Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentaminen

Marja Rosenberg; Marko Nokkala

Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentaminen

Translated title of the contribution: Expansion needs for regional and work-related ticket systems

Marja Rosenberg, Marko Nokkala

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Seutu- ja työmatkalippujärjestelmät ovat käytössä suuressa osassa Suomen kuntia jossain muodossa. Järjestelmien kehittämisen kannalta ongelmallista on rahoituksen riittävyys, kaikkia kokeiluja ei ole mahdollista rahoittaa. Tässä tutkimuksessa (SEULA - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentumi-nen) on tuotu esiin kriteerejä, joihin pohjautuen olisi mahdollista suorittaa arviointia lippujärjestelmien kehittämistarpeesta. Tutkimuksessa rajoituttiin tarkastelemaan vain Etelä-Suomen ja Oulun läänin seutu- ja työmatkalippujen kehittämistarpeita. Oulussa nykyiset järjestelmät kattavat suurelta osin tarpeet, mutta Etelä-Suomen lää-nissä on useita hankkeita suunnitteilla. Tarkastelu tutkimuksessa tapahtui Etelä-Suomen läänistä valittujen kuntien tapaustarkastelujen kautta, joissa hyödynnettiin sosioekonomista tarkastelukehikkoa. Tarkastelukehikossa tapauksia arvioitiin julki-sen vallan, matkustajan ja liikenteenharjoittajien näkökulmista. Tarkastellut tekijät jaettiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja liikenteellisiin. Sosiaalisten tekijöiden arvottaminen on vaikeaa, mutta esiin nousi työssä jaksamisen ja pitkän työmatkan välinen yhteys. Yhdeksi työmatkalipun valtion rahoituksen kriteeriksi esitettiinkin 75 kilometrin tai yhden tunnin työmatkaa suuntaansa. Taloudellisiin kriteereihin perustuen lippua kohden maksettavan julkisen sektorin rahoitusosuuden ehdotetaan jäävän n. 20-30 prosenttiin matkan hinnasta. Myös pendelöintiastetta tai absoluuttista matkustajien määrää voidaan pitää suosituk-sena: n. 15 prosentin tai 500 pendelöijän määrää voidaan pitää Etelä-Suomen läänin tapaustarkastelujen perusteella kriteerinä. Seutulippualueiden laajennuksia voidaan suorittaa tarkistamalla Porvoon ja Loviisan sekä Hämeenlin-nan Riihimäen seutulippualueiden rajaukset matkustarpeiden mukaisiksi sekä toteuttamalla Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippualueet. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin suositellaan to-teutettavaksi vyöhykelippu työmatkalippujärjestelmän pohjalta siten, että hyödynnetään matkakortti-järjestelmien tuomat mahdollisuudet bussi- ja junaliikenteen yhteiskäyttöön. Lisäksi toisessa tai mo-lemmissa päissä matkaa tulee olla mahdollisuus ostaa edullinen liityntälippu. Pidemmillä työmatkoilla suositellaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämistä liikenteenharjoittajien omilla lipputuotteilla se-kä informaation, vuorotarjonnan ja aikataulujen kehittämistä.

Translated title of the contribution	Expansion needs for regional and work-related ticket systems
Original language	Finnish
Place of Publication	Helsinki
Publisher	Liikenne- ja viestintäministeriö
Number of pages	95
ISBN (Print)	951-723-620-4
Publication status	Published - 2001
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B
Number	33/ 2001
ISSN	1457-7496

Keywords

regional ticket systems
work-related ticket systems
expansion
commuting
socio-economic framework

Cite this

@book{9e49dd1864bb4966938cb6b083e0fc70,

title = "Seutu- ja ty{\"o}matkalippuj{\"a}rjestelmien laajentaminen",

abstract = "Seutu- ja ty{\"o}matkalippuj{\"a}rjestelm{\"a}t ovat k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} suuressa osassa Suomen kuntia jossain muodossa. J{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}misen kannalta ongelmallista on rahoituksen riitt{\"a}vyys, kaikkia kokeiluja ei ole mahdollista rahoittaa. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa (SEULA - Seutu- ja ty{\"o}matkalippuj{\"a}rjestelmien laajentumi-nen) on tuotu esiin kriteerej{\"a}, joihin pohjautuen olisi mahdollista suorittaa arviointia lippuj{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}mistarpeesta. Tutkimuksessa rajoituttiin tarkastelemaan vain Etel{\"a}-Suomen ja Oulun l{\"a}{\"a}nin seutu- ja ty{\"o}matkalippujen kehitt{\"a}mistarpeita. Oulussa nykyiset j{\"a}rjestelm{\"a}t kattavat suurelta osin tarpeet, mutta Etel{\"a}-Suomen l{\"a}{\"a}-niss{\"a} on useita hankkeita suunnitteilla. Tarkastelu tutkimuksessa tapahtui Etel{\"a}-Suomen l{\"a}{\"a}nist{\"a} valittujen kuntien tapaustarkastelujen kautta, joissa hy{\"o}dynnettiin sosioekonomista tarkastelukehikkoa. Tarkastelukehikossa tapauksia arvioitiin julki-sen vallan, matkustajan ja liikenteenharjoittajien n{\"a}k{\"o}kulmista. Tarkastellut tekij{\"a}t jaettiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja liikenteellisiin. Sosiaalisten tekij{\"o}iden arvottaminen on vaikeaa, mutta esiin nousi ty{\"o}ss{\"a} jaksamisen ja pitk{\"a}n ty{\"o}matkan v{\"a}linen yhteys. Yhdeksi ty{\"o}matkalipun valtion rahoituksen kriteeriksi esitettiinkin 75 kilometrin tai yhden tunnin ty{\"o}matkaa suuntaansa. Taloudellisiin kriteereihin perustuen lippua kohden maksettavan julkisen sektorin rahoitusosuuden ehdotetaan j{\"a}{\"a}v{\"a}n n. 20-30 prosenttiin matkan hinnasta. My{\"o}s pendel{\"o}intiastetta tai absoluuttista matkustajien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} suosituk-sena: n. 15 prosentin tai 500 pendel{\"o}ij{\"a}n m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} Etel{\"a}-Suomen l{\"a}{\"a}nin tapaustarkastelujen perusteella kriteerin{\"a}. Seutulippualueiden laajennuksia voidaan suorittaa tarkistamalla Porvoon ja Loviisan sek{\"a} H{\"a}meenlin-nan Riihim{\"a}en seutulippualueiden rajaukset matkustarpeiden mukaisiksi sek{\"a} toteuttamalla L{\"a}nsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippualueet. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun kehyskuntiin suositellaan to-teutettavaksi vy{\"o}hykelippu ty{\"o}matkalippuj{\"a}rjestelm{\"a}n pohjalta siten, ett{\"a} hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n matkakortti-j{\"a}rjestelmien tuomat mahdollisuudet bussi- ja junaliikenteen yhteisk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Lis{\"a}ksi toisessa tai mo-lemmissa p{\"a}iss{\"a} matkaa tulee olla mahdollisuus ostaa edullinen liitynt{\"a}lippu. Pidemmill{\"a} ty{\"o}matkoilla suositellaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn lis{\"a}{\"a}mist{\"a} liikenteenharjoittajien omilla lipputuotteilla se-k{\"a} informaation, vuorotarjonnan ja aikataulujen kehitt{\"a}mist{\"a}.",

keywords = "regional ticket systems, work-related ticket systems, expansion, commuting, socio-economic framework",

author = "Marja Rosenberg and Marko Nokkala",

year = "2001",

language = "Finnish",

isbn = "951-723-620-4",

series = "Liikenne- ja viestint{\"a}ministeri{\"o}n mietint{\"o}j{\"a} ja muistioita B",

publisher = "Liikenne- ja viestint{\"a}ministeri{\"o}",

number = "33/ 2001",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentaminen

AU - Rosenberg, Marja

AU - Nokkala, Marko

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmät ovat käytössä suuressa osassa Suomen kuntia jossain muodossa. Järjestelmien kehittämisen kannalta ongelmallista on rahoituksen riittävyys, kaikkia kokeiluja ei ole mahdollista rahoittaa. Tässä tutkimuksessa (SEULA - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentumi-nen) on tuotu esiin kriteerejä, joihin pohjautuen olisi mahdollista suorittaa arviointia lippujärjestelmien kehittämistarpeesta. Tutkimuksessa rajoituttiin tarkastelemaan vain Etelä-Suomen ja Oulun läänin seutu- ja työmatkalippujen kehittämistarpeita. Oulussa nykyiset järjestelmät kattavat suurelta osin tarpeet, mutta Etelä-Suomen lää-nissä on useita hankkeita suunnitteilla. Tarkastelu tutkimuksessa tapahtui Etelä-Suomen läänistä valittujen kuntien tapaustarkastelujen kautta, joissa hyödynnettiin sosioekonomista tarkastelukehikkoa. Tarkastelukehikossa tapauksia arvioitiin julki-sen vallan, matkustajan ja liikenteenharjoittajien näkökulmista. Tarkastellut tekijät jaettiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja liikenteellisiin. Sosiaalisten tekijöiden arvottaminen on vaikeaa, mutta esiin nousi työssä jaksamisen ja pitkän työmatkan välinen yhteys. Yhdeksi työmatkalipun valtion rahoituksen kriteeriksi esitettiinkin 75 kilometrin tai yhden tunnin työmatkaa suuntaansa. Taloudellisiin kriteereihin perustuen lippua kohden maksettavan julkisen sektorin rahoitusosuuden ehdotetaan jäävän n. 20-30 prosenttiin matkan hinnasta. Myös pendelöintiastetta tai absoluuttista matkustajien määrää voidaan pitää suosituk-sena: n. 15 prosentin tai 500 pendelöijän määrää voidaan pitää Etelä-Suomen läänin tapaustarkastelujen perusteella kriteerinä. Seutulippualueiden laajennuksia voidaan suorittaa tarkistamalla Porvoon ja Loviisan sekä Hämeenlin-nan Riihimäen seutulippualueiden rajaukset matkustarpeiden mukaisiksi sekä toteuttamalla Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippualueet. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin suositellaan to-teutettavaksi vyöhykelippu työmatkalippujärjestelmän pohjalta siten, että hyödynnetään matkakortti-järjestelmien tuomat mahdollisuudet bussi- ja junaliikenteen yhteiskäyttöön. Lisäksi toisessa tai mo-lemmissa päissä matkaa tulee olla mahdollisuus ostaa edullinen liityntälippu. Pidemmillä työmatkoilla suositellaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämistä liikenteenharjoittajien omilla lipputuotteilla se-kä informaation, vuorotarjonnan ja aikataulujen kehittämistä.

AB - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmät ovat käytössä suuressa osassa Suomen kuntia jossain muodossa. Järjestelmien kehittämisen kannalta ongelmallista on rahoituksen riittävyys, kaikkia kokeiluja ei ole mahdollista rahoittaa. Tässä tutkimuksessa (SEULA - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentumi-nen) on tuotu esiin kriteerejä, joihin pohjautuen olisi mahdollista suorittaa arviointia lippujärjestelmien kehittämistarpeesta. Tutkimuksessa rajoituttiin tarkastelemaan vain Etelä-Suomen ja Oulun läänin seutu- ja työmatkalippujen kehittämistarpeita. Oulussa nykyiset järjestelmät kattavat suurelta osin tarpeet, mutta Etelä-Suomen lää-nissä on useita hankkeita suunnitteilla. Tarkastelu tutkimuksessa tapahtui Etelä-Suomen läänistä valittujen kuntien tapaustarkastelujen kautta, joissa hyödynnettiin sosioekonomista tarkastelukehikkoa. Tarkastelukehikossa tapauksia arvioitiin julki-sen vallan, matkustajan ja liikenteenharjoittajien näkökulmista. Tarkastellut tekijät jaettiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja liikenteellisiin. Sosiaalisten tekijöiden arvottaminen on vaikeaa, mutta esiin nousi työssä jaksamisen ja pitkän työmatkan välinen yhteys. Yhdeksi työmatkalipun valtion rahoituksen kriteeriksi esitettiinkin 75 kilometrin tai yhden tunnin työmatkaa suuntaansa. Taloudellisiin kriteereihin perustuen lippua kohden maksettavan julkisen sektorin rahoitusosuuden ehdotetaan jäävän n. 20-30 prosenttiin matkan hinnasta. Myös pendelöintiastetta tai absoluuttista matkustajien määrää voidaan pitää suosituk-sena: n. 15 prosentin tai 500 pendelöijän määrää voidaan pitää Etelä-Suomen läänin tapaustarkastelujen perusteella kriteerinä. Seutulippualueiden laajennuksia voidaan suorittaa tarkistamalla Porvoon ja Loviisan sekä Hämeenlin-nan Riihimäen seutulippualueiden rajaukset matkustarpeiden mukaisiksi sekä toteuttamalla Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippualueet. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin suositellaan to-teutettavaksi vyöhykelippu työmatkalippujärjestelmän pohjalta siten, että hyödynnetään matkakortti-järjestelmien tuomat mahdollisuudet bussi- ja junaliikenteen yhteiskäyttöön. Lisäksi toisessa tai mo-lemmissa päissä matkaa tulee olla mahdollisuus ostaa edullinen liityntälippu. Pidemmillä työmatkoilla suositellaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämistä liikenteenharjoittajien omilla lipputuotteilla se-kä informaation, vuorotarjonnan ja aikataulujen kehittämistä.

KW - regional ticket systems

KW - work-related ticket systems

KW - expansion

KW - commuting

KW - socio-economic framework

M3 - Report

SN - 951-723-620-4

T3 - Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B

BT - Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentaminen

PB - Liikenne- ja viestintäministeriö

CY - Helsinki

ER -

Seutu- ja työmatkalippujärjestelmien laajentaminen

Abstract

Publication series

Keywords

Fingerprint

Cite this