Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella

Translated title of the contribution: Selection of dredging and disposal techniques based on soil characteristics and environmental effects

Timo Riipi

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää eri ruoppaus- ja läjitystekniikoiden soveltuvuutta ympäristövaikutuksien kannalta ja löytää Suomen oloihin soveltuvia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia ruoppaus- ja läjitysmenetelmiä. Mikäli maakerros koostuu karkearakeisista maalajeista eikä sijaitse alueella, jossa on tai on ollut saastuttavia lähteitä ja mikäli ruoppausmassat läjitetään pohjamateriaaliltaan ruoppausmassaa vastaavalle alueelle, perustuu ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta lähinnä taloudellisiin tekijöihin kuten eri tekniikoiden tuottoon (ruopattavuuteen). Kivisiin ja tiiviisiin maakerroksiin sopivat pääasiassa vain kauhatyyppiset ruoppaajat ja löyhiin maihin sekä kauha- että imuruoppaajat. Mikäli maalaji on hienorakeista ja on todennäköistä, että materiaali sisältää saasteita, valitaan ruoppaus- ja läjitystekniikka maalajin ruopattavuuden (tuoton) lisäksi samentumisen ja sedimentin karkaamisen määrän sekä saastuneiden maiden käsittelystä aiheutuvien lisäkustannuksien perusteella. Pienin parannuksin tavanomainen kauharuoppaus-proomukuljetus-vesiläjitystekniikka soveltuu vähän ympäristölle haitallisille tai vähän saastuneille maille. Hyvin saastuneille maille olisi parasta käyttää valikoivaa ruoppaustekniikkaa ja läjittää massat eristetylle alueelle, joko veden pohjaan akkumulaatioalueelle peittäen, rannalle tai maalle. Ruoppausalueelle jääneet puhtaammat massat voidaan ruopata tavanomaisilla tekniikoilla. Taloudellisista syistä Suomessa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kauharuoppaajakalustoa. Käytössä oleva imuruoppauskalusto ei ole omiaan saastuneiden maiden ruoppaukseen, koska sen varustus on puutteellinen ja ruoppaus epätarkkaa. Imuruoppaajia voidaan kuitenkin tietyin varauksin käyttää maalle tai rannalle läjityksessä (putkikuljetus suoraan läjitysalueelle) mikäli ylijäämävesi ja siinä olevat mahdollisesti saastuneet partikkelit puhdistetaan huolellisesti. Avovesiläjityksessä voidaan käyttää silttiverhoja sekä peittämistekniikkaa vähentämässä ympäristövaikutuksia. Ohuiden kerroksien kuorivien erikoisruoppaustekniikoiden käyttö on perusteltua, mikäli saastuminen keskittyy ylimpään ohueen sedimenttikerrokseen. Tällöin ylin kerros kannattaa ruopata erikseen, jolloin puhdistettavat ja muuten jatkokäsiteltävät massamäärät pysyvät alhaisina ja siten laskevat kustannuksia. Mikäli olosuhteet ovat edulliset ja käsiteltävät saasteet orgaanisia, voidaan saastunut sedimentti myös käsitellä paikallaan (in-situ) tai ruoppauskohteen läheisyydessä (ex-situ). Tekniikka perustuu lähinnä luonnon omaan hajottamismekanismiin, jota autetaan luomalla kohteeseen mm. bakteereille edulliset olosuhteet. Mikäli saasteita ei voida käsitellä itse paikalla ja mikäli saastumisaste on suuri, on saasteet läjitettävä eristetysti tai puhdistettava muualla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages89
ISBN (Electronic)951-38-5152-4
ISBN (Print)951-38-5151-6
Publication statusPublished - 1997
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1853
ISSN1235-0605

Fingerprint

soil
methodology
dredging

Keywords

  • dredging
  • environmental effects
  • environment impacts
  • spoil areas
  • soil properties

Cite this

Riipi, T. (1997). Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1853
Riipi, Timo. / Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 89 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1853).
@book{e59a6cda6fba4ce3b41e318a202e0119,
title = "Ruoppaus- ja l{\"a}jitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksien perusteella",
abstract = "Ty{\"o}n tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} eri ruoppaus- ja l{\"a}jitystekniikoiden soveltuvuutta ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksien kannalta ja l{\"o}yt{\"a}{\"a} Suomen oloihin soveltuvia, ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisi{\"a} ja taloudellisia ruoppaus- ja l{\"a}jitysmenetelmi{\"a}. Mik{\"a}li maakerros koostuu karkearakeisista maalajeista eik{\"a} sijaitse alueella, jossa on tai on ollut saastuttavia l{\"a}hteit{\"a} ja mik{\"a}li ruoppausmassat l{\"a}jitet{\"a}{\"a}n pohjamateriaaliltaan ruoppausmassaa vastaavalle alueelle, perustuu ruoppaus- ja l{\"a}jitystekniikoiden valinta l{\"a}hinn{\"a} taloudellisiin tekij{\"o}ihin kuten eri tekniikoiden tuottoon (ruopattavuuteen). Kivisiin ja tiiviisiin maakerroksiin sopivat p{\"a}{\"a}asiassa vain kauhatyyppiset ruoppaajat ja l{\"o}yhiin maihin sek{\"a} kauha- ett{\"a} imuruoppaajat. Mik{\"a}li maalaji on hienorakeista ja on todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}, ett{\"a} materiaali sis{\"a}lt{\"a}{\"a} saasteita, valitaan ruoppaus- ja l{\"a}jitystekniikka maalajin ruopattavuuden (tuoton) lis{\"a}ksi samentumisen ja sedimentin karkaamisen m{\"a}{\"a}r{\"a}n sek{\"a} saastuneiden maiden k{\"a}sittelyst{\"a} aiheutuvien lis{\"a}kustannuksien perusteella. Pienin parannuksin tavanomainen kauharuoppaus-proomukuljetus-vesil{\"a}jitystekniikka soveltuu v{\"a}h{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}lle haitallisille tai v{\"a}h{\"a}n saastuneille maille. Hyvin saastuneille maille olisi parasta k{\"a}ytt{\"a}{\"a} valikoivaa ruoppaustekniikkaa ja l{\"a}jitt{\"a}{\"a} massat eristetylle alueelle, joko veden pohjaan akkumulaatioalueelle peitt{\"a}en, rannalle tai maalle. Ruoppausalueelle j{\"a}{\"a}neet puhtaammat massat voidaan ruopata tavanomaisilla tekniikoilla. Taloudellisista syist{\"a} Suomessa kannattaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kauharuoppaajakalustoa. K{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleva imuruoppauskalusto ei ole omiaan saastuneiden maiden ruoppaukseen, koska sen varustus on puutteellinen ja ruoppaus ep{\"a}tarkkaa. Imuruoppaajia voidaan kuitenkin tietyin varauksin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} maalle tai rannalle l{\"a}jityksess{\"a} (putkikuljetus suoraan l{\"a}jitysalueelle) mik{\"a}li ylij{\"a}{\"a}m{\"a}vesi ja siin{\"a} olevat mahdollisesti saastuneet partikkelit puhdistetaan huolellisesti. Avovesil{\"a}jityksess{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} silttiverhoja sek{\"a} peitt{\"a}mistekniikkaa v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ss{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia. Ohuiden kerroksien kuorivien erikoisruoppaustekniikoiden k{\"a}ytt{\"o} on perusteltua, mik{\"a}li saastuminen keskittyy ylimp{\"a}{\"a}n ohueen sedimenttikerrokseen. T{\"a}ll{\"o}in ylin kerros kannattaa ruopata erikseen, jolloin puhdistettavat ja muuten jatkok{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}t massam{\"a}{\"a}r{\"a}t pysyv{\"a}t alhaisina ja siten laskevat kustannuksia. Mik{\"a}li olosuhteet ovat edulliset ja k{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}t saasteet orgaanisia, voidaan saastunut sedimentti my{\"o}s k{\"a}sitell{\"a} paikallaan (in-situ) tai ruoppauskohteen l{\"a}heisyydess{\"a} (ex-situ). Tekniikka perustuu l{\"a}hinn{\"a} luonnon omaan hajottamismekanismiin, jota autetaan luomalla kohteeseen mm. bakteereille edulliset olosuhteet. Mik{\"a}li saasteita ei voida k{\"a}sitell{\"a} itse paikalla ja mik{\"a}li saastumisaste on suuri, on saasteet l{\"a}jitett{\"a}v{\"a} eristetysti tai puhdistettava muualla.",
keywords = "dredging, environmental effects, environment impacts, spoil areas, soil properties",
author = "Timo Riipi",
year = "1997",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5151-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1853",
address = "Finland",

}

Riipi, T 1997, Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1853, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella. / Riipi, Timo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 89 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1853).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella

AU - Riipi, Timo

PY - 1997

Y1 - 1997

N2 - Työn tarkoituksena oli selvittää eri ruoppaus- ja läjitystekniikoiden soveltuvuutta ympäristövaikutuksien kannalta ja löytää Suomen oloihin soveltuvia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia ruoppaus- ja läjitysmenetelmiä. Mikäli maakerros koostuu karkearakeisista maalajeista eikä sijaitse alueella, jossa on tai on ollut saastuttavia lähteitä ja mikäli ruoppausmassat läjitetään pohjamateriaaliltaan ruoppausmassaa vastaavalle alueelle, perustuu ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta lähinnä taloudellisiin tekijöihin kuten eri tekniikoiden tuottoon (ruopattavuuteen). Kivisiin ja tiiviisiin maakerroksiin sopivat pääasiassa vain kauhatyyppiset ruoppaajat ja löyhiin maihin sekä kauha- että imuruoppaajat. Mikäli maalaji on hienorakeista ja on todennäköistä, että materiaali sisältää saasteita, valitaan ruoppaus- ja läjitystekniikka maalajin ruopattavuuden (tuoton) lisäksi samentumisen ja sedimentin karkaamisen määrän sekä saastuneiden maiden käsittelystä aiheutuvien lisäkustannuksien perusteella. Pienin parannuksin tavanomainen kauharuoppaus-proomukuljetus-vesiläjitystekniikka soveltuu vähän ympäristölle haitallisille tai vähän saastuneille maille. Hyvin saastuneille maille olisi parasta käyttää valikoivaa ruoppaustekniikkaa ja läjittää massat eristetylle alueelle, joko veden pohjaan akkumulaatioalueelle peittäen, rannalle tai maalle. Ruoppausalueelle jääneet puhtaammat massat voidaan ruopata tavanomaisilla tekniikoilla. Taloudellisista syistä Suomessa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kauharuoppaajakalustoa. Käytössä oleva imuruoppauskalusto ei ole omiaan saastuneiden maiden ruoppaukseen, koska sen varustus on puutteellinen ja ruoppaus epätarkkaa. Imuruoppaajia voidaan kuitenkin tietyin varauksin käyttää maalle tai rannalle läjityksessä (putkikuljetus suoraan läjitysalueelle) mikäli ylijäämävesi ja siinä olevat mahdollisesti saastuneet partikkelit puhdistetaan huolellisesti. Avovesiläjityksessä voidaan käyttää silttiverhoja sekä peittämistekniikkaa vähentämässä ympäristövaikutuksia. Ohuiden kerroksien kuorivien erikoisruoppaustekniikoiden käyttö on perusteltua, mikäli saastuminen keskittyy ylimpään ohueen sedimenttikerrokseen. Tällöin ylin kerros kannattaa ruopata erikseen, jolloin puhdistettavat ja muuten jatkokäsiteltävät massamäärät pysyvät alhaisina ja siten laskevat kustannuksia. Mikäli olosuhteet ovat edulliset ja käsiteltävät saasteet orgaanisia, voidaan saastunut sedimentti myös käsitellä paikallaan (in-situ) tai ruoppauskohteen läheisyydessä (ex-situ). Tekniikka perustuu lähinnä luonnon omaan hajottamismekanismiin, jota autetaan luomalla kohteeseen mm. bakteereille edulliset olosuhteet. Mikäli saasteita ei voida käsitellä itse paikalla ja mikäli saastumisaste on suuri, on saasteet läjitettävä eristetysti tai puhdistettava muualla.

AB - Työn tarkoituksena oli selvittää eri ruoppaus- ja läjitystekniikoiden soveltuvuutta ympäristövaikutuksien kannalta ja löytää Suomen oloihin soveltuvia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia ruoppaus- ja läjitysmenetelmiä. Mikäli maakerros koostuu karkearakeisista maalajeista eikä sijaitse alueella, jossa on tai on ollut saastuttavia lähteitä ja mikäli ruoppausmassat läjitetään pohjamateriaaliltaan ruoppausmassaa vastaavalle alueelle, perustuu ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta lähinnä taloudellisiin tekijöihin kuten eri tekniikoiden tuottoon (ruopattavuuteen). Kivisiin ja tiiviisiin maakerroksiin sopivat pääasiassa vain kauhatyyppiset ruoppaajat ja löyhiin maihin sekä kauha- että imuruoppaajat. Mikäli maalaji on hienorakeista ja on todennäköistä, että materiaali sisältää saasteita, valitaan ruoppaus- ja läjitystekniikka maalajin ruopattavuuden (tuoton) lisäksi samentumisen ja sedimentin karkaamisen määrän sekä saastuneiden maiden käsittelystä aiheutuvien lisäkustannuksien perusteella. Pienin parannuksin tavanomainen kauharuoppaus-proomukuljetus-vesiläjitystekniikka soveltuu vähän ympäristölle haitallisille tai vähän saastuneille maille. Hyvin saastuneille maille olisi parasta käyttää valikoivaa ruoppaustekniikkaa ja läjittää massat eristetylle alueelle, joko veden pohjaan akkumulaatioalueelle peittäen, rannalle tai maalle. Ruoppausalueelle jääneet puhtaammat massat voidaan ruopata tavanomaisilla tekniikoilla. Taloudellisista syistä Suomessa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa kauharuoppaajakalustoa. Käytössä oleva imuruoppauskalusto ei ole omiaan saastuneiden maiden ruoppaukseen, koska sen varustus on puutteellinen ja ruoppaus epätarkkaa. Imuruoppaajia voidaan kuitenkin tietyin varauksin käyttää maalle tai rannalle läjityksessä (putkikuljetus suoraan läjitysalueelle) mikäli ylijäämävesi ja siinä olevat mahdollisesti saastuneet partikkelit puhdistetaan huolellisesti. Avovesiläjityksessä voidaan käyttää silttiverhoja sekä peittämistekniikkaa vähentämässä ympäristövaikutuksia. Ohuiden kerroksien kuorivien erikoisruoppaustekniikoiden käyttö on perusteltua, mikäli saastuminen keskittyy ylimpään ohueen sedimenttikerrokseen. Tällöin ylin kerros kannattaa ruopata erikseen, jolloin puhdistettavat ja muuten jatkokäsiteltävät massamäärät pysyvät alhaisina ja siten laskevat kustannuksia. Mikäli olosuhteet ovat edulliset ja käsiteltävät saasteet orgaanisia, voidaan saastunut sedimentti myös käsitellä paikallaan (in-situ) tai ruoppauskohteen läheisyydessä (ex-situ). Tekniikka perustuu lähinnä luonnon omaan hajottamismekanismiin, jota autetaan luomalla kohteeseen mm. bakteereille edulliset olosuhteet. Mikäli saasteita ei voida käsitellä itse paikalla ja mikäli saastumisaste on suuri, on saasteet läjitettävä eristetysti tai puhdistettava muualla.

KW - dredging

KW - environmental effects

KW - environment impacts

KW - spoil areas

KW - soil properties

M3 - Report

SN - 951-38-5151-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Riipi T. Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden valinta maalajien ominaisuuksien ja ympäristövaikutuksien perusteella. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 89 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1853).

Access to Document