Abstract
Sisäilman ja yleisemmin sisäolosuhteiden tuottaminen rakennukseen on tekninen
haaste, jolle on olemassa kriteerit suunnittelun lähtökohdaksi. Haasteet liittyvät
mm. järjestelmien toteutukseen, säätöön ja ylläpitoon, ja ne korostuvat erityisesti
koulurakennuksissa, joissa tilojen käyttäjämäärät vaihtelevat päivän aikana paljon. Terveellisen, tuottavan ja miellyttävän sisäympäristön ylläpito on rakennuksen tärkeimpiä tehtäviä ja tilojen käyttäjiä kokemus sisäympäristöstä on ensiarvoisen tärkeä.
Projektissa lähtökohtana oli tarve hyvät sisäolosuhteet määrittävälle kriteereille.
Pelkkä sisäilmakriteerien täyttyminen mittaamalla ei välttämättä tuota parasta
käyttäjätyytyväisyyttä. Hankkeessa oli tavoitteena nykyistä paremmin tunnistaa ne
mitattavat suureet ja niiden vaihteluväli, joilla tilojen käyttäjätyytyväisyys on
mahdollisimman hyvä eli tyytyväisten osuus on suurimmillaan.
Tässä raportissa on käsitelty VTT analysoimaa Espoon ja Helsingin koulu- ja
päiväkoti-kiinteistöissä kerättyä mittaus- ja palautetietoa. Vantaan kaupunki toimi projektissa itsenäisesti jatkaen kohdekohtaista seurantaa aikaisemmin
hankkimiensa puitesopimusten mukaisilla mittaus- ja palautejärjestelmillä, joiden
tuloksia esitetään omassa luvussaan.
Helsingin ja Espoon seurantakohteiden melko uudet talotekniset järjestelmät
pitivät tilojen lämpötilatasot hyvin asetusalueilla ja ilmanvaihto toimi hyvin.
Mittausdatalla ja käyttäjäpalautteella havaittiin yhteyksiä tiloittain ja rakennuksittain,
mutta kattavaa analyysia saatavilla olevalla aineistolla ei voitu tehdä. Selkeimmin
koettuun lämpötilaan, ilman raikkauteen sekä työ- ja opiskelukykyyn vaikutti mm. sisäilman kosteus. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärän (TVOC) kokemus riippui yhdisteistä: Päiväkodeissa korkeat pitoisuudet heikensivät koettuja sisäilman olosuhteita, muissa kohteissa riippuvuus oli osin jopa päinvastainen.
Seurannassa mukana olleissa Vantaan kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa
ilmanvaihdon riittävyys oli yleisesti hyvä. Vantaalla käyttäjäpalautteella ja
mittaustiedoilla havaittiin joissain rakennuksissa yhteneväisyyksiä. Kaikissa
tapauksissa yhteneväisyyksiä ei kuitenkaan havaittu.
Jatkossa yksi merkittävä haaste on luotettavan paine-eromittauksen toteutus
sisä- ja ulkoilman välille. Tällä tekijällä voisi arvioida ilmanvaihdon toimivuutta sekä siirto- ja vuotoilmavirtoja. Haasteena on edelleen kokonaisuuden hallinta, datan luotettavuus ja jatkuvuus sekä vastuiden jakautuminen sisäilmapalveluissa.
haaste, jolle on olemassa kriteerit suunnittelun lähtökohdaksi. Haasteet liittyvät
mm. järjestelmien toteutukseen, säätöön ja ylläpitoon, ja ne korostuvat erityisesti
koulurakennuksissa, joissa tilojen käyttäjämäärät vaihtelevat päivän aikana paljon. Terveellisen, tuottavan ja miellyttävän sisäympäristön ylläpito on rakennuksen tärkeimpiä tehtäviä ja tilojen käyttäjiä kokemus sisäympäristöstä on ensiarvoisen tärkeä.
Projektissa lähtökohtana oli tarve hyvät sisäolosuhteet määrittävälle kriteereille.
Pelkkä sisäilmakriteerien täyttyminen mittaamalla ei välttämättä tuota parasta
käyttäjätyytyväisyyttä. Hankkeessa oli tavoitteena nykyistä paremmin tunnistaa ne
mitattavat suureet ja niiden vaihteluväli, joilla tilojen käyttäjätyytyväisyys on
mahdollisimman hyvä eli tyytyväisten osuus on suurimmillaan.
Tässä raportissa on käsitelty VTT analysoimaa Espoon ja Helsingin koulu- ja
päiväkoti-kiinteistöissä kerättyä mittaus- ja palautetietoa. Vantaan kaupunki toimi projektissa itsenäisesti jatkaen kohdekohtaista seurantaa aikaisemmin
hankkimiensa puitesopimusten mukaisilla mittaus- ja palautejärjestelmillä, joiden
tuloksia esitetään omassa luvussaan.
Helsingin ja Espoon seurantakohteiden melko uudet talotekniset järjestelmät
pitivät tilojen lämpötilatasot hyvin asetusalueilla ja ilmanvaihto toimi hyvin.
Mittausdatalla ja käyttäjäpalautteella havaittiin yhteyksiä tiloittain ja rakennuksittain,
mutta kattavaa analyysia saatavilla olevalla aineistolla ei voitu tehdä. Selkeimmin
koettuun lämpötilaan, ilman raikkauteen sekä työ- ja opiskelukykyyn vaikutti mm. sisäilman kosteus. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärän (TVOC) kokemus riippui yhdisteistä: Päiväkodeissa korkeat pitoisuudet heikensivät koettuja sisäilman olosuhteita, muissa kohteissa riippuvuus oli osin jopa päinvastainen.
Seurannassa mukana olleissa Vantaan kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa
ilmanvaihdon riittävyys oli yleisesti hyvä. Vantaalla käyttäjäpalautteella ja
mittaustiedoilla havaittiin joissain rakennuksissa yhteneväisyyksiä. Kaikissa
tapauksissa yhteneväisyyksiä ei kuitenkaan havaittu.
Jatkossa yksi merkittävä haaste on luotettavan paine-eromittauksen toteutus
sisä- ja ulkoilman välille. Tällä tekijällä voisi arvioida ilmanvaihdon toimivuutta sekä siirto- ja vuotoilmavirtoja. Haasteena on edelleen kokonaisuuden hallinta, datan luotettavuus ja jatkuvuus sekä vastuiden jakautuminen sisäilmapalveluissa.
Original language | Finnish |
---|---|
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 137 |
ISBN (Electronic) | 978-951-38-8748-3 |
DOIs | |
Publication status | Published - 2021 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | VTT Technology |
---|---|
Number | 388 |
ISSN | 2242-1211 |
Keywords
- sisäympäristö
- sisäilmasto
- viihtyisyys
- käyttäjäpalaute
- työ- ja oppimiskyky
- koulu
- päiväkoti