Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen

Matti Sistonen, Leena Laitinen, Antti Seise

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Sirotepintauksen vaikutuksia liikenteelle aiheutuviin kustannuksiin ja ajomukavuuteen selvitetään vertaamalla sitä asfalttibetoniin, jonka voidaan katsoa vastaavan ominaisuuksiltaan myös AB-massasta valmistettuja ohuempia kulutuskerroksia. Sirotepintauksen sirote on kallio murskelajitetta, jonka raekoko on pääasiassa 14 - 20 mm. Vertailupäällysteenä on AB 25. Verrattavat suureet ovat polttoaineenkulutus, renkaiden kuluminen, melu auton sisällä, vierimisvastus, päällysteen pinnan karkeus ja pituussuuntainen tasaisuus. Mittausten tulokset edustavat päällysteiden keskimääräisiä ominaisuuksia kahden ensimmäisen vuoden aikana. Koeautona on henkilöauto. Polttoaineenkulutus on sirotepintauksella 6 % suurempi ja renkaiden kuluminen 69 % suurempi kuin asfalttibetonilla. Vierimisvastuksen lisäys on 19 %. Sirotepintauksen lasketaan lisäävän polttoaine- ja rengaskustannuksia yhteensä 3,9 p/km. Päällysneliömetriä kohden kustannuslisäys on kahden ensimmäisen vuoden aikana 4 mk (liikennemäärä 1000 autoa/vrk (KVL)). Käytössä yleistyneestä pienemmästä 10 - 16 mm:n sirotteesta tehdyllä pintauksella kustannusvaikutus saattaa olla jonkin verran pienempi, mutta toisaalta kustannuslisäys on määritetty vain kahden ensimmäisen vuoden ajalta. Tulosten mukaan ajomukavuus on huonompi sirotepintauksella kuin asfalttibetonilla. Melu auton sisällä (nopeus 80 km/h) on asfaltti betonilla 71 dB (A) ja sirotepintauksella 76 dB (A). Epätasaisuusluku on asfalttibetonilla 160 cm/km ja sirotepintauksella 193 cm/km. Tutkimuksen tulokset ovat yleensä yhtäpitäviä kirjallisuudessa esiintyvien tutkimustulosten kanssa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages54
ISBN (Print)951-38-1676-1
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume169

Fingerprint

tires
Olla

Cite this

Sistonen, M., Laitinen, L., & Seise, A. (1983). Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 169
Sistonen, Matti ; Laitinen, Leena ; Seise, Antti. / Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 169).
@book{233a5115e60843099bbd68f270e422d3,
title = "Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sek{\"a} ajomukavuuteen",
abstract = "Sirotepintauksen vaikutuksia liikenteelle aiheutuviin kustannuksiin ja ajomukavuuteen selvitet{\"a}{\"a}n vertaamalla sit{\"a} asfalttibetoniin, jonka voidaan katsoa vastaavan ominaisuuksiltaan my{\"o}s AB-massasta valmistettuja ohuempia kulutuskerroksia. Sirotepintauksen sirote on kallio murskelajitetta, jonka raekoko on p{\"a}{\"a}asiassa 14 - 20 mm. Vertailup{\"a}{\"a}llysteen{\"a} on AB 25. Verrattavat suureet ovat polttoaineenkulutus, renkaiden kuluminen, melu auton sis{\"a}ll{\"a}, vierimisvastus, p{\"a}{\"a}llysteen pinnan karkeus ja pituussuuntainen tasaisuus. Mittausten tulokset edustavat p{\"a}{\"a}llysteiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} ominaisuuksia kahden ensimm{\"a}isen vuoden aikana. Koeautona on henkil{\"o}auto. Polttoaineenkulutus on sirotepintauksella 6 {\%} suurempi ja renkaiden kuluminen 69 {\%} suurempi kuin asfalttibetonilla. Vierimisvastuksen lis{\"a}ys on 19 {\%}. Sirotepintauksen lasketaan lis{\"a}{\"a}v{\"a}n polttoaine- ja rengaskustannuksia yhteens{\"a} 3,9 p/km. P{\"a}{\"a}llysneli{\"o}metri{\"a} kohden kustannuslis{\"a}ys on kahden ensimm{\"a}isen vuoden aikana 4 mk (liikennem{\"a}{\"a}r{\"a} 1000 autoa/vrk (KVL)). K{\"a}yt{\"o}ss{\"a} yleistyneest{\"a} pienemm{\"a}st{\"a} 10 - 16 mm:n sirotteesta tehdyll{\"a} pintauksella kustannusvaikutus saattaa olla jonkin verran pienempi, mutta toisaalta kustannuslis{\"a}ys on m{\"a}{\"a}ritetty vain kahden ensimm{\"a}isen vuoden ajalta. Tulosten mukaan ajomukavuus on huonompi sirotepintauksella kuin asfalttibetonilla. Melu auton sis{\"a}ll{\"a} (nopeus 80 km/h) on asfaltti betonilla 71 dB (A) ja sirotepintauksella 76 dB (A). Ep{\"a}tasaisuusluku on asfalttibetonilla 160 cm/km ja sirotepintauksella 193 cm/km. Tutkimuksen tulokset ovat yleens{\"a} yht{\"a}pit{\"a}vi{\"a} kirjallisuudessa esiintyvien tutkimustulosten kanssa.",
author = "Matti Sistonen and Leena Laitinen and Antti Seise",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1676-1",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Sistonen, M, Laitinen, L & Seise, A 1983, Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 169, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen. / Sistonen, Matti; Laitinen, Leena; Seise, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 169).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen

AU - Sistonen, Matti

AU - Laitinen, Leena

AU - Seise, Antti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Sirotepintauksen vaikutuksia liikenteelle aiheutuviin kustannuksiin ja ajomukavuuteen selvitetään vertaamalla sitä asfalttibetoniin, jonka voidaan katsoa vastaavan ominaisuuksiltaan myös AB-massasta valmistettuja ohuempia kulutuskerroksia. Sirotepintauksen sirote on kallio murskelajitetta, jonka raekoko on pääasiassa 14 - 20 mm. Vertailupäällysteenä on AB 25. Verrattavat suureet ovat polttoaineenkulutus, renkaiden kuluminen, melu auton sisällä, vierimisvastus, päällysteen pinnan karkeus ja pituussuuntainen tasaisuus. Mittausten tulokset edustavat päällysteiden keskimääräisiä ominaisuuksia kahden ensimmäisen vuoden aikana. Koeautona on henkilöauto. Polttoaineenkulutus on sirotepintauksella 6 % suurempi ja renkaiden kuluminen 69 % suurempi kuin asfalttibetonilla. Vierimisvastuksen lisäys on 19 %. Sirotepintauksen lasketaan lisäävän polttoaine- ja rengaskustannuksia yhteensä 3,9 p/km. Päällysneliömetriä kohden kustannuslisäys on kahden ensimmäisen vuoden aikana 4 mk (liikennemäärä 1000 autoa/vrk (KVL)). Käytössä yleistyneestä pienemmästä 10 - 16 mm:n sirotteesta tehdyllä pintauksella kustannusvaikutus saattaa olla jonkin verran pienempi, mutta toisaalta kustannuslisäys on määritetty vain kahden ensimmäisen vuoden ajalta. Tulosten mukaan ajomukavuus on huonompi sirotepintauksella kuin asfalttibetonilla. Melu auton sisällä (nopeus 80 km/h) on asfaltti betonilla 71 dB (A) ja sirotepintauksella 76 dB (A). Epätasaisuusluku on asfalttibetonilla 160 cm/km ja sirotepintauksella 193 cm/km. Tutkimuksen tulokset ovat yleensä yhtäpitäviä kirjallisuudessa esiintyvien tutkimustulosten kanssa.

AB - Sirotepintauksen vaikutuksia liikenteelle aiheutuviin kustannuksiin ja ajomukavuuteen selvitetään vertaamalla sitä asfalttibetoniin, jonka voidaan katsoa vastaavan ominaisuuksiltaan myös AB-massasta valmistettuja ohuempia kulutuskerroksia. Sirotepintauksen sirote on kallio murskelajitetta, jonka raekoko on pääasiassa 14 - 20 mm. Vertailupäällysteenä on AB 25. Verrattavat suureet ovat polttoaineenkulutus, renkaiden kuluminen, melu auton sisällä, vierimisvastus, päällysteen pinnan karkeus ja pituussuuntainen tasaisuus. Mittausten tulokset edustavat päällysteiden keskimääräisiä ominaisuuksia kahden ensimmäisen vuoden aikana. Koeautona on henkilöauto. Polttoaineenkulutus on sirotepintauksella 6 % suurempi ja renkaiden kuluminen 69 % suurempi kuin asfalttibetonilla. Vierimisvastuksen lisäys on 19 %. Sirotepintauksen lasketaan lisäävän polttoaine- ja rengaskustannuksia yhteensä 3,9 p/km. Päällysneliömetriä kohden kustannuslisäys on kahden ensimmäisen vuoden aikana 4 mk (liikennemäärä 1000 autoa/vrk (KVL)). Käytössä yleistyneestä pienemmästä 10 - 16 mm:n sirotteesta tehdyllä pintauksella kustannusvaikutus saattaa olla jonkin verran pienempi, mutta toisaalta kustannuslisäys on määritetty vain kahden ensimmäisen vuoden ajalta. Tulosten mukaan ajomukavuus on huonompi sirotepintauksella kuin asfalttibetonilla. Melu auton sisällä (nopeus 80 km/h) on asfaltti betonilla 71 dB (A) ja sirotepintauksella 76 dB (A). Epätasaisuusluku on asfalttibetonilla 160 cm/km ja sirotepintauksella 193 cm/km. Tutkimuksen tulokset ovat yleensä yhtäpitäviä kirjallisuudessa esiintyvien tutkimustulosten kanssa.

M3 - Report

SN - 951-38-1676-1

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sistonen M, Laitinen L, Seise A. Sirotepintauksen vaikutus polttoaine- ja rengaskustannuksiin sekä ajomukavuuteen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 54 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 169).