Finland",

    }

    Forsström, J & Lehtilä, A 2005, Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. VTT Working Papers, no. 36, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. / Forsström, Juha; Lehtilä, Antti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 82 p. (VTT Working Papers; No. 36).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

    AU - Forsström, Juha

    AU - Lehtilä, Antti

    N1 - Project code: C5SU00467

    PY - 2005

    Y1 - 2005

    N2 - Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.

    AB - Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.

    KW - climate policy

    KW - greenhouse gas emissions

    KW - energy economy

    KW - energy system models

    KW - emission reduction

    M3 - Report

    T3 - VTT Working Papers

    BT - Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Forsström J, Lehtilä A. Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 82 p. (VTT Working Papers; No. 36).