@book{2b85bd345f0640598751d05ef2efb4cd,
title = "Sektorin{\"a}k{\"o}kulma kasvihuonekaasujen rajoittamisessa",
abstract = "Kioton sopimuksen neuvotteleminen oli suuri onnistuminen kansainv{\"a}lisess{\"a} ilmastopolitiikassa 1990-luvulla ja Yhdysvaltain sek{\"a} Australian j{\"a}tt{\"a}ytyminen pois sopimuksesta suuri takaisku 2000-luvulla. Kioton sopimus ja siten my{\"o}s kansainv{\"a}lisesti sovitut konkreettiset tavoitteet kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamiseksi loppuvat vuonna 2012, eik{\"a} jatkotoimista ole p{\"a}{\"a}sty viel{\"a} sopuun. Kansainv{\"a}listen keskustelujen lukkotilaa on pyritty avaamaan sektorikohtaisilla l{\"a}hestymistavoilla yksitt{\"a}isiin maihin kohdistuvien rajoitustoimien sijasta. T{\"a}m{\"a}n ty{\"o}n tavoitteena on esitell{\"a} eri ehdotuksia sektorikohtaisiksi l{\"a}hestymistavoiksi kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Osa ehdotuksista on kansainv{\"a}lisilt{\"a} organisaatioilta, kuten IEA:lta tai OECD:lt{\"a}, mutta mukaan on otettu my{\"o}s kansallisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden etuj{\"a}rjest{\"o}jen esitt{\"a}mi{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmia. Kun rajoitukset kohdistetaan kaikkiin tuotantolaitoksiin sektorilla, voidaan hillit{\"a} hiilivuotoa p{\"a}{\"a}st{\"o}rajoitus-alueen ulkopuolelle ja saavuttaa my{\"o}s parempi kustannustehokkuus p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. Kiinte{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}katto on ep{\"a}todenn{\"a}k{\"o}inen my{\"o}s t{\"a}ss{\"a} l{\"a}hestymistavassa, mutta p{\"a}{\"a}st{\"o}rajoitukset voidaan kohdistaa sektorin tuotantolaitosten tai prosessien ominaisp{\"a}{\"a}st{\"o}ihin tai energiatehokkuuteen. L{\"o}ys{\"a}t sektorikohtaiset ominaisp{\"a}{\"a}st{\"o}rajat sallivat kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen kasvun, mutta mahdollistavat sopimuksen laajemman kattavuuden ja siten harvoille maille langetettua tiukkaa p{\"a}{\"a}st{\"o}kattoa suuremmat v{\"a}hennykset. Kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}t voidaan my{\"o}hemmin pakottaa laskuun ominaisp{\"a}{\"a}st{\"o}rajojen s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisell{\"a} tiukentamisella ja v{\"a}hennysten kustannuksia voidaan pienent{\"a}{\"a} joustomekanismeilla, kuten p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupalla. Ehdotuksissa pyrit{\"a}{\"a}n saamaan kehitysmaat mukaan usealla eri tavalla, joista yleisimmin esitettyj{\"a} keinoja ovat olleet teknologiarahastot ja CDM-mekanismilla teollisuusmaiden laitoksille myyt{\"a}v{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeudet. Sektorikohtaisten l{\"a}hestymistapojen etuna on my{\"o}s, ett{\"a} yksitt{\"a}isest{\"a} kehitysmaasta voidaan aluksi ottaa mukaan esimerkiksi pelk{\"a}n ter{\"a}steollisuuden laitokset ja my{\"o}hemmin laitoksia my{\"o}s muilta sektoreilta. P{\"a}{\"a}st{\"o}rajoitusten aloittaminen muutaman sektorin laitoksissa mahdollistaa my{\"o}s kehitysmaiden nopeamman osallistumisen, sill{\"a} useimmilta mailta osallistuminen edellytt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen mittaamista ja todentamista huomattavasti nykyist{\"a} tarkemmin.",
keywords = "sectoral emissions reductions, sectoral, green house gas, ghg-emissions, ghg, emissions trading, EU ETS, Kyoto protocol, Kyoto, CO2",
author = "Lindroos, {Tomi J.}",
note = "Project code: 18165 VTT-WORK-82 ",
year = "2007",
language = "Finnish",
series = "VTT Working Papers",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "81",
address = "Finland",
}