Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2: PUUY10

Translated title of the contribution: Multifuel handling and feeding (MF2 -project)

Timo Järvinen

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingConference article in proceedingsScientificpeer-review

Abstract

Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje. Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja, omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen. Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta. Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim. kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet. Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä. Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru 0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte) vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen voimantuotannon käyttämistä polttoaineista. Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat. Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus, lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.
Translated title of the contributionMultifuel handling and feeding (MF2 -project)
Original languageFinnish
Title of host publicationPuuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Pages245-258
ISBN (Electronic)951-38-5704-2
ISBN (Print)951-38-5703-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeA4 Article in a conference publication
EventPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari - Jyväskylä, Finland
Duration: 29 Aug 200030 Aug 2000

Publication series

SeriesVTT Symposium
Number205
ISSN0357-9387

Seminar

SeminarPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari
Country/TerritoryFinland
CityJyväskylä
Period29/08/0030/08/00

Fingerprint

Dive into the research topics of 'Multifuel handling and feeding (MF2 -project): PUUY10'. Together they form a unique fingerprint.

Cite this