Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen

Antti Kivistö, Saila Jämsä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on esitetty kirjallisuusselvityksen perusteella tietoa huoneilman formaldehydilähteistä, yleisimmistä formaldehydin määritysmenetelmistä ja formaldehydille eräissä maissa asetetuista määräyksistä ja raja-arvoista. Tutkimuksessa kehitettiin kammiomenetelmä rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseksi. Menetelmän avulla määritettiin erilaisista ja eri tavoin pintakäsitellyistä tuotteista vapautuva formaldehydi sekä tehtiin käytännön huoneolosuhteissa vertailevia formaldehydimäärityksiä eräillä materiaaleilla. Lisäksi kehitettiin pikakoe, jolla voidaan nopeasti todeta, vapautuuko tuotteesta formaldehydiä. Pikakokeeksi ehdotetaan modifioitua WKI-pullokoetta, missä usean pienen koekappaleen sijasta käytetään yhtä 30 mm x 50 mm:n suuruista koekappaletta. Pinnoitetusta tuotteesta olevan koekappaleen reunat suojataan. Kokeen kesto on 24 tuntia. Kammiokokeessa todettiin ympäristötekijöiden vaikutus tuotteesta vapautuvan formaldehydin määrään ja yksilöitiin koeolosuhteet. Koe soveltui tutkituista sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseen. Eri tuoteryhmien tulosten keskinäinen vertailukelpoisuus on kuitenkin vielä varmistettava lisäselvityksin. Kammiokokeissa formaldehydiä vapautui lähes kaikista tutkituista tuotteista. Ongelmallisimmiksi tuotteiksi formaldehydin vapautumisen suhteen todettiin pintakäsittelemättömät aminomuovia sideaineena käyttäen valmistetut levytuotteet sekä katalyyttilakalla tai -maalilla pintakäsitellyt tuotteet. Oikean pintakäsittelyn avulla lastulevyn formaldehydiemissiota voidaan huomattavasti vähentää. Käytännön olosuhteissa seinä- ja lattialastulevyjen aiheuttama huoneilman formaldehydipitoisuus oli 55 - 60 % koekammiossa saaduista pitoisuuksista. Maalauksen vaikutus ei huoneolosuhteissa huonomman reunasuojauksen vuoksi ollut niin suuri kuin kammiokokeessa. Kammiomenetelmän tulosten käyttökelpoisuuden parantarniseksi koetta tulisi jatkotutkimuksissa kehittää niin, että arvot olisivat lähempänä käytännössä saatavia arvoja.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages92
ISBN (Print)951-38-3069-1
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number524
ISSN0358-5077

Fingerprint

Skates (Fish)
Formaldehyde

Keywords

  • formaldehyde
  • analyzing
  • residential buildings

Cite this

Kivistö, A., & Jämsä, S. (1988). Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 524
Kivistö, Antti ; Jämsä, Saila. / Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 92 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 524).
@book{bc0174d28d22432991524f30a9945ce9,
title = "Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen",
abstract = "Tutkimuksessa on esitetty kirjallisuusselvityksen perusteella tietoa huoneilman formaldehydil{\"a}hteist{\"a}, yleisimmist{\"a} formaldehydin m{\"a}{\"a}ritysmenetelmist{\"a} ja formaldehydille er{\"a}iss{\"a} maissa asetetuista m{\"a}{\"a}r{\"a}yksist{\"a} ja raja-arvoista. Tutkimuksessa kehitettiin kammiomenetelm{\"a} rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi. Menetelm{\"a}n avulla m{\"a}{\"a}ritettiin erilaisista ja eri tavoin pintak{\"a}sitellyist{\"a} tuotteista vapautuva formaldehydi sek{\"a} tehtiin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n huoneolosuhteissa vertailevia formaldehydim{\"a}{\"a}rityksi{\"a} er{\"a}ill{\"a} materiaaleilla. Lis{\"a}ksi kehitettiin pikakoe, jolla voidaan nopeasti todeta, vapautuuko tuotteesta formaldehydi{\"a}. Pikakokeeksi ehdotetaan modifioitua WKI-pullokoetta, miss{\"a} usean pienen koekappaleen sijasta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yht{\"a} 30 mm x 50 mm:n suuruista koekappaletta. Pinnoitetusta tuotteesta olevan koekappaleen reunat suojataan. Kokeen kesto on 24 tuntia. Kammiokokeessa todettiin ymp{\"a}rist{\"o}tekij{\"o}iden vaikutus tuotteesta vapautuvan formaldehydin m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja yksil{\"o}itiin koeolosuhteet. Koe soveltui tutkituista sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen. Eri tuoteryhmien tulosten keskin{\"a}inen vertailukelpoisuus on kuitenkin viel{\"a} varmistettava lis{\"a}selvityksin. Kammiokokeissa formaldehydi{\"a} vapautui l{\"a}hes kaikista tutkituista tuotteista. Ongelmallisimmiksi tuotteiksi formaldehydin vapautumisen suhteen todettiin pintak{\"a}sittelem{\"a}tt{\"o}m{\"a}t aminomuovia sideaineena k{\"a}ytt{\"a}en valmistetut levytuotteet sek{\"a} katalyyttilakalla tai -maalilla pintak{\"a}sitellyt tuotteet. Oikean pintak{\"a}sittelyn avulla lastulevyn formaldehydiemissiota voidaan huomattavasti v{\"a}hent{\"a}{\"a}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n olosuhteissa sein{\"a}- ja lattialastulevyjen aiheuttama huoneilman formaldehydipitoisuus oli 55 - 60 {\%} koekammiossa saaduista pitoisuuksista. Maalauksen vaikutus ei huoneolosuhteissa huonomman reunasuojauksen vuoksi ollut niin suuri kuin kammiokokeessa. Kammiomenetelm{\"a}n tulosten k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuuden parantarniseksi koetta tulisi jatkotutkimuksissa kehitt{\"a}{\"a} niin, ett{\"a} arvot olisivat l{\"a}hemp{\"a}n{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} saatavia arvoja.",
keywords = "formaldehyde, analyzing, residential buildings",
author = "Antti Kivist{\"o} and Saila J{\"a}ms{\"a}",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3069-1",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "524",
address = "Finland",

}

Kivistö, A & Jämsä, S 1988, Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 524, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen. / Kivistö, Antti; Jämsä, Saila.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 92 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 524).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen

AU - Kivistö, Antti

AU - Jämsä, Saila

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksessa on esitetty kirjallisuusselvityksen perusteella tietoa huoneilman formaldehydilähteistä, yleisimmistä formaldehydin määritysmenetelmistä ja formaldehydille eräissä maissa asetetuista määräyksistä ja raja-arvoista. Tutkimuksessa kehitettiin kammiomenetelmä rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseksi. Menetelmän avulla määritettiin erilaisista ja eri tavoin pintakäsitellyistä tuotteista vapautuva formaldehydi sekä tehtiin käytännön huoneolosuhteissa vertailevia formaldehydimäärityksiä eräillä materiaaleilla. Lisäksi kehitettiin pikakoe, jolla voidaan nopeasti todeta, vapautuuko tuotteesta formaldehydiä. Pikakokeeksi ehdotetaan modifioitua WKI-pullokoetta, missä usean pienen koekappaleen sijasta käytetään yhtä 30 mm x 50 mm:n suuruista koekappaletta. Pinnoitetusta tuotteesta olevan koekappaleen reunat suojataan. Kokeen kesto on 24 tuntia. Kammiokokeessa todettiin ympäristötekijöiden vaikutus tuotteesta vapautuvan formaldehydin määrään ja yksilöitiin koeolosuhteet. Koe soveltui tutkituista sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseen. Eri tuoteryhmien tulosten keskinäinen vertailukelpoisuus on kuitenkin vielä varmistettava lisäselvityksin. Kammiokokeissa formaldehydiä vapautui lähes kaikista tutkituista tuotteista. Ongelmallisimmiksi tuotteiksi formaldehydin vapautumisen suhteen todettiin pintakäsittelemättömät aminomuovia sideaineena käyttäen valmistetut levytuotteet sekä katalyyttilakalla tai -maalilla pintakäsitellyt tuotteet. Oikean pintakäsittelyn avulla lastulevyn formaldehydiemissiota voidaan huomattavasti vähentää. Käytännön olosuhteissa seinä- ja lattialastulevyjen aiheuttama huoneilman formaldehydipitoisuus oli 55 - 60 % koekammiossa saaduista pitoisuuksista. Maalauksen vaikutus ei huoneolosuhteissa huonomman reunasuojauksen vuoksi ollut niin suuri kuin kammiokokeessa. Kammiomenetelmän tulosten käyttökelpoisuuden parantarniseksi koetta tulisi jatkotutkimuksissa kehittää niin, että arvot olisivat lähempänä käytännössä saatavia arvoja.

AB - Tutkimuksessa on esitetty kirjallisuusselvityksen perusteella tietoa huoneilman formaldehydilähteistä, yleisimmistä formaldehydin määritysmenetelmistä ja formaldehydille eräissä maissa asetetuista määräyksistä ja raja-arvoista. Tutkimuksessa kehitettiin kammiomenetelmä rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseksi. Menetelmän avulla määritettiin erilaisista ja eri tavoin pintakäsitellyistä tuotteista vapautuva formaldehydi sekä tehtiin käytännön huoneolosuhteissa vertailevia formaldehydimäärityksiä eräillä materiaaleilla. Lisäksi kehitettiin pikakoe, jolla voidaan nopeasti todeta, vapautuuko tuotteesta formaldehydiä. Pikakokeeksi ehdotetaan modifioitua WKI-pullokoetta, missä usean pienen koekappaleen sijasta käytetään yhtä 30 mm x 50 mm:n suuruista koekappaletta. Pinnoitetusta tuotteesta olevan koekappaleen reunat suojataan. Kokeen kesto on 24 tuntia. Kammiokokeessa todettiin ympäristötekijöiden vaikutus tuotteesta vapautuvan formaldehydin määrään ja yksilöitiin koeolosuhteet. Koe soveltui tutkituista sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittämiseen. Eri tuoteryhmien tulosten keskinäinen vertailukelpoisuus on kuitenkin vielä varmistettava lisäselvityksin. Kammiokokeissa formaldehydiä vapautui lähes kaikista tutkituista tuotteista. Ongelmallisimmiksi tuotteiksi formaldehydin vapautumisen suhteen todettiin pintakäsittelemättömät aminomuovia sideaineena käyttäen valmistetut levytuotteet sekä katalyyttilakalla tai -maalilla pintakäsitellyt tuotteet. Oikean pintakäsittelyn avulla lastulevyn formaldehydiemissiota voidaan huomattavasti vähentää. Käytännön olosuhteissa seinä- ja lattialastulevyjen aiheuttama huoneilman formaldehydipitoisuus oli 55 - 60 % koekammiossa saaduista pitoisuuksista. Maalauksen vaikutus ei huoneolosuhteissa huonomman reunasuojauksen vuoksi ollut niin suuri kuin kammiokokeessa. Kammiomenetelmän tulosten käyttökelpoisuuden parantarniseksi koetta tulisi jatkotutkimuksissa kehittää niin, että arvot olisivat lähempänä käytännössä saatavia arvoja.

KW - formaldehyde

KW - analyzing

KW - residential buildings

M3 - Report

SN - 951-38-3069-1

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kivistö A, Jämsä S. Sisustusmateriaaleista vapautuvan formaldehydin määrittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 92 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 524).