TY - GEN
T1 - Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2
T2 - Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari
AU - Järvinen, Timo
PY - 2000
Y1 - 2000
N2 - Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden
että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime
vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä
metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan
jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun
kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje.
Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet
ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja,
omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien
puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen.
Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla
kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin
varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon
yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan
nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja
lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa
kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut
erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja
lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet
yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja
sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja
joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu
on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta.
Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim.
kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden
saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen
uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet.
Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen
voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin
hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran
kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös
pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä.
Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja
energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru
0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja
tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt
kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte)
vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen
kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden
käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat
nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen
voimantuotannon käyttämistä polttoaineista.
Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat.
Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada
riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi
polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän
edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja
polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen
vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus,
lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä
kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta
kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää
säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä
ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.
AB - Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden
että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime
vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä
metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan
jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun
kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje.
Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet
ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja,
omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien
puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen.
Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla
kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin
varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon
yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan
nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja
lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa
kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut
erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja
lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet
yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja
sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja
joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu
on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta.
Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim.
kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden
saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen
uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet.
Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen
voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin
hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran
kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös
pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä.
Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja
energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru
0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja
tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt
kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte)
vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen
kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden
käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat
nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen
voimantuotannon käyttämistä polttoaineista.
Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat.
Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada
riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi
polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän
edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja
polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen
vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus,
lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä
kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta
kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää
säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä
ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.
M3 - Conference article in proceedings
SN - 951-38-5703-4
T3 - VTT Symposium
SP - 245
EP - 258
BT - Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
Y2 - 29 August 2000 through 30 August 2000
ER -